KISSA

Felis silvestris catus

Kissa sopii hyvin niin kaupunkiin kuin maalle. Vaikka se on ehkä helpompi hankinta kuin koira, tulisi kissan hankinnan olla yhtä harkittu teko kuin koiranpennun hankkiminen. Pitkäaikaisesta valistustyöstä huolimatta kissoja valitettavasti hankitaan yhä "kesäkissoiksi" ja niitä hylätään yhä vieläkin ympäri vuoden. Niinpä kissaa hankittaessa yksi vaihtoehto on hankkia se eläinsuojeluyhdistyksien kautta. Tällöin hankintaan voi suhtautua eläinsuojelutyönä: eläinsuojeluyhdistysten tai kaupunkien ja kuntien löytöeläintalot eivät ole ”kissakauppoja”, kissojen aikaisemmista elinolosuhteista ei ole välttämättä juurikaan tietoa, eikä kantavien emojen olosuhteetkaan ole aina olleet parhaat mahdolliset. Tätä kautta voi kuitenkin saada todella ihanan ja rakastettavan kissan, vaikkakin kannattaa varautua myös siihen, että kissa saattaa tarvita eläinlääkärin hoitoa ja erikoisruokia kuntoutuakseen ja ongelmat voivat ilmaantua myöhemminkin.

Suomessa kissojen myynti lemmikkieläinliikkeissä on kielletty ja hyvä niin - missäpä kissoja lemmikkieläinliikkeen rajoitetuissa tiloissa voisi pitääkään. Tietoja erirotuisista kissoista ja rotuyhdistyksistä löytyy Suomen Kissaliiton sivuilta. Rotuyhdisten kautta löytyy yhteystietoja kissankasvattajiin. Rotuja on useita kymmeniä ja jokaisella rodulla on omat erityispiirteensä. Eri rotuisiin kissoihin voi käydä tutustumassa kissanäyttelyissä, kasvattajien kotisivuilla ja kissojen esittelynäyttelyissä.

