Akvaario

 

Moni akvaariosta haaveileva pohtii seuraavia kysymyksiä:

Sopisiko kotiimme akvaario?
Totta kai sopii! Akvaario on paitsi upea sisustuselementti, myös erittäin mielenkiintoinen ja palkitseva harrastus. Vedenalainen maailma tempaa mukaansa niin lapset kuin aikuisetkin. Televisio-ohjelmatkin jäävät unholaan kalojen, rapujen ja kotiloiden päivittäisiä puuhia seuratessa.

Onko akvaario työläs?
Harhaluulo, että akvaarion hoitaminen ja ylläpito olisi jotenkin erityisen työlästä elää edelleen sitkeästi. Oikein hoidettuna akvaa-rio ei ole työläs eikä hankala lainkaan, vaan n. 200 litraisenkin akvaarion hoito vie aikaa vain noin puolisen tuntia viikossa.

Mahtuuko akvaario meille?
Tietenkin mahtuu! Akvaarioita on monen kokoisia ja mallisia aina 10 litraisista nanoakvaarioista yli 1000 litraisiin altaisiin, suorakaiteen mallisista tilanjakajista kulma-akvaarioihin. Jokaiseen kotiin, tai miksei vaikkapa työpöydän kulmalle, löytyy sopiva akvaario.

Osaanko hoitaa akvaariota?
Akvaarion hoitaminen mielletään monesti hyvin vaikeaksi ja akvaarion hoitoon liittyvää tietoa lähes ydinfysiikkana, mutta ei hätää, tosiasiassa akvaarion hoitaminen on hyvin yksinkertaista.

Miten pääsen alkuun?
Me Faunatar–myymälöissä autamme mielellämme unelmiesi akvaarion toteuttamisessa ja opastamme akvaariotaipaleesi alussa. Kysy siis rohkeasti lisää lähimmän Faunatar–myymäläsi henkilökunnalta, me olemme täällä sinua ja akvaariotasi varten.

Alla olevissa linkeissä asiaa akvaarion perustamisesta, kasveista ja muusta akvaarioihin liittyvästä.
Kalalajeista myös tulostettavia hoitomonisteita, joissa asiaa laajemmin.

Yllä oleva teksti pdf-ohjeena >>

 

 

ALLASTYYPIT - MILLAINEN AKVAARIO MEILLE?

ALTAAN KOKO
Akvaarioita on tarjolla hyvin monen kokoisia ja muotoisia, erilaisin varustein erilaisiin tarpeisiin.
Akvaarion koon määrää usein sille suunniteltu paikka. Mitä suuremman akvaarion voi hankkia, sen helpompaa sen hoito on, sillä suuremmassa vesimäärässä olosuhteet pysyvät tasaisempina, kuin pienemmissä altaissa.
Suomen eläinsuojelulaki ei määritä akvaariolle minimikokoa, mutta akvaarion on oltava riittävän kokoinen ottaen huomioon kalalaji, kalan koko ja kalojen lukumäärä.

