Akvaariotietoa: artikkeli parvikaloista

Mitä tarkoittaa käsite PARVIKALA?

Monista akvaariokaloista mainitaan hoito-ohjeistuksen yhteydessä kyseessä olevan parvikala. Mutta mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Onko parvikalalle riittävää se, että sillä on samaa lajia oleva kaveri tai pari, vai tarvitseeko se isommankin porukan lajikumppaneita ympärilleen -  ja miksi?

Mitä parvi merkitsee parvikalalle?
Ensisijaisesti parvi merkitsee turvaa. Kalan vaistoihin kuuluu tieto siitä, että mitä suurempi parvi on, sen pienempi on yksittäisen kalan riski tulla syödyksi isomman saalistajan toimesta. Lisäksi suuri parvi liikkuu yhtenäisesti, kuin yksi iso kala, jolloin se vaikuttaa saalistajalle hankalammalta saalistuskohteelta.
Parvi merkitsee mahdollisuutta lepäämiseen, sillä kalat eivät ui parvessa jatkuvasti kukin yksilö tietyssä kohdassa, vaan ne vaihtavat paikkoja, kiertävät reunoilta keskelle ja takaisin. Parven keskellä on turvallisin paikka uida, joten tässä kohtaa ollessaan kalat voivat levätä.

Miksi kala pelkää saalistajia?
Me ihmiset tiedämme, että oikein suunnitellun akvaarion kalastossa ei ole toisiaan syöviä kaloja. Pienen parvikalan vaisto kuitenkin sanoo muuta. Kalan vaistot kertovat sille, että yksin, tai liian pienessä parvessa ollessaan, se on jatkuvasti alttiina saalistajien hyökkäyksille. On helppoa ymmärtää, että tämä on kalalle äärettömän stressaavaa. Tällaiset kalat ovat arkoja, värittömiä, piilottelevia ja herkempiä sairauksille. Näin niistä ei ole akvaristillekaan sitä iloa jota hän ne ostaessaan toivoi.

Miten parvikalat käyttäytyvät parvessa?
Eri lajien välinen parvikäytös on erilaista. Esimerkiksi useimmat rasborat uivat varsin tiiviissä muodostelmassa, luottaen suuren joukon tuomaan turvaan. Monet tetrat ja barbit levittäytyvät laajemmalle aluelle ja niiden parvessa käydään jopa pientä reviiritaistelua - tällaiset kalat tiivistävät parvensa vasta vaaran uhatessa.

Mikä on riittävä parven koko?
Luonnossa kalat liikkuvat satojen, jopa tuhansien yksilöiden parvessa, joten vanhahtava ohjeistus siitä, että viisi tai kuusi kalaa on yhtä kuin parvi, ei nykytietämyksen valossa päde. Satoja kaloja tuskin kenenkään kotialtaaseen mahtuu, mutta jo kymmenen tai kahdenkymmenen kalan porukka on huomattavasti parempi ja kaloille miellyttävämpi suositus.
Kalojen määrän lisäksi on hyvä huomioida kunkin lajin luonne ja koko. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä pienempi tai arempi laji on kyseessä, sitä isomman parven se tarvitsee ympärilleen tunteakseen olonsa turvalliseksi ja voidakseen hyvin.

Mikä kumman parvialennus?
Faunatar-ketjun periaatteisiin ei kuulu antaa alennusta eläimistä, sillä mielestämme jokainen eläin on arvoltaan vähintään sen, minkä hintaiseksi se on merkitty. Haluamme kuitenkin kannustaa akvaristeja hankkimaan altaisiinsa riittävän kokoisen parven akvaariokaloja, jotta kalat voisivat hyvin. Tästä syystä annamme parvikaloista ns. parvialennuksen: osta 12, maksa 10 parvikalaa, tai osta 25, maksa 20 parvikalaa. 
    Parvialennuksen kahdestatoista kalasta on yleensä hyvä aloittaa, joskin pienille lajeille (minikokoiset monniset, pienet tetrat ja rasborat) tämä määrä on syytä tuplata. Altaan koko tulee huomioida, kun mietitään sinne sijoitettavaa parvikalalajia. Koko parven tulee mahtua uimaan siellä hyvin.

