Konnat

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

KONNAT
Bufo sp.
Enlanniksi toad

Konnia tavataan Pohjois-ja Etelänapaa, Madagaskaria, Uutta-Seelantia ja Uutta-Guineaa lukuun ottamatta maapallon joka kolkasta. Lajeja bufo-suvussa on valtavasti. Lähes 250 lajia on tunnistettu. Kotoinen rupikonnammekin ( Bufo bufo ) kuuluu tähän sukuun,  mutta Suomen luonnosta ei näitä kosteasilmäisiä loikkijoita saa terraarioeläimeksi ottaa, kaikki Suomen sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja.

Konnat ovat pitkäikäisiä veijareita, keski-ikä lajien välillä vaihtelee 5 ja 15 vuoden välillä. Todistetusti vanhin konna on kuollessaan ollut 36 vuotias.
Konnia  on  siis  lähes  joka puolella maapalloa. Vaihteluita  lajien ulkonäöissä ja  habitaateissa  on  valtavasti. Tämä  ohje  keskittyy  Suomessa yleisimmin    terraario-eläimenä pidettyihin lajeihin.    

Konnia  tavataan  kuivilta  ja keskikuivilta, avoimilta seuduilta Pohjois-Amerikasta  kuten  esim. preeriakonna Bufo cognatus, sonorankonna Bufo retiformis sekä   ”punatäpläkonna” Bufo punctatus.
Lajeja  esiintyy  myös Afrikassa,  kuten Marokonkonna   Bufo  mauritanicus, ”Etelän   kääpiökonna”   Bufo vertebralis   ja ”Karookonna”  Bufo gariepensis
Lajeja  on  kotoisin  myös  kosteista sademetsistä, kuten etelä-amerikkalaiset Blomberginkonna B.  Blombergi, Uudenmaailmanlehtikonna B.  typhonius sekä  afrikkalainen ”Kamerooninkonna”   B.  Superciliaris ja koillis-aasialainen ”Aasian jättikonna” B. asper.   
Osa   lajeista,   kuten etelä-amerikkalainen  ”Andienkonna” B. spinulosus ja Himalajalla esiintyvä  B.  tibetanus  asuvat  vuoristoissa  jopa  4000  metrin  korkeudella.

Yhteistä   kaikille   konnille   on tanakka  ruumiinrakenne,  nystyräinen    iho,   horisontaalinen pupilli  ja  lyhyet,  voimakkaat jalat.    Osalla  konnista  on  leukapussi  jonka  avulla  ne  pystyvät muodostamaan ääniä naaraiden houkuttelemiseksi  ja  reviireistään   tiedottamiseksi.   
Kaikilla  lajeilla on pään   takana   maitomaista myrkkyä erittävät myrkkyrauhaset,  joiden toksiinipitoisuus  vaihtelee   paljonkin.   Konna puolustautuu   myrkyllä stresssaantuessaan   tai esim.  petoeläimen  hampaisiin joutuessaan. Myrkky  ei  tapa  ihmistä, mutta  saattaa  aiheuttaa iholla  kutinaa  tai  jopa  hengitysvaikeuksia   mikäli   myrkkyä niellään.  Osalla  lajeista  (esim. agakonna B.  marinus)  myrkyn teho  voi  tappaa  pienen  koiran. Myrkyllisyys   on   hyvä   pitää mielessä,  mikäli  konnaa  syystä tai toisesta on käsiteltävä.
Myös ennen  konnan  käsittelyä  on syytä  pestä  kädet  huolellisesti, sillä  sammakkoeläinten  iho  on herkkä  reagoimaan  esim.  saippuaan, hiuslakkaan, ihorasvoihin ja   muihin   ihmisen   käsissä mahdollisesti oleviin aineisiin.

TERRAARIO

Konnalle  sopii  terraarioksi  vaikkapa  korkeaseinäinen  akvaario, sillä  konnat  eivät  voimakkaista jaloistaan  huolimatta  ole  kovin hyviä   loikkimaan   korkealle. Varmista terraarion riittävä koko jo  ostotilanteessa  Faunattaren henkilökunnalta.    