SEURA-AKVAARIO
Seura-akvaario on yleisin akvaariotyyppi. Tällöin altaassa asustaa eri kala- ja kasvilajeja eri alueilta, jopa eri maan-osista, uiskennellen harmonisesti kauniisti sisustetussa akvaariossa.
Seura-akvaariossakin on tärkeää, että kalalajit sopivat yhteen mm. vesiarvojen ja lämpötilan suhteen.
LAJIAKVAARIO
Lajiakvaariossa elää vain yhtä kalalajia. Yleisimpiä lajiakvaariossa pidettäviä kalalajeja ovat kultakalat, erilaiset kirjoahvenet ja piraijat.
GEOTOOPPI
Geotooppi on akvaariotyyppi, jossa kaikki akvaarion kalat ja kasvit ovat kotoisin samasta maanosasta. Suosituimpia ovat erilaiset Etelä-Amerikka ja Aasia –geotoopit.
BIOTOOPPI
Biotooppi tarkoittaa allasta, jossa kaikki kala- ja kasvilajit ovat alun perin kotoisin joltain aivan tietyltä alueelta maailmassa, kuten Amazon –joen tietystä sivuhaarasta.
Biotoopin etuna on kalojen luonnostaan samanlaiset lämpötila- ja vesiarvovaatimukset.  
Malawi- ja Tanganyika-akvaariotkin ovat usein esimerkkeinä biotoopista, mutta tässä ne on esitelty omina akvaariotyyppeinään hyvin poikkeuksellisten vesiarvojensa vuoksi.
MALAWIAKVAARIO
Malawiakvaariota kutsutaan usein ”köyhän miehen meriakvaarioksi” siellä pidettävien kirkkaan väristen kirjoahventen vuoksi.
Malawiahventen luonnollisen elinalueen vesi on hyvin emäksistä: siinä on korkea pH ja korkea karbonaattikovuus, mutta veden kokonaiskovuus on melko matala. Vesiarvot muokataan akvaariossa vastaamaan näitä oloja.
Persoonallisten vesivaatimustensa vuoksi malawiahventen sekaan ei laiteta kaloja muilta alueilta.
Malawiakvaarion sisustus on usein karu ja koostuukin pääasiassa kivistä, sillä harvat kasvit viihtyvät näissä vesioloissa. Ahvenet myös kaivelevat pohjaa, jonka seurauksena kasvit irtoavat pohjasta, ja saattavatpa ne syödä kasvit suihinsakin.
TANGAYIKA-AKVAARIO
Tangayika-akvaario on hyvin samankaltainen kuin malawi-akvaario, sen vesi on vain vielä Malawijärven vettä emäksisempää ja kokonaiskovuuskin on kaksinkertainen malawiakvaarioon verrattuna.
NANOAKVAARIO
Nanoakvaariolla tarkoitetaan pieniä, yleensä alle 40 litraisia akvaarioita. Nanoakvaarioissa pidetään yleensä kasveja, sukarapuja, kotiloita ja pieniä parvikaloja.
KASVIAKVAARIO
Nimensä mukaisesti kasviakvaariossa on pelkkiä kasveja, joiden hyvinvointiin on satsattu erityisesti kasvivaloin ja kasveille tärkein lisäravintein. 
RAPUAKVAARIO, ”RAPULA”
Rapulassa elää pelkkiä rapuja ja akvaario on sisustettu vastaamaan kyseisten rapujen luon-nollista elinympäristöä. Yleisin esimerkki on nanoakvaario, jossa asustaa sukarapuja.
Yllä oleva teksti pdf-ohjeena >>

AKVAARION PERUSTAMINEN

SIJOITTAMINEN
Akvaarion paikaksi paras on sellainen kohta huoneessa, jonne tulee mahdollisimman vähän luonnonvaloa. Akvaario kannattaa sijoittaa lähelle vesipistettä, tämä helpottaa huoltoa huomattavasti. Pienen akvaarion (n. 100 l) voi sijoittaa riittävän tukevalle kaapistollekin, mutta suuremmille on parasta olla oma jalusta. Joidenkin akvaarioiden alle tulee laittaa solumuovi, toiset akvaariovalmistajat taas kieltävät tämän, joten tarkista akvaariosi valmistajan ohjeistus. Tarkista vatupassilla että akvaario on joka suuntaan suorassa.

PERUSTAMINEN
Ensimmäisenä akvaarioon lisätään hiekka, josta ennen akvaarioon sijoittamista pestään hiekkapöly pois. Tämä onnistuu mukavasti tavallisessa ämpärissä, kun siihen kaataa hiekkaa kymmenisen senttiä kerrallaan. Pöyhi hiekkaa valuvan veden alla kunnes vesi on aivan kirkasta. Missään vaiheessa akvaarion, sen varusteiden tai sisusteiden pesemiseen ei saa käyttää pesuaineita.
Jos haluat kasveillesi parhaan mahdollisen kasvualustan, lisää pohjalle ravinneseos ennen hiekkaa. Huomioi, että ravinteen voi levittää vain hienojakoisen pohjamateriaalin alle, sillä karkean soran alta lannoite nousee soran pinnalle, aiheuttaen veden samentumisen eikä hyödytä kasveja. Saatavilla on myös kasvien kasvatukseen tarkoitettuja pohjamateriaaleja, kuten JBL Manado, joka on sopivan kevyt ja huokoisen rakenteensa ansiosta varastoi kasveille tärkeitä ravinteita itseensä.
Hiekan ja mahdollisten somisteiden jälkeen akvaarioon lasketaan vesi varovasti ison kiven tai vaikkapa väliaikaisesti akvaarioon sijoittamasi lautasen kautta, näin hiekka ei pöllyä ja akvaario on heti aivan kirkas. Jos hiekka on samentanut hiukan vettä, ei se haittaa, sillä suodatin kirkastaa sen muutamassa päivässä. Voit myös lorauttaa akvaarioon JBL Clearolia valmistajan ohjeen mukaan. Clearol sitoo samentavat hiukkaset yhteen, jolloin ne kulkeutuvat helpommin suodattimeen.
Täyttämisen yhteydessä akvaarion seinämiin kerääntyy runsaasti pieniä ilmakuplia, jotka haihtuvat viikon kuluessa.
Istuta kasvit pohjahiekkaan. Tästä tarkemmin kohdassa akvaariokasvit.