Mitä tulee huomioida kissaa hakiessa
Vanha myytti ”kissa kiintyy paikkaan, ei ihmiseen” on väärä ja perustuu vanhanaikaiseen tapaan pitää kissoja hiirten metsästäjänä navetassa. Kissa on tänä päivänä ihmisen kumppani ja kiintyy omistajaansa syvästi, jos sille annetaan vain siihen mahdollisuus. Jo pennusta asti ihmisen kanssa kasvanut kissa leimautuu ihmiseen.
Vaikka kissa kehittyisikin fyysisesti nopeammin kuin koira -saalistajana kissa tarvitsee taitojaan – on sen henkinen kehitys hitaampaa ja siksi luovutusikäkin eri kuin koiralla. Kissaliiton sääntöjen mukaan kissan alin luovutusikä on 12 viikkoa. Nuorempaa pentua ei pidä ottaa, ei edes säälistä. Tullakseen sosiaaliseksi ihmisiä rakastavaksi kissaksi, kissanpentu tarvitsee emoaan ja sisaruksiaan tuon ajan.
On hyvin tavallista, että kissanpentuja ei voi mennä katsomaan ennen kuin ne ovat noin neljän viikon ikäisiä. Tämä on pentujen turvaksi. Niillä on vielä heikompi vastustuskyky ja tässä vaiheessa emon suojeluinto pentuetta kohtaan on suurin. Kissaemo ei yleensä ole agressiivinen vierailijoita kohtaan, päinvastoin, se kehrää ja tekee tuttavuutta pennun katsojiin. Mutta jos pentuja tullaan katsomaan ennen 4 viikon ikää, saattaa emo katsojien käynnin jälkeen hylätä pentulaatikon ja etsiä uuden rauhallisemman paikan, eli kantelee pentuja levottomasti. Älä siis ihmettele jos kasvattaja kutsuu sinut katsomaan pentuja vasta kun ne ovat noin kuukauden ikäisiä – vielä senkin jälkeen jatkuu lähes kahden kuukauden pentuaika ennen vieroitusta, joten mitään kiirettä ei ole.
Kissalassa näet ovatko hiekkalaatikot puhtaat, onko emo kunnossa – silmät eivät vuoda, eikä nenäkään. Pentujen silmät ja nenät sekä pyllyt pitäisi myös olla puhtaat. Pitkäkarvainenkin emo kissa voi tässä vaiheessa näyttää laihalta ja lyhyt turkkiselta, se on normaalia, turkki lähtee ja energiaa kuluu pentueen imettämiseen. Mutta ero sairaan ja normaalin hoikistuneen kissan välillä on selvä.
Mikäli kissalassa on muitakin kissoja, on hyvä jos näet nekin, niin näet samalla ehkä sukulaisia ja millaisia muut kissat ovat luonteeltaan.
Kissanpennun ja emon madottaminen vaikuttavat voimakkaasti pennun terveyteen tulevaisuudessa. Kissoilla on yleensä sisäloisia, jotka vaativat säännöllisen hoidon jo emon kantoaikana ja pentu pitäisi madottaa kahden viikon välein kahden viikon iästä asti. Mikäli näin ei tehdä voi loiskierto vahingoittaa pysyvästi kissan kasvua ja kehitystä, esim. Keuhkot voivat vaurioitua ja kissa ei kasva kunnolla. Usein loisia ei näy päällepäin, jos kissan vatsa on pinkeä kosketellessa on loisia jo todella paljon.
Kasvattaja yleensä opettaa pennun rodunomaisiin hoitotoimenpiteisiin. Kissanpennut ovat myös täysin sisäsiistejä muuttaessaan uuteen kotiin.
Kissaliiton kasvattajien kasvattamat pennut on aina kahdesti (=täysin) rokotettu ennen niiden luovutusta uuteen kotiin. Useimmiten kissa on myös mikrosirutettu.
Jos hankit kissasi löytöeläintoiminnan kautta, kysele mahdollisimman paljon kissan taustasta ja yritä tutustua kissan käyttäytymiseen ja vointiin. On hyvä aina käyttää tälläinen kissa eläinlääkärintarkastuksessa, jos sitä ei ole juuri tehty. Jos kodissa on muita eläimiä karanteeni ennen toisiin lemmikeihin tutustumista varmistaa, että kissa ei tuo kotiin mitään ei-toivottuja "tuliaisia".

Sisäkissa/Ulkoileva kissa
Tämän päivän kaupungistuvassa yhteiskunnassa kissa on hyvä lemmikki. Se viihtyy hyvin myös kerrostaloissa ja siitä on mukavasti seuraa niin yksin eläjälle kuin perheellisellekin.
Suomen eläinsuojelulain mukaan kissan on oltava 100% omistajansa hallinnassa. Vapaana ulkoileva kissa ei sitä ole, puhumattakaan vaaroista, jotka vapaana liikkuvaa kissaa vaanivat : autot / koirat / muut kissat / pakkanen/ ilkeät ihmiset. Omistaja joka antaa kissansa juosta vapaana ulkona myös muokkaa ihmisten käsityksiä ja saattaa saada aikaan kissanvihaajia. Kukaan ei pidä kissan kynnen jäljistä autonsa konepellillä, ja eihän mitään muutakaan eläintä laiteta ovesta yksin ulos. Kissa viihtyy hyvin täysin sisällä, se ei osaa kaivata mitään sellaista mihin se ei ole tottunut. Vastuullinen kissanomistaja pitääkin kissansa vain sisällä, jos hänellä ei ole mahdollista ulkoiluttaa kissaa valjaissa tai rakentaa sille katollista tarhaa.

