Harrastuksena jäljestys

Jäljestyksen eri muodot sopivat aktivoinniksi aivan kaikille koirille.
Jäljen voi koiralle tehdä verellä, mutta monesti liha tai jopa makkara toimii ihan yhtä lailla. Koirilla on loistava hajuaisti, ja ne käyttävät sitä mielellään. Jäljestys onkin aina koiralle mukavaa aivojumppaa ja samalla keskittymiskykyä kasvattava suoritus. Koira on tyytyväinen saadessaan onnistumisen kokemuksen “oikeasta” työstä - odottakoon jäljen päässä vaikka makkara hirvensorkan asemesta.

Harrastuksen alkuun pääsee, kun koiralla on hyvin istuvat valjaat ja riittävän pitkä (esim. 6 m) jäljestysliina.

MEJÄ eli metsästyskoirien jäljestämiskokeen tarkoituksena on kehittää koiran kykyä seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Aikaisemmin tähän kokeeseen saivat osallistua ainoastaan metsästysrotuiset koirat, nykyään laji on kaikille roduille avoin koemuoto. Kokeisiin saavat osallistua Kennelliiton rekisteröinti‐,rokotus‐ ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat, joilla on näyttelypalkinto.

Kokeissa on kaksi luokkaa: avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). AVO‐luokan jäljen tulisi olla vähintään 12 tunnin ikäinen ja VOI‐ luokan jäljen 18 tunnin ikäinen. Jälki pyritään tekemään riistarikkaaseen maastoon.

Kokeessa metsään vedetään verijälki, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Ohjaaja seuraa mukana kuuden metrin pituisen jäljestysliinan päässä, mutta ei saa puuttua koiran suoritukseen.

Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan, eikä tämän jälkeen enää voi kilpailla avoimessa luokassa. Voittajaluokassa koiran täytyy saada kolme kertaa ensimmäinen palkinto, jolloin koira saavuttaa jäljestämisvalion arvon.