Seuraavaksi asennetaan suodatin ja lämmitin. Asenna suodatin siten, että se kierrättää veden pintaa tehokkaasti, muttei kuitenkaan lorise. Suodatinta voidaan kutsua akvaarion sydämeksi, sen tulee olla aina päällä, eikä sitä tule sammuttaa kuin huoltoimenpiteiden ajaksi. Jos olet kytkenyt akvaariosi valot ajastimeen, varmista, ettei suodatin ole kytkettynä ajastimella toimivaan pistorasiaan.
Asenna lämmitin laitteen ohjeen mukaan joko kokonaan veden alle tai siten että säätönuppi jää veden pinnan yläpuolelle. Parhaiten lämmitin toimii sellaisessa paikassa jossa vesi virtaa hyvin.
Akvaariosi on siis nyt perustettu ja voit siirtyä kypsyttämiseen ja kalojen tuomiseen.

Yllä oleva teksti pdf-ohjeena >>

AKVAARION KYPSYTYS

Akvaarion kypsytyksellä tarkoitetaan akvaarion toiminnan kannalta elintärkeän hajottajabakteerikannan kasvattamista akvaarioon. Hajottajabakteerit muuttavat kalojen tuottamat haitalliset typpiyhdisteet niille vaarattomaan muotoon. Helpoiten tämä hoituu lisäämällä näitä bakteereita akvaarioon pullosta koko kypsymisprosessin ajan eli noin kolmesta viikosta kuukauteen. Bakteerit lisääntyvät kyllä itsekin ja ajan mittaan niiden määrä asettuu vastaamaan kalaston tarpeita itsekseen, mutta alkuvaiheessa akvaario on vielä melko epävakaa ympäristö, jonka vuoksi bakteereita on parempi lisätä jopa hieman yliannostellen.
Kun akvaario on saatu paikoilleen ja sisustettu, sekä tekniikka on paikallaan ja käynnissä, aloitetaan kypsytys. Akvaarioon lisätään ensin vedenparannusainetta (esim. JBL Biotopol) ohjeen mukaan, jotta hanavedessä olevat kaloille ja hajottajabakteereille haitalliset aineet neutraloituvat. Tämän jälkeen lisätään pullosta valmistajan ohjeen mukaan kaksinkertainen määrä eläviä hajottajabakteereita sisältävää liuosta (esim. JBL Denitrol). Koska kalojen tuottamat typpiyhdisteet ovat hajottajabakteerien ravintoa, on nyt aika tuoda akvaarioon ensimmäiset kalat. Kalat on tuotava akvaarioon viimeistään seuraavana päivänä ensimmäisen bakteeriympin lisäämisen jälkeen. Maltti on valttia tässä vaiheessa, Faunattaren henkilökunta auttaa sinua sopivan kalamäärän määrittelys-sä ensimmäisellä ostoskerralla.