Rotukissa vai kotikissa?
Valitettavan usein ostaja saattaa pettyä ostettuaan pikku ilmoituksien kautta itselleen rotukissan, joka ei sitä sitten olekaan. Rotukissalla on aina rekisterikirja mukana ja sen kasvattaja on allekirjoittanut Suomen Kissaliiton laatiman kasvattajasitoumuksen, jossa sitoudutaan mm. huolehtimaan kissoista asiallisesti ja kielletään pentujen ”tuottaminen”, joka rasittaa emokissaa. Nämä kavattajanimen omaavat kasvattajat testaavat kissansa, kasvattavat terveillä kissoilla ja noudattavat sääntöjä. Heiltä kissan ostaja saa rekisterikirjan, jossa on kissan esivanhemmat merkitty neljän sukupolven ajalta. Pentu luovutetaan aikaisintaan 12 viikkoa vanhana, sisäsiistinä, useasti madotettuna, kahdesti rokotettuna ja eläinlääkärin tarkastamana uudelle omistajalle. Mukaan saa aina Kissaliiton kissaoppaan ja rotu- ja kasvattajakohtaiset ohjeet.

Pentutehtailijoita on valitettavasti myös kissojen kasvattajina, pentuja teetetään sairailla kissoilla ja kotikissojen väitetään olevan rotukissoja. Jokainen kissa jolla ei ole rekisterikissaa on kotikissa, erityinen ja tärkeä omistajalleen kaikessa komeudessaan, mutta siitä on turha maksaa rotukissan hintaa myyjän epämääräisten selittelyjen perusteella.

Kasvatuksessa käytettävät kissat testataan FELV (leukoosi) ja FIV (kissa AIDS) varalta. Testien teettäminen maksaa n.100 euroa / kerta, joten jo niiden vuoksi yksikään siitosuroksen omistaja ei laske kissaansa tekemään esim. ”puolinorjalaisia” metsäkissoja. Lisäksi esimerkiksi kissamaailman korkein titteli ” Eurooppa Champion” vaatii kissalta 21 sertifikaattia ja vähintään 5 ulkomaan matkaa. Tällöin siitoskissan arvo on huomattava ja omistajat huolehtivat niistä jo senkin vuoksi hyvin.

Kastraatio / sterilaatio
Vastuulliseen kissanpitämiseen kuuluu ehdottomasti myös kissan ”leikkaaminen”, eli uroskissan kastraatio ja naaraskissan sterilaatio. Nykytietämyksen ja tutkimusten mukaan kissan voi steriloida jo hyvin nuorena, 3-6 kuukauden iässä.
Leikattu kissa on paljon rauhallisempi kun hormonit eivät vie kissan ajatuksia ihan johonkin muuhun kuin isännän tai emännän kanssa leikkimiseen. Leikkaaminen ei muuta kissan luonnetta, eli se säilyy yhtä leikkisänä ja iloisena kuin ennenkin. Kiima on naaraskissoille terveysriski, jatkuva penikoiminen rasittaa emoa, mutta myös jatkuvat kiimat voivat saada aikaan kohtutulehduksen joka voi olla kissalle hengenvaarallinen. Kollikissat lopettavat merkkaamisen ja turhan haikailun neitojen perään, keskittävät hellyytensä kotiväkeen kastraation jälkeen.

