Ravut, kuten taskuravut, katkaravut ja erakkoravut, kuuluvat kymmenjalkaisten (Decapoda) laajaan lohkoon. Kymmenjalkaisia on tunnistetu liki 15 000 eri lajia, joten vaihteluita käyttäytymisen, ulkonäön ja muiden ominaisuuksien kesken on todella runsaasti. Kokoerojakin kymmenjalkaissa on runsaasti; pienimmät ovat muutaman millin pituisia ja suurimman, jättiläistaskuravun, saksien väli voi olla jopa neljä metriä.
Kymmenjalkaisilla on keskiruumissaan viisi paria jalkoja. Etummainen jalkapari on tyypillisesti ravuille ominaisiksi saksiksi muuntautunut. Keskiruumiin jalkoja nämä eläimet käyttävät kävelemiseen ja kiipeilemiseen. Uimista ja munien kantamista varten monien lajien takaruumissa ("pyrstössä") on esillä omat jalkaparinsa ja aivan eläimen etuosassa omat jalkaparinsa syömistä varten.
Lemmikkieläiminä pidetään useita eri lajeja, joista tässä esittelemme muutaman. Rapujen elämän seuraileminen on hauskaa, joskin kunkin lajin tarpeisiin on hyvä huolella etsiä tietoa ennen hankintaa. Myymälöidemme valikoima eri lajien saatavuudessa vaihtelee, kysäise tämän hetkistä tilannetta suoraan lähimmästä Faunatar-myymälästäsi. Yhteystietomme löydät valikosta "yhteystiedot", voit myös käyttää sivun alaosassa olevaa yhteydenottolomaketta.
ERAKKORAVUT | |
Tässä esitellyt coenobita-suvun erakot ovat kotoisin lähinnä Intian-ja Tyynen valtameren rannikoilta. Ne pystyvät olemaan suhteellisen pitkiä aikoja kuivalla maalla, sillä lajit pystyvät säilömään vettä kuorensa sisään pysytellen näin kosteana. Täysin maalla eläviä ne eivät kuitenkaan ole, vaan eläimillä tulee olla mahdollisuus siirtyä veteen niin halutessaan. Pohjamateriaaliksi terraarioon laitetaan reilu kerros hiekkaa, simpukankuorirouhetta, turvetta tai näiden sekoitusta. Nahkaa vaihatessaan erakko kaivautuu maan alle, joten ilman pohjamateriaalia sen käy kehnosti. Oikealla hoidolla erakkorapu on kestävä, mielenkiintoinen ja jopa 20-30 vuotta elävä lemmikki, joka nimestään huolimatta viihtyy lajikumppaneiden seurassa paremmin kuin yksin. |
|
Coenobita brevimanus
INDONESIAN ERAKKORAPU
![]() |
Koko: Noin 2-4 cm
Levinneisyys: Intian meren- ja Tyynen valtameren saaret
Lämpötila: päivisin 20-26 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Erittäin reviiritietoinen.
Ruokinta: Hedelmät, pähkinät, siemenet, mutta syö myös raakaa lihaa, kuivattuja katkarapuja jne..
Kosteus: noin 65-75 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 40 cm, ryhmää tarkkailtava reviirikäytöksen takia.
|
Coenobita clypeatus
KARIBIAN ERAKKORAPU
![]() |
Koko: Noin 2-5 cm
Levinneisyys: Tyynenvaltameren saaret
Lämpötila: päivisin 22-25 C.
Luonne: Yöaktiivinen.
Ruokinta: Hedelmät, pähkinät, siemenet, mutta syö myös raakaa lihaa, kuivattuja katkarapuja jne.
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 40 cm
|
Coenobita perlatus
MANSIKKAERAKKORAPU
![]() |
Koko: 2-4 cm
Levinneisyys: Tyynenvaltameren saaret
Lämpötila: 24-27 C, tarvitsee tasaisen lämmön.
Luonne: Yöaktiivinen. Ei aloittelijoille.
Ruokinta: Värin säilymisen vuoksi, tarvitsee paljon karoteenia sisältäviä ruokia, esim. kuivattuja katkarapuja, kuivattua planktonia lisäksi hedelmät ja liha.