Kun kalat on kotiutettu akvaarioon (erillisen kotiutusohjeen saat mukaasi Faunatar-myymälästäsi), jatketaan bakteeritiivisteen lisäämistä akvaarioon kaksinkertaisella annostuksella valmistajan ohjeeseen nähden. Uudessa akvaariossa olisi erittäin hyvä olla runsas määrä nopeakasvuisia kasveja, sillä ne käyttävät myös ruoakseen kalojen tuottamia typpiyhdisteitä ja edesauttavat siten akvaarion tasapainoon pääsemistä. Viikon päästä ensimmäisten kalojen kotiutuksesta vaihdetaan puolet akvaarion vedestä (muista vedenparannusaine) ja sen jälkeen päästäänkin taas uusille kalaostoksille. Tällä kertaa kuormitusta voi lisätä jo hieman rohkeammin kuin ensimmäisellä kerralla.
Kalastoa lisätään aina viikon välein, kunnes koko kalasto on hankittu. Jatka bakteeritiiviisteen lisäämistä koko tämän ajan ohjeen mukaisesti, kunnes viimeisten kalojen kotiuttamisesta on kulunut viikko. Tämän jälkeen bakteereita ei enää tarvitse lisätä ja voidaan siirtyä akvaarion normaaliin hoitorutiiniin.

AKVAARION JA KALOJEN HOITO KYPSYTYKSEN AIKANA
Koko kypsytysajan akvaariota hoidetaan muuten aivan kuten tavallisestikin. Vaihdetaan vettä viikoittain, lannoitetaan kasveja ja ruokitaan kaloja erittäin maltillisesti sillä syömättä jäänyt ruoka kuormittaa uutta akvaariota. Yksi iso hiutale kalanruokaa neontetran kokoiselle kalalle on kuin ihminen söisi yksin kokonaisen perhepizzan, joten hyvin pieni määrä ruokaa riittää useammalle kalalle.
Mikäli kypsytyksen aikana ilmenee ongelmia tai kalasi käyttäytyvät oudosti, ota heti yhteyttä omaan Faunatar –myymälääsi

Akvaariokaloja on lukematon määrä eri lajeja. Olemme tehneet esittelyjä osasta suosituimmista lajeista, voit tutustua niihin täällä: AKVAARIOKALAT
Henkilökuntamme opastaa mielellään eri kalalajien valinnassa, kysy rohkeasti vinkkejä myymälöistämme.

Yllä oleva teksti pdf-ohjeena >>

AKVAARIOKASVIT

Perustettaessa uutta akvaariota, on kasvien merkitys altaan alkumenestyksen kannalta merkittävä. Nopeakasvuiset kasvit käyttävät tehokkaasti kalojen tuottamia typpiyhdisteitä ravinnokseen ja siten edesauttavat akvaarion biologisen tasapainon saavuttamista. Jo alkuvaiheessa on hyvä alkaa lannoittamaan kasveja, jotta niille riittää ravinteita, tällöin ne kasvavat hyvin ja ovat parhaiten hyödyksi akvaariolle. Nyrkkisääntönä on, että liikaa kasveja ei voi ollakaan. Isompi akvaario on aina pienempää helpompi pitää tasapainossa, minkä vuoksi pienemmässä on hyvä olla myös kasveja suhteessa enemmän, etenkin kypsytysvaiheessa. Akvaariokasvit ja apua niiden valintaan saat tietenkin lähimmästä Faunatar-myymälästäsi.

SUOSITUKSIA:
Alle 40 litraisessa on suositeltavaa olla 1 nopeakasvuinen kasvi / 5 litraa
41 – 80 litraisessa 1 nopeakasvuinen kasvi / 8 litraa
81 – 130 litraisessa 1 nopeakasvuinen kasvi / 10 litraa
131 - 200 litraisessa 1 nopeakasvuinen kasvi / 12 litraa
yli 200 litraisissa 1 nopeakasvuinen kasvi / 15 litraa

ESIMERKKEJÄ:
Esimerkkejä helppohoitosista ja nopeakasvuisista kasveista uuteen akvaarioon:
Isorasvalehti Bacopa caroliniensis
Liuskavesitähdikki Hygrophila difformis
Intianvesitähdikki Hygrophila polysperma
Konnanputki Hydrocotyle leucocephala
Karttulehti Heteranthera zosterifolia
Tanakkakarttulehti Zosterella dubia
Vedensuosikki Limnophila sessiliflora
Viuhkahelmiruoho Micranthemum micranthemoides
Argentiinanvesirutto Elodea densa
Liuskavesisaniainen Ceratopteris cornuta
Vesisaniainen Ceratopteris thalictroides
Pujorusolehti Ludwigia repens
Poimupatsuli Pogostemon helferi
”Taiwaninlammikki” Nymphoides sp. Taiwan
Hentorotala Rotala rotundifolia
Vallisneria Vallisneria spiralis
Ruohovallisneria Vallisneria nana