Kissa saapuu kotiin, mitä on hyvä hankkia jo etukäteen?
Ainakin seuraavat tarvikkeet on hyvä olla etukäteen:
Kissanruokaa – luovutusikäisille pennuille on aivan omat ruuat, joita löytyy valikoimistamme.
Nukkumapaikka – kissanrodusta riippuen kissoilla on erilaisia toiveita nukkumapaikan suhteen. Jotkut kissat haluavat nukkua korkealla, jolloin tukeva kiipeilypuu tasoneen ja pesineen on hyvä valinta. Jotkut rodut taas mielellään nukkuvat matalalla, jolloin peti on hyvä ratkaisu. Jotkut rodut vaativat lämpöä, jolloin katollinen lämmin pesä on paras ratkaisu.
Raapimapaikka – kissa raapii poistaakseen kynnestään uloimman kerroksen – siihen tarkoitukseen on hyvä olla oma raapimapaikka – lauta / kiipeilypuu, tolppa johon kissa voi lyhentää kynsiään. Silloin jäävät huonekalut rauhaan. Huonekalujen ja seinien raapimista vähentää myös kissan kynsien pitäminen lyhyenä säännöllisesti leikkaamalla ne.
Ruokakupit ja vesikuppi - Kissa tarvitsee kolme kuppia: yhden vedelle, yhden kuivaruualle ja yhden tuoreruualle. Keraamiset ja teräksiset kupit ovat hyviä. Jotkut kissat eivät suostu juomaan muovikupista, jolloin kiiltävä teräskuppi on paras vesikuppina, veden läikkyminen kupissa innostaa juomaan. Myymme myös kuppien alle tarkoitettuja alustoja joiden avulla kuppien ympäristö pyssy siistimpänä. 
Valjaat tai kaulapanta ja hihna : jos aiot totuttaa kissasi ulkoilemaan valjaissa, voi totuttelun aloittaa kun kissa on ensin muutaman viikon tutustunut perheeseen ja tuntee olonsa turvalliseksi. Täysi rokotussuojahan sillä on jo kasvattajalta uuteen kotiin muuttaessa. Kissa on oman tiensä kulkija, joten valjaat / panta + flexi voivat olla hyvä tapa aloittaa tutustuminen ulkoilmaan, ensin omalla pihalla.
Leluja: niitä ei ole kissalla koskaan liikaa. Kissan kunnossapitämiseksi ja pentukissan lihaksiston hyvän kehityksen tueksi on hyvä, että kissalla on leluja joiden kanssa se leikkii ja liikkuu. Kissa leikkii paljon myös aikuisena.
Turkinhoitovälineet: Harja tai kampa, turkin pituudesta riippuen – kissa on hyvä opettaa hoitotoimenpiteisiin pienestä asti.
Kynsisakset: Kissan kynsien säännöllinen leikkaaminen turvaa tapettien ja huonekalujen säilymisen
Hiekkalaatikko: Kissa on jo emon opastuksella oppinut sisäsiistiksi. Kannattaa kysyä onko laatikko ollut katollinen vai avonainen ja aluksi uudessa kodissa käyttää samantyylistä laatikkoa. Jos kissa on tottunut avovessaan, voi sen pikkuhiljaa totuttaa katolliseenkin malliin, aluksi vaikka ilman ovea.
Kissanhiekka: Kissanhiekoissa on paljon valikoimaa. Laadukas hiekka takaa sen, että kotona ei tuoksu kissanjätökset, eikä myöskään märkä hiekka. Laadukkaat hiekat kestävät myös kauemmin, kun eivät mene heti ”velliksi”. Hiekkoja on mikrohiekkoja, pellettejä tuoksulla ja ilman. Kysy mitä hiekkaa pennulla on ollut ja käytä aluksi samaa – sekoittamalla toiseen voit pikkuhiljaa siirtyä haluamaasi merkkiin.
Kuljetusboxi: Kissankuljettaminen autossa ilman asianmukaista kuljetusboxia on vaarallista. Kissa voi hypätä kuljettajan syliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Henkilökuntamme opastaa sopivan kokoisen boxin hankinnassa.

Mitä muita kissatarvikkeita saatan tarvita?
- Silmävesi
- Korvavesi
- Hammasharja, hammastahna, hammaskiveä ehkäiseviä tuotteita
- Shampoo ja hoitoaine
- Lisäravinteet kuten vitamiinit ja hivenaineet (tarve riippuu mm kissan ruokavaliosta)
- Trimmausvälineet: sakset, ohennussakset
- Lämmin villapaita tai sadeasu
- Turvavyö
- näyttelyhäkki
- Aktivointileluja aivojumppaa varten
- Punkkipanta l. yrttipanta
- Nimiriipus
- Mitä ikinä kissa voikaan tarvita... auton penkinsuoja, ensiapulaukku, pelastusliivit, heijastintuotteet, matkavesipullo... kaiken saat Faunatar-myymälöistä. Mikäli etsimänne tuote ei kuulu myymälämme vakiovarustukseen saatte sen tilaustuotteena. Tervetuloa kysymään lisää!