Konnia   voidaan   majoittaa yleensä  huoletta  useita  samaan terraarioon, kunhan konnat ovat keskenään  samaa  lajia  ja  suurin piirtein samankokoisia.      Konnat  ovat  aktiivisimmillaan öisin ja iltaisin, monesti varsinkin sateen  jälkeen.  Terraariotakin voidaan  siis  iltaisin  kevyesti  sumutella vedellä.     Perushoidoltaan    yleisimmin terraariossa pidettävät lajit ovat hyvin samankaltaisia, mutta aina konnaa  hankittaessa  on  syytä selvittää konnan tarkka laji, jotta turhilta  hoitovirheiltä  vältyttäisiin.  Apuna  lajien  vaatimuksia selvittäessäsi  voit  käyttää  internettiä  ja  alan  kirjallisuutta.  Voit myös  kysyä  neuvoa  Faunattaren henkilökunnalta.
Konnat eivät nykytietämyksen mukaan   kaipaa  terraarioonsa UVB-valaistusta,  mutta  haittaakaan siitä ei ole. Jonkinlainen valaistus on terraariossa kuitenkin oltava,  jotta  oikeanlainen  yö-/päivärytmi saadaan järjestettyä. 

RAVINTO

Konnat  ovat  lihansyöjiä,  jotka hanakasti  syövät  kaikkea,  mitä saavat  suuhunsa  mahtumaan. Terraario-oloissa p''osan ravinnosta luovat erilaiset  hyönteiset. Lisäksi voi silloin tällöin tarjota pakasteesta sulatetuttuja hiiren  ”pinkkejä”,  kalaa ja jopa suikaloitua vähärasvaista  lihaa tai sisäelimiä.
Vitamiineja ja hivenaineita  on  hyvä  lisätä  varsinkin voimakkaassa  kasvuiässä  olevien konnien ruokaan. 

SUOSITUIMPIA LAJEJA:

Agakonna, Bufo marinus
Selkäpuoli  ruskea,  vatsa  ker-manvaalea. Iho nystyräinen. Selkeästi   erottuvat   myrkkyrauhaset. 
Kotoisin Etelä-Amerikasta, josta  levinnyt  Teksasiin,  Karibialle,  Floridaan  ja    Hawaijille. Agakonnia   vietiin   Australiaan vuonna   1935  tarkoituksena käyttää  lajia  biologisena  torjuntana sokeriruokoviljelmillä tiettyä  kovakuoriaislajia  (engl. cane  beetle)  vastaan.  Laji  on viihtynyt  Australiassa  turhankin hyvin   ja   on   monin   paikoin uhkana  kotoperäiselle  eläimistölle  syöden  alkuperäisen  tarkoituksen  lisäksi  kaikki  muutkin hyönteiset.
Koko  aikuisena  jopa  24  cm, yleensä vähemmän, noin 15 cm. Urokset pienempiä kuin naaraat. 
Agakonnan  terraarion  pohjan koko  esim.  60  x  40  cm.  Pohjamateriaalina  hiekkaa,  turvetta, kaarnahaketta  tai  näiden  yhdistelmiä.  Terraario  pidetään  suhteellisen  kuivana,  liiallinen  kosteus saattaa aiheuttaa ihotulehduksia.   Lämpötila   noin   26 astetta.
Agakonna kaipaa piilopaikkoja   sekä   vesiastian johon  se  mahtuu  halutessaan kokonaan.
Laji  on  lisääntynyt  toistuvasti terraario-oloissa.  Naaras  munii pitkään  ”helminauhaan”  jopa     30  000  munaa.  Poikasten  muodonmuutos (metamorfoosi) nuijapäistä   jalallisiksi   tapahtuu poikasten  ollessa  noin  2  cm pituisia  eli  18-30  vuorokauden kuluessa kuoriutumisesta.
Pitkäikäinen  laji,  joka  saattaa saavuttaa  yli  kahdenkymmenen vuoden iän.