Tarkemmin akvaariokasvien hoidosta ja eri lajeista voit lukea täältä:  AKVAARIOKASVIT >>

Yllä oleva teksti pdf-ohjeena >>

NANOAKVAARIO

Nanoakvaariolla tarkoitetaan pienikokoista, alle 40 litraista akvaariota. Aikaisemmin näin pienten altaiden hoitoa pidettiin lähes mahdottomana, mutta akvaariotekniikan ja hoitotuotteiden kehittyessä voi näidenkin minimaailmojen hoitaminen olla helppoa ja antoisaa. Nanoaltaalla luot kauniin yksityiskohdan kotiin tai vaikka toimistoon. Se ei vie paljon tilaa, mutta antaa paljon!
Nanoakvaariossa vesimäärä on pieni, joten on hyvä huomioida muutamia seikkoja, jotta akvaario olisi mahdollisimman toimiva niin akvaarion hoitajan, kuin sen asukkienkin kannalta. Jotta vesi pysyisi puhtaana, tulee asukkien ruokinnassa olla hyvin maltillinen, lisäksi nanoallas kaipaa osittaisen vedenvaihdon vähintään viikoittain, tämä ei kuitenkaan vie juurikaan aikaa, onhan akvaarion vesimäärä pieni. Muutoin nanoakvaario perustetaan ja sitä hoidetaan aivan kuten isompaakin.

NANOALTAAN KASVIT
Osa nanoharrastajista pitää altaansa vain kasveja sisältävänä sisustuselementtinä ja tämä toimiikin oikein hyvin. Kasveina suosittuja ovat pienikokoiseksi jäävät lajit, esim.
Carolinan kääpiöruoho Lilaeopsis carolinensis, Hapsiluikka Eleocharis acicularis ja Hapsurotala Rotala wallichii. Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä kasveista, joita nanoaltaissa voi pitää.

NANOALTAAN ASUKKAAT
Pieni akvaario ei sovi kaikille kaloille. Monet kalat vaativat huomattavasti suuremman elintilan kuin nanoaltaassa on mahdollista niille tarjota. Nykyisin on kuitenkin saatavilla jo runsas valikoima nanoakvaarioon soveltuvia kalalajeja. Sopivia lajeja löytyy tetroista, rasboroista, monneista, hammaskarpeista sekä labyrinttikaloista; esimerkiksi pienistä särkikaloista löytyvät hehkurasbora (Boraras brigittae) ja helmiseeprakala (Danio margaritatus) ovat parvikaloja jotka sopivat 20 litraiseenkin akvaarioon.
Taistelukala (Betta splendens) on kaunis, labyrinttikaloihin kuuluva laji. Taistelukalakoiras viihtyy ylhäisessä yksinäisyydessään jo 40 litraisessa akvaariossa.
Sangen mielenkiintoisia hoidokkeja ovat myös erilaiset sukaravut. Sukaravut sopivat jopa vain 5 litraisiin akvaarioihin, kunahn olosuhteet ovat sukaravuille sopivat. Sukarapujen suosio kasvaa jatkuvasti niiden hauskan, värikkään ulkonäön vuoksi. Niitä pidetään paljon myös tavallisissa seura-akvaarioissa, mutta erityisessä suosiossa ne ovat juuri nanoaltaissa. Sukaravut viihtyvät porukassa, joten niitä on hyvä hankkia vaikkapa kymmenkunta. Erillisen ohjeen sukaravuista löydät nettisivuiltamme tai lähimmästä Faunatar –myymälästäsi.

Hankkiessasi asukkaita nanoakvaarioon, on erittäin tärkeää ottaa huomioon, että liikakansoitettu nanoallas on työläs hoidettava, eikä siitä välttämättä ole silloin toivottua iloa. Varmista siis nanoakvaarioosi sopiva asukkaiden määrä Faunatar –myymälästäsi.

Yllä oleva teksti pdf-ohjeena >>