Kissan perushoito

Sisäsiisteyskasvatus
Kun kissa tulee uudelle omistajalle 12 viikkoisena on se jo sisäsiisti, eli osaa käyttää hiekkalaatikkoa. Jos talo on iso, kannattaa pennulle laittaa useampi laatikko esille aluksi, että se varmasti löytää sen kun hätä yllättää. Uudessa kodissa voit näyttää sille laatikon laittamalla sen hellästi hiekalle. Jos olet esim. Lähdössä matkalle, voit yrittää pissattaa kisusi laittamalla sen laatikkoon, useimmiten se oppii senkin.

Ruokinta
Kissa on lihansyöjä ja se haluaa syödä useita kertoja päivässä – vähän kerrallaan. Kissoille ei voi antaa kotiruokia – kissan elimistö ei kestä samanlaisia hiilihydraatteja kuin koira tai ihminen. Useimmiten kissan ruokavalion perusta on laadukas kuivamuona, joka saa olla tarjolla kaiken aikaa. Kissa tarvitsee lisäksi tuoreruokaa – yhden tai kaksi kertaa päivässä laadukas kissansäilyke ruoka on helpoin ja turvallisin. Pentukissa voi syödä vielä neljäkin kertaa päivässä. Suhde tuoreruoka / kuivamuona olisi hyvä olla määrällisesti 50%/50%
Pyydä kissan kasvattajalta tarkat ohjeet siitä kuinka hän on kissojaan ruokkinut ja jatka samaa ruokavaliota kotonasi. Voit totuttaa kissan toisenlaiseen ruokaan ja uusiin raaka-aineisiin, mutta tee se pikkuhiljaa, sekoittamalla kissalle tuttuun ruokaan pieniä määriä uusia aineksia.
Myymälöissämme myydään useita kissanruokamerkkejä, henkilökuntamme opastaa Teitä kissanruokamerkkien viidakossa. Yhdessä kissanne ikään, kokoon, rotuun, aktiivisuuteen ja mahdollisiin yliherkkyyksiin paneutumalla löydämme sen oikean ruokamerkin.
Raikasta vettä tulee olla aina saatavilla. 

Turkinhoito ja peseminen
Erilaiset turkit vaativat erilaisia hoitotoimenpiteitä. Kissa itse hoitaa turkkiaan todella paljon, useita tunteja päivittäin. Turkin hoidossa tärkeintä on laadukas ravinto – hyväkuntoisen kissan turkki pysyy kunnossa helpommin kuin huonokuntoisen. Turkin pituudesta ja laadusta riippuen on hyvä olla joko kampa tai harja tai molemmat.
Näyttelykissoja pestään näyttelyihin, mutta joskus vain kotonakin asustelevaa kissaa pitää pestä. Varsinkin kissan häntään saattaa erittyä rasvaa, joka pesemättömänä aiheuttaa kivuliaan rasvahännän, joka tarvitsee sitten jo eläinlääkärin hoitoa.
Henkilökuntamme opastaa laadukkaiden shampoiden ja pesuvinkkien kanssa!
 

Kissan rokotukset
Kissan rokottamisella pyritään antamaan kissalle suoja erilaisia tarttuvia tauteja vastaan. Suomessa suositellaan kaikkien kissojen rokottamista kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan.
Tarkista aina kissanpennun myyjältä, että emon rokotukset ovat kunnossa, sillä emolta pentu saa ensimmäiset vasta-aineensa.