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle esim. 30 x 50 x 40 cm.
|
Coenobita pseudorugosus
ERAKKORAPULAJI
![]() |
Koko: Noin 1,5-3 cm
Levinneisyys: Intian meren- ja Tyynen valtameren saaret
Lämpötila: päivisin 20-26 C.
Luonne: Yöaktiivinen, mutta liikuskelee myös päivisin. Pitää kiipeilystä.
Ruokinta: Hedelmät, kala, liha. Noin 20 % ruuasta lihaa ja 80 % kasvituotteita.
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 40 cm
|
Coenobita purpureus
PURPPURA ERAKKORAPU
![]() |
Koko: Noin 1,5-3,5 cm
Levinneisyys: Koilis-Aasiassa, Japanista Malesiaan
Lämpötila: päivisin 23-29 C.
Luonne: Yöaktiivinen.
Ruokinta: Hedelmät, pähkinät, siemenet, mutta syö myös raakaa lihaa, kuivattuja katkarapuja jne.
Kosteus: noin 75-85 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 40 cm
|
Coenobita rugosus
"RUGGIE" ERAKKORAPU
![]() |
Koko: Noin 1,5-3 cm
Levinneisyys: Intian meren- ja Tyynen valtameren saaret
Lämpötila: päivisin 20-26 C.
Luonne: Yöaktiivinen, mutta liikuskelee myös päivisin. Pitää kiipeilystä.
Ruokinta: Hedelmät, kala, liha. Noin 20 % ruuasta lihaa ja 80 % kasvituotteita.
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 50 cm
|
HALLOWEENRAVUT | |
![]() Halloweentaskuravut (Gecarcinus) elävät Etelä-ja Pohjois-Amerikan lämpimillä rannikoilla ja Karibian saarilla. Halloweenit viihtyvät kosteissa tiloissa, osittain vedessä ja osittain maalla. Lisääntyäkseen naaraan on päästävä suolaiseen veteen munimaan (suolapitoisuus 15-40 g per litra), mutta lisääntymisen onnistuminen on erittäin haastavaa. Täysin maalla eläviä halloweenit eivät siis ole, vaan vaativat asunnokseen ns. akvaterraarion (paludaarion). Maa-alueena mieluisa on hienojakoinen hiekka, sillä ravut kaivautuvat hiekkaan mielellään. Maalueen voit rakentaan nostamalla toisen pään terraariosta hiekan avulla "maaksi". Rapujen tuli esteettömästi päästä kiipeämään maalle ja pulahtamaan veteen, voit laittaa vesirajaan liuskekiviä, juurakoita ja vastaavia somisteita helpottamaan rapujen kulkua. Maa-alueen tulisi olla kostea, mutta ei läpimärkä. Voit käyttää osassa pohjaa somisteena mm. sammalta, se sitoo kosteutta kivasti ja on luonnollisen näköinen. Vesialueen veden tulee olla puhdasta, joten suodattimen laittaminen veteen on perusteltua. Veteen suositellaan lisättäväksi hieman suolaa, sillä lajit ovat kotoisin meren rannalta. Vesialueen tulisi olla niin syvä, että rapujen on mahdollista sukeltaa kokonaan pinnan alle. Halloweenit osaavat kiipeillä juurakoissa ym. somisteissa, joista vain saavat kunnon otteen. Huomioi tämä ja varmista, että terraariossa on kunnon kansi. |
|
Gecarcinus lateralis
HALLOWEENRAPULAJI
![]() |
Koko: Noin 7-10 cm
Levinneisyys: Atlantin rannikolla Floridasta Venezuelaan
Lämpötila: 22-26 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon hiekka-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Hedelmät, vihannekset, katkaravut, kala, kalanruokahiutaleet, artemia, seepiansuomu jne.
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 60 x 40 cm
|
Gecarcinus quadratus
VALKOTÄPLÄ
HALLOWEENRAPU
![]() |
Koko: Noin 9-11 cm
Levinneisyys: Tyynenmeren rannikolla Meksikosta Peruun
Lämpötila: 23-28 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon hiekka-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Hedelmät, vihannekset, katkaravut, kala, kalanruokahiutaleet, artemia, seepiansuomu jne.