Amerikankonna, Bufo americanus
Selkä ruskea tai punertava. Tummia  läiskiä  selässä,  läiskien  keskellä  1  tai  2  syylää.  Vatsapuoli selkää vaaleampi.     
Kotoisin Kanadasta ja Pohjois-Amerikan itäosista.      Viihtyy   vaihtelevissa   maastoissa puutarhoista metsikköihin ja peltoihin. Tavataan usein kukkuloilta ja pieniltä vuoriltakin.      Perushoito  kuin  Agakonnalla, mutta on arempi laji, joka kaipaa paljon piilopaikkoja.

Pantterikonna, Bufo regularis
Kellertävän-   tai   vihertävänruskea.  Levinneisyysalue  kattaa  Afrikan keskiosat.   
Naaraat  6-9  cm,  urokset  4-7 cm pituisia aikuisina.    
Hoito kuin Agakonnalla, mutta kaipaa  suuremman  vesiastian, varsinkin lisääntymisaikaan.
Yöaktiivinen, piiloutuu päivällä kivien, kantojen ym. alle. Viihtyy vedessä lisääntymisaikaan, mutta muulloin ei juurikaan ui.
Terraarion koko määräytyy suhteessa konnien lukumäärään, mutta vähintään esim. 60 x 40 x 40 kahdelle konnalle. Peruslämpönä huoneenlämpö.
Kaipaavat piilopaikkoja sekä vasiastian, johon eläimet mahtuvat halutessaan uimaan.
Pientä osaa terraarion pohjasta voidaan pitää kosteana.

Muita lajeja:
Koloradonkonna,  B.alvarius
Lännenkonna,  B.blombergi
Lännekonna, B.boreas
Losemitenkonna B.canorus
Haisukonna, B.calamita
Nelsoninkonna, B. bores
Mustakonna, B. exsul
Houstoninkonna, B. houstonensis
Kultakonna, B. periglenes
Tammikonna, B.quercicus
Sonorankonna, B.retiformis
Etelänkonna, B.terrestris
Viherkonna,  B.viridis
Yosemitenkonna, B. canorus
Fowlerinkonna, B. woodhousei fowleri

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin   kuin   nisäkkäät   eivät   sammakkoeläimet   kaipaa   hoitajaltaan yhteisiä  seurusteluhetkiä,  vaan  voivat  kokea  ne  ahdistavina. Liiallinen käsittely   saattaa   pahimmassa   tapauksessa   aiheuttaa   niille   tarpeetonta stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta   ja   muita   ongelmia.  Lisäksi  ihmisen  iholla  oleva hiki, rasva,  saippuajäämät ja  muu  lika  voivat  olla  erittäin  vahingollisia sammakon  herkälle  iholle. Pese  aina  kätesi  huolellisesti  ennen  hoitotoimenpiteitä   akvaariossa   tai   aksolotliin koskemista.

Mikäli    eläin    vaikuttaa    sairaalta, käyttäytyy    oudosti    tai    kieltäytyy useita  kertoja  peräkkäin  syömästä, ota  yhteyttä  sammakkoeläimiin  perehtyneeseen eläinlääkäriin ja/tai eläimen  myyjään. Yllättävien  tilanteiden varalle on hyvä selvittää etukäteen,  mistä     löydät     sammakkoeläinten    hoitoon    perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi hygieniasta, jotkin sammakkoeläimet  ja  matelijat  saattavat   kantaa    salmonellabakteeria normaalina suolistobakteerinaan.

 © Faunatar-ketju.

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: uhanalaiset eläimet ja lainsäädäntö
Osa lemmikkieläimiksi myytävistä eläinlajeista on luonnossa uhanalaisia. Kun lemmikiksi ollaan hankkimassa tällaista lajia, tai kun tällaista lajia ollaan myymässä, on tärkeää tietää, kuinka tulee menetellä ja mitä kaikkia dokumentteja eläin mukaansa tarvitsee... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>