Kissarutto
Kissan parvoviruksen aiheuttama kissarutto tarttuu kissasta toiseen kissan ulosteiden ja muiden eritteiden kautta, myös tartunnan saaneen kissan hiekkalaatikko ja muut tarvikkeet välittävät virusta. Virus kestää hyvin erilaisia desinfiointiaineitakin ja säilyy huoneenlämmössä tartuntakykyisenä jopa vuoden. Oireina kissarutossa kuume, apatia, olematon ruokahalu, oksentelu ja voimakas ripuli. Virus tarttuu sairastuneen kissaemon istukan kautta myös syntymättömiin pentuihin, jotka saattavat syntyä kuolleena tai kuolla pian syntymän jälkeen. Tartunnan saaneet kissanpennut liikkuvat epävarmasti ja hoiperrellen, ja vaikka ne muutoin kasvaisivatkin normaalisti ei liikuntakyky parane.
Tautiin ei ole varsinaista hoitoa, vaikkakin antibiootit, nesteytys ja muu tukihoito saattavat jopa pelastaa kissan hengen. Eläinlääkärin antama rokote antaa erittäin hyvän suojan tautia vastaan.
Rokotettu emo välittää vasta-aineita pennuilleen. Yleensä nämä vasta-aineet alkavat heiketä kissanpennun ollessa 6-12 viikon ikäinen. Mikäli pentu rokotetaan ensimmäisen kerran 8-9 viikon ikäisenä suositellaan vähintään kahta rokotuskertaa 3-4 viikon välein elävällä ja vähintään kolmea rokotuskertaa tapetulla rokotteella, sillä mikäli emolta saatuja vasta-aineita on vielä rokotettaessa pennun elimistössä ei rokote välttämättä aiheuta riittävän vasteen muodostumista.
Elävää kissaruttorokotetta ei suositella annettavaksi alle 9 viikon ikäiselle kissalle.
Ensimmäinen tehosterokotus annetaan kissan ollessa 1-vuotias, jatkossa tehosteet vähintään 2 vuoden välein.

Kissaflunssa
Kissaflunssa on erittäin yleinen tauti kissoilla, mutta onneksi rokotesuoja on melko hyvä. Kissaflunssarokotteet antavat yleensä suojan herpestä ja calici-viruksia vastaan, jotka ovat kaksi yleisintä virustyyyppiä. Aikuiselle kissalle kissaflunssa ei yleensä ole kohtalokas, mutta alle 4-kuisille pennuille, vanhoille kissoille tai kissalle jonka vastustuskyky on huono, voi sairastuminen olla kohtalokasta.
Pentu rokotetaan kissaflunssaa vastaan ensimmäisen kerran noin 9 viikon ikäisenä ja toisen kerran 3-4 viikon kuluttua tästä. Rokottaminen ei estä infektiota eikä välttämättä suojaa kaikilta oireilta. Emon rokottaminen tiineyden aikana vähentää joidenkin tutkimusten mukaan nuorten pentujen hengitystieinfektioita.

Rabies
Raivotauti on aivo-ja selkäydintulehdus, jonka aiheuttaa rabiesvirus. Tauti voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin, ihmisiinkin. Ihmisen sairastuessa taudin nimi on vesikauhu.
Rabies tarttuu sairastuneen eläimen -kuten ketun tai supikoiran- puremasta, tai haavaan tai limakalvoille joutuneesta syljestä. Itämisaika on tyypillisesti 20-90 päivää, mutta se saattaa olla jopa kaksi vuotta. Oireiden puhjettua tautia ei voida parantaa vaan se johtaa kuolemaan hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Oireina taudissa ovat levottomuus, kuume, oksentelu. Taudin edetessä erilaiset käyttäytymismuutokset, aggresiivisuus, aistiharhat, kouristukset, lihaskrampit, jopa halvaukset. Tautia aiheuttavaa rabies-virusta voi olla syljessä jo ennen oireiden alkamista.
Suomessa rabies tilanne on rauhallinen, vuonna 2003 tauti todettiin Virosta maahantuodussa hevosessa, muutoin tautia ei Suomessa ole todettu vuoden 1989 jälkeen. Venäjällä ja Virossa raivotautia tavataan ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi Suomen kaakkoisrajan maastoon levitetään säännöllisesti villieläinten syöttirokotteita.
Mikäli kissan kanssa ei ole tarkoitus lähetä ulkomaille ei sitä välttämättä tarvitse rokottaa rabiesta vastaan.