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 60 x 40 cm
|
Gecarcinus ruricola
HALLOWEENRAPULAJI
![]() |
Koko: Noin 10-15 cm
Levinneisyys: Karibian saarilla Kuubasta Barbadokselle
Lämpötila: 22-26 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon hiekka-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Hedelmät, vihannekset, katkaravut, kala, kalanruokahiutaleet, artemia, seepiansuomu jne.
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 60 x 40 cm
|
MANGROVETASKURAVUT | |
Nämä ravut elävät maalla mangrovesoilla ja muilla kosteikkoalueilla eivätkä luonnossa joudu hakeutumaan veteen edes lisääntyessään. Varovaiset, vilkasliikkeiset mangroveravut ovat taitavia kiipeilijöitä ja kaivautujia. Ne menestyvät yksin tai ryhmässä, mutta erityisesti koiraat voivat taistella elintilasta keskenään kohtalokkain seurauksin. TERRAARIO
Terraarion pohjalle laitetaan kerros lannoittamatonta turvetta, kookoskuitua, kaarnahaketta, kuivattuja puiden lehtiä, hiekkaa tai näiden yhdistelmiä. Pohjan tulee pysyä kosteana ja eläinten on voitava kaivautua siihen niin halutessaan. Pohjalle asetellaan kiipeilyä ja piilottelua varten oksia, kantoja, kiviä, korkinpaloja tai muita sisusteita. Materiaaleja valittaessa on varmistuttava niiden myrkyttömyydestä ja turvallisuudesta ja kaikki sisusteet on pestävä huolellisesti kuumalla vedellä ennen käyttöä. Painavat esineet kuten kivet ja kannot kaivetaan pohjaan asti niin, ettei niiden alle voi kaivautua jumiin. Terraarioon on hyvä istuttaa myrkyttömiä eläviä kasveja joko suoraan pohjamateriaaliin tai omiin pieniin ruukkuihinsa. Myös elävien tai kuivattujen sammalien (esim. jaavansammal) käyttö on suositeltavaa kaivautumismahdollisuuksien ja kosteuden ylläpitämisen edistämiseksi. Mikäli sisusteita ja kasveja siirretään kala-akvaariosta on varottava kalatauteja ja niihin käytettäviä lääkkeitä, jotka molemmat voivat olla kohtalokkaita ravuille. Sisustukseen kuuluu myös vesiastia, johon ravut mahtuvat halutessaan upottautumaan ja josta on helppo kiivetä pois ja takaisin. Vesi vaihdetaan ja astia pestään säännöllisesti mahdollisimman puhtaan veden takaamiseksi. Veden on oltava seisotettua tai kertaalleen keitettyä ja jäähdytettyä, sillä vesijohtoveden kloori syövyttää rapujen kiduksia ja aiheuttaa myrkytyksiä. Varsinkin voimakkaasti kuparipitoisen veden käsitteleminen vedenparannusaineella on välttämätöntä, sillä kupari on ravuille myrkyllistä. Terraarion lämpötila pidetään huoneenlämpöisenä tai hieman korkeampana, n. 22-28-asteisena. Erillistä lämmityslaitteistoa tai UV- tms. erikoislamppuja ei välttämättä tarvita, mutta esim. akvaarioon soveltuvat päivänvalolamput ovat hyväksi kasveille ja korostavat rapujen värejä. Sopiva ilmankosteus on yli 75%, kuivuus vahingoittaa rapujen kiduksia. Ilmanvaihdosta on silti huolehdittava, ettei pohja homehdu.
