Suomen Minipossuyhdistys ry esittelee: MINIPOSSU

Suomen Minipossuyhdistys ry esittelee: MINIPOSSU (MIKROPOSSU)

Minipossu on melko harvinainen, mutta kovaa vauhtia suosiotaan kasvattava kotieläin. Suomen Minipossuyhdistyksen tärkein tavoite on lisätä tietoutta lajista ja palvella possuharrastajia. Omistajaltaan paljon huumorintajua ja tilaa vaativa laji on sopiva valinta sille, joka haluaa hankkia pihaansa nimenomaan sikoja.

Minipossu on sama laji kuin mikropossu. Mikropossua käytetään markkinaterminä kuvaamaan entistä pienempiä minipossuja. Lajin virallinen nimi on minisika tai minipossu, "mikropossut" ovat geneettisesti samoja eläimiä ja voivat olla joko suurempia tai pienempiä kuin minipossut. Minipossuja on hyvin eri kokoisia ja aikuiskokoon vaikuttavat vain geenit.  Aikuisena minipossu painaa noin 20-60 kg ja vastaa kooltaan keskisuurta, vantteraa koiraa.  

Sopivat asuinolosuhteet ovat maalaismaiset ja sian tarpeiden mukaan muuntautumiskykyiset. Omistaja voi jakaa talonsa minipossujen kanssa, mutta erityisesti tällöin tulee ymmärtää eläimen tarve tonkia ja tarjota sille tarpeeksi mieluisia virikkeitä. 
    Minipossut ulkoilevat mielellään ja aidattu piha sekä mahdollisimman suuri ulkotarha ovat tarpeen. 
    Possut viihtyvät erinomaisesti talvella esimerkiksi tallissa, muutoin ne voivat olla ulkona ympäri vuoden ja vuorokauden, kunhan käytettävissä on asianmukainen säänsuoja ja seuraa. Säätilojen muutoksiin tottunut possu ulkoilee mielellään talvellakin, mutta ne rakastavat myös lämpöä ja nukkumapaikan tulee olla lämmin, mukava ja suojaisa. Sisäsiistiksi sika voi olla opetettavissa, mutta tässä on paljon yksilöllisiä eroja ja possu on herkkä protestoimaan kokemiaan epäkohtia mm. tekemällä tarpeensa sisälle, jos ruoka myöhästyy tai työpäivä venyy. Sisäsiistinkin sian kanssa on siis haastavaa jakaa talous. Se oppii avaamaan kaapin ovet ja hakee pesäänsä paitsi ruokaa, myös muita mukavuuksia, siirtelee huonekaluja ja rullaa mattoja. Vaikka sika on luontaisesti siisti eläin, siisteyskäsitys voi poiketa radikaalisti ihmisen toiveista. Kärsässä on paljon voimaa ja sillä sika tutkii, kokeilee ja tekee sian töitä, eli tonkii.


  

Paras kumppani possulle on lajitoveri, mutta etenkään (leikkaamattomien) karjujen keskinäinen toimeen tuleminen ei ole aina itsestäänselvyys. Lain mukaan sika tarvitsee vähintään näköyhteyden lajitoveriin. Minipossu ystävystyy myös muiden eläinten kanssa ja yhteiselo onnistuu possun puolelta useimmiten. Siat ovat sosiaalisia, eivätkä viihdy yksinään. Eri lajien keskinäistä käyttäytymistä tulee kuitenkin aina valvoa.  
   

Perushoitoon kuuluu sorkkien ja karjun torahampaiden lyhennys tarvittaessa, sisä- ja ulkoloishäädöt vähintään vuosittain ja rokottaminen sikaruusua vastaan. Ravinnoksi minisialle käy joko niille erityisesti tarkoitettu rehu tai kotiruoka. Liikaa rasvaa, suolaa ja mausteita tulee välttää ja lihaa tarjota vain pieninä määrinä kypsennettynä, muutoin sika on kaikkiruokainen, kasvis- ja viljapainotteinen sekasyöjä.
    Minipossu voi allergisoida siinä missä muutkin kotieläimet.
    Odotettavissa oleva elinikä on noin 10-15v.
    Minipossun omistajan tulee rekisteröityä sikatilalliseksi ja eläintenpidosta tulee tehdä selvitys oman kunnan maaseutuviranomaiselle.

Minipossu on voimakastahtoinen eläin ja vaatii omistajaltaan johdonmukaista kasvatusta.  Siat ovat viisaita, mutta myös voimakastahtoisia ja ihmisen toiveiden mukaan toimiminen edellyttää riittävää motiivia, tavallisemmin ruokaa.  Ahneena eläimenä sikaa on helppo kouluttaa ja moni opettaakin possulleen temppuja.
    Minipossun kanssa ei yleensä varsinaisesti harrasteta mitään, se poikkeaa muista lemmikeistä siten, että on usein melko työläs siirtää paikasta toiseen, eikä se ole possulle mielekästäkään. Ne rakastavat rutiineita ja omaa rauhaa ja luottavat useimmiten vain omistajiinsa. Vieras ihminen ei välttämättä pääse kovin helposti kosketuksiin possun kanssa, saaliseläimen vaistolla se mielummin väistää, kun ottaa riskin ja lähestyy. Herkut ja ihmisen oikeaoppinen lähestymistapa voi auttaa asiassa ja vaikkakin harvat, mutta jotkut possut nauttivat vieraidenkin huomiosta ja tutustuvat uusiin ihmisiin ja ympäristöihin uteliaisuudella. Tällaisten possujen kanssa omistaja voi käydä ilahduttamassa mm. tapahtumissa ja  ns. kaveripossukäynneillä.  
    Ulkoilusta possut nauttivat paljon ja siihen omistajan onkin syytä varata runsaasti aikaa, lenkki voi onnistua valjaissa tai vapaana turvallisilla alueilla, kun mukana on vähän evästä. Mieluiten possut kuitenkin kirmailevat, tonkivat ja tutkivat ympäristöä vapaana, liikunta onkin herkästi lihovalle sialle erittäin tärkeää.

Onnellinen ja hyvin pidetty possu tuottaa valtavasti iloa ympäristölleen ja yhteiselon odotusten sekä asuinolosuhteiden ollessa suotuisat, minipossu on erinomainen kotieläin.  

www.minipossuyhdistys.fi
Teksti ja kuvat Anu Kreivilä