Kissaklamydia
Kissan voi rokottaa myös kissaklamydiaa vastaan. Kyseessä on kuitenkin hoidettavissa oleva tauti, eikä rokotteen teho ole kovin hyvä. Rokotteella on myös todettu olevan jonkin verran enemmän sivuvaikutuksia kuin edellä mainituilla rokotteilla.

Leukoosi
Kissa voidaan rokottaa myös leukoosia vastaan, mutta tämäkään rokote ei ole kovin tehokas.

Sopiiko kissa meille?
Ennen kissan hankintaa on monta asiaa, jotka on viisasta selvittää ja ottaa huomioon.
Kysy itseltäsi alla olevat kysymykset. Mikäli huomaat vastaavasi kaikkiin kysymyksiin KYLLÄ, olet oikeilla jäljillä pohtimaan kissan hankintaa vielä syvällisemmin!

- Olenko harkinnut kissan hankintaa jo jonkin aikaa?
Kissaa, kuten mitään muutakaan eläintä, ei koskaan tule hankkia hetken mielijohteesta eikä kissaa koskaan tule ostaa toiselle ihmiselle yllätyslahjaksi.
- Olenko valmis sitoutumaan kissaan sen koko eliniäksi?
Kissa voi elää luonasi jopa 20 vuotta vaatien päivittäistä hoitoa ja seuraa. Sen hoitoa ei koskaan voi uskoa vain ja ainoastaan lasten vastuulle, vaan kissan hyvinvoinnista ovat aina ensisijaisesti vastuussa perheen vanhemmat.
- Saanko kissalle luotettavan hoitopaikan mikäli lähden matkoille, tai voinko ottaa kissan matkoille mukaani?
Kissaa ei voi jättää yksin kotiin normaalia työpäivää tai esim. yhtä yötä pitemmäksi aikaa. Mikäli kissa ei voi tulla matkoillenne mukaan on hyvä selvittää onko kissalle olemassa hoitopaikka tuttavillanne, tai onko lähistöllä luotettavaa kissahoitolaa johon voitte kissan hyvillä mielin jättää hoitoon.
- Olenko johdonmukainen ja pitkäjännitteinen?
Vilkkaan kissanpennun tapakasvatus vaatii pitkäjännitteisyyttä ja johdonmukaisuutta.
- Olenko valmis maksamaan kissan hyvinvoinnista?
Kissan ruokintaan, tarvikkeisiin, rokotuksiin, mahdollisiin eläinlääkärikuluihin, ehkä myös vakuutuksiin jne. kuluu rahaa paljonkin, eikä näissä kuluissa voida tinkiä jättämällä kissaa hoitamatta tai syöttämällä sille halpaa, huonolaatuista ruokaa.
- Olenko varma ettei perheessämme ole eläinallergiaa?
Mikäli joku perheestänne on kissalle allerginen täytyy perheenne todennäköisesti luopua kissahaaveesta, ikävä kyllä.
- Osaanko opastaa lapsiani kissan käsittelyssä?
Lapsiperheessä kissanpennun kasvatus vaatii perheen aikuisilta pitkäpinnaisuutta kaksin verroin, sillä innokkaasti touhuavan pennun lisäksi aikuisten tulee kiinnittää huomionsa lapsiin ja opettaa heille, kuinka kissan kanssa käyttäydytään. Kissa ei ole lelu.