Näiden rapujen ruokavalio koostuu pääosin selkärangattomista, kuten surviaisentoukista, pienistä sirkoista, jauho- ja buffalo-madoista ja pätkityistä, pestyistä kastemadoista. Tarjota voidaan myös kotiloita, pakastegammarusta ja artemiaa. Ravuille maistuu myös lahoava lehtiaines. Lisäksi voidaan tarjota kypsennettyä kalaa, teollisia kalan- ja ravunruokia kostutettuina sekä erilaisia kasviksia pilkottuina, raastettuina tai keitettyinä. Hyviä vaihtoehtoja ovat porkkanaraaste, banaani ja muut hedelmät sekä salaatit. Kasviksissa vältetään happamia hedelmiä kuten sitrushedelmiä ja varotaan torjunta-ainejäämiä. Ruokaan voi ja kannattaa lisätä usein kalsiumpitoista vitamiinijauhetta. Lisäksi tarjolla voi pitää esim. seepiansuomun palaa kalkinsaannin tueksi. PERUSHOITO Taskurapujen hoitoon kuuluu ruokinnan lisäksi veden puhtaudesta huolehtiminen, kosteuden ylläpitäminen sumuttelemalla sekä ruoantähteiden huolellinen kerääminen terraarion pohjalta homehtumisen estämiseksi. Pohjamateriaali vaihdetaan aika ajoin puhtaaseen samasta syystä. Lämpötilaa ja ilmankosteutta seurataan asianmukaisilla mittareilla ja muutoksiin reagoidaan välittömästi. Käsittelyä ei suositella, sillä ravut ovat pieniä, vikkeliä ja hauraita. Jos rapu on siirrettävä, sen voi tehdä kupin tai rasian avulla. Jos rapuun on ehdottoman pakko tarttua, se tehdään kuoren molemmista kyljistä kahdella sormella hellästi nostaen niin, että jalat eivät jää väliin eikä vatsapuolta paineta. KUORENVAIHTO Ravut luovat kuorensa kasvaessaan. Tämä tapahtuu niin, että selkäkilpi halkeaa, rapu ujuttautuu ulos kuoresta ja alla oleva uusi kuori alkaa kovettua. Juuri ennen kuorenvaihtoa ja heti sen jälkeen rapu ei syö. Tapahtumaan vaaditaan paljon kalsiumia, jota tulee olla rapujen ravinnossa jatkuvasti. Kuorenvaihdon aikana on hyvä tarkkailla, etteivät lajitoverit vaurioita vielä pehmeäkuorista yksilöä. Mikäli rapu on menettänyt raajoja tapaturmaisesti tai reviirikiistoissa, ne kasvavat takaisin kuorenvaihtojen myötä. LISÄÄNTYMINEN Mangrovetaskurapujen sukupuolet erottaa päällisin puolin parhaiten koiraan suuremmista saksista. Koiraan sakset ovat myös erikokoiset keskenään, mutta tätä eroa ei aina erota paljain silmin. Varmin keino on katsoa alapuolelta ravun kuoren vatsaläpän leveyttä. Naaraan läppä on pyöreähkö ja lähes koko alakuoren takaosan levyinen koko matkalta, kun taas koiraan läppä kapenee päätä kohti huomattavasti muodostaen kolmion. Täysikasvuiset ravut saattavat lisääntyä myös kotiterraariossa. Parittelussa koiras hakeutuu naaraan alapuolelle niin, että molempien vatsataskut ovat vastakkain. Koiras siirtää tällöin siittiöt naaraan taskuun rytmikkäästi heiluen. Tapahtuma saattaa alkuun muistuttaa tappelua. Naaras kantaa hedelmöityneitä munia piiloon kaivautuneena syömättä, kunnes munista kuoriutuu pieniä, valmiita rapuja. |
|
LAJIESITTELYJÄ | |
Geosesarma bicolor
MANGROVE-
TASKURAPULAJI
![]() |
Koko: Noin 2-3 cm
Levinneisyys: Etelä-Aasia
Lämpötila: päivisin 22-26 C.
Luonne: Hämärä- ja yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon maa-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Pääasiassa lihansyöjiä, pienet hyönteiset, kalojen pakasteruuat- ja hiutaleet, hedelmät, vihannekset
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 30 cm
|
Geosesarma notophorum
MANDARIINI-
TASKURAPU
![]() |
Koko: Noin 2-3 cm
Levinneisyys: Sumatra
Lämpötila: 22-28 C.
Luonne: Hämärä- ja yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon maa-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: banaanikärpäset, pienet jauhomadot, kasvikset, hedelmät, rapupelletit, pakastetut hyönteiset jne.
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 30 cm
|
Geosesarma tiomanicum
MANGROVE-
TASKURAPULAJI
![]() |
Koko: Noin 2-4 cm
Levinneisyys: Indonesia
Lämpötila: 24-28 C.