Parvi- vai ryhmäkala?
Varsinaisten parvikalojen lisäksi on olemassa myös nk. ryhmäkaloja. Nämä liikkuvat löyhemmissä parvissa ja tekevät sen enemmänkin seuran vuoksi kuin tunteakseen olonsa turvalliseksi. Tällaisia ovat monet nuoliaiset ja isommat panssarimonnit, kuten haarniska- ja ritarimonni, osa ripsimonneista sekä monista kirjoahvenista. Näille riittää jo pienempikin porukka luomaan sosiaalisen ryhmän, jonka ne ympärilleen kaipaavat. Näitäkin kutsutaan monissa paikoin parvikaloiksi, vaikka kyseessä oikeammin olisi ryhmäkala.

Suosituksia parven ja altaan koosta
Alla on lueteltu muutamia yleisiä akvaariokalalajeja, sekä niiden akvaarion leveydeksi sopiva senttimäärä. Altaan leveys on ilmoitettu sentteinä, sillä pelkkä litramäärä saattaa olla hieman hämäävä. Tämä siksi, että suurin osa kaloista ui horisontaalisesti, jolloin niille merkitsee enemmän altaan leveys, kuin altaan litramäärä.

Parvikaloista esimerkkejä:
Aavetetrat 10 kpl - 80 cm
Hehkutetra 20 kpl - 40 cm
Helmimonninen 10 kpl -80 cm
Helmiseeprakala 20 - 40 cm
Helotetra 20 kpl - 40 cm
Kardinaalikala 10 kpl - 70 cm
Kardinaalitetra 10 kpl - 70 cm
Keltabarbi 10 kpl - 120 cm
Kiilakylki 10 kpl - 70 cm
Kirsikkabarbi 10 kpl - 70 cm
Korutetrat 10 kpl - 80 cm
Kuparibarbi 10 kpl - 70 cm
Kuparimonninen 10 kpl - 100 cm
Kuusiraitabarbi 10 kpl - 70 cm
Kääpiömonninen 15 kpl - 40 cm
Kääpiönuoliainen 10 kpl - 100 cm
Kääpiörasbora 20 - 40 cm
Loistobarbi 10 kpl - 120 cm
Minirasbora 20 - 40 cm
Mustajuovanuoliainen 10 kpl - 100 cm
Nanus-korumonninen 15 kpl - 40 cm
Neontetra 10 kpl - 70 cm
Nokimonninen 10 kpl -80 cm
Pandamonninen 10 kpl -80 cm
Pikkumonninen 15 kpl - 40 cm
Punapyrstörasbora 10 kpl - 70 cm
Rubiinitetra 10 kpl - 70 cm
Rusoseeprakala 10 kpl - 80 cm
Seeprakala 10 kpl - 80 cm
Tiikeribarbi 10 kpl - 120 cm
Timanttitetra 10 kpl - 80 cm
Täplämonninen 10 kpl - 100 cm
Viisiraitabarbi 10 kpl - 70 cm

Ryhmäkaloista esimerkkejä:
Haarniskamonni 4 kpl - 120 cm
Harlekiininuoliainen 6 kpl - 100 cm
Kiekkokala 6-8 kpl - 120 cm
Klovninuoliainen 6 kpl - 120 cm
Lehtikala 6-8 kpl - 120 cm
Pikkulehtikala 6 - 8 kpl - 120 cm
Selkäuimari 8 kpl - 100 cm
Tiikerinuoliainen +30 kpl - 300 cm
Touhunuoliainen 6 kpl - 120 cm
Verkkonuoliainen 6 kpl - 120 cm

Ohjeita kalojen hoitoon löydät TÄÄLTÄ >>