Luonne: Hämärä- ja yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon maa-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Pääasiassa lihansyöjiä, pienet hyönteiset, kalojen pakasteruuat- ja hiutaleet, hedelmät, vihannekset
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 30 cm
|
MANGROVE-
TASKURAPULAJI
Geosesarma sp. BORNEO
![]() |
Koko: Noin 1,5-2 cm
Levinneisyys: Indonesia, Jaava
Lämpötila: päivisin 24-28 C.
Luonne: Hämärä- ja yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon maa-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Pääasiassa lihansyöjiä, pienet hyönteiset, kalojen pakasteruuat- ja hiutaleet, hedelmät, vihannekset
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 30 cm
|
Geosesarma spec. FIRE
MANGROVE-
TASKURAPULAJI
![]() |
Koko: Noin 2-3 cm
Levinneisyys: Indonesia, Jaava
Lämpötila: päivisin 22-25 C.
Luonne: Hämärä- ja yöaktiivinen. Kaivautuu mielellään, joten vaatii terraarioon maa-alueen vesi-alueen lisäksi.
Ruokinta: Pääasiassa lihansyöjiä, pienet hyönteiset, kalojen pakasteruuat- ja hiutaleet, hedelmät, vihannekset
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 50 x 30 cm
|
SUKARAVUT | |
Leväkatkarapu elää kahdesta kolmeen vuotta. KÄYTTÄYTYMINEN
Leväkatkaravut ovat aktiivisia sekä pimeän aikaan että valoisassa. Niitä olisi syytä pitää useita yksilöitä samassa akvaariossa, jolloin ne liikkuvat huomattavasti rohkeammin kuin yksinään. RUOKINTA Leväkatkaravut syövät erittäin tehokkaasti monenlaisia akvaariossa esiintyviä leviä ja mikäli levää on saatavilla, ei ravuille suositella lisäruokintaa. Jos levää ei ole, ravut syövät kaloilta jääneitä ruoantähteitä. Niin hiutaleruoat kuin pohjatabletit kelpaavat mainiosti. Joskus ravut haalivat suuhunsa suuren palasen ruokaa, jonka ne kuljettavat turvaan korkealle kasvien lehdelle ja naposteleva siellä herkkupalaa kaikessa rauhassa.
Leväkatkarapujen luonnollisia elinolosuhteita ei tunneta kovin hyvin. Luonnossa ne elävät joissa ja suoalueilla, mutta akvaarioissa niitä on pidetty erittäin monenlaisissa lämpötiloissa ja vesioloissa. Useissa lähteissä maksimilämpötilaksi leväkatkaravuille mainitaan +28 astetta. Ravut luovat kuorensa aina kasvaessaan. Mikäli akvaariovedessä esiintyy raskasmetalleja, aiheutuu tästä ravuille kuorenluontiongelmia. Vedenparannusaineiden käyttö on siis ensiarvoisen tärkeää rapualtaassa! Ravut saattavat olla myös herkkiä monille akvaariokaloille käytettäville lääkkeille. Ennen lääkkeiden käyttöä kannattaa varmistua niiden sopivuudesta ravuille. LISÄÄNTYMINEN Naaraan kutemisen saattaa laukaista murtovesi ja 25‐ 26,5 asteen lämpötila. Luonnossa rapujen pariutumisaika on kevään loppu‐ ja kesän alkuaika. Naaras säilyttää munimansa munat pyrstönsä alla kaksi tai kolme päivää, jonka aikana uros/urokset hedelmöittävät ne.
Ravun toukat syövät mieluiten levää. Niille voi myös kasvattaa artemiantoukkia. Alkuvaiheessa ravuille kannattaa antaa lisäruokaa, mutta yleensä kannibalismia ei tässä vaiheessa enää esiinny. Rapuja voi ruokkia vihanneksilla, planktonilla (artemia) tai esimeriksi kalanpoikasille tarkoitetulla jauhemaisella hiutaleruoalla. RAPUJEN KULJETUS Rapujen kuljetuspussissa tulisi aina olla materiaalia, johon ravut voivat tarrautua. Ilman sitä niille saattaa tulla ns. ektoderminen shokki, johon ne menehtyvät. Ravut on syytä totutta uuteen akvaarioon yhtä huolellisesti kuin akvaariokalatkin. |
|