Kanihyppy harrastuksena

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Suomen Estekanit ry:n kanssa

Kanit liikkuvat luonnostaan loikkien, joten hyppääminen on niille ominaista. Kanihyppy tarjoaakin parhaimmillaan kanille ja ohjaajalle yhteistä mielekästä tekemistä, jossa edetään kanin ehdoilla.

Suomessa kanihyppyä on harrastettu runsaat 20 vuotta. Laji tuli meille Ruotsista 90-luvun alkupuolella ja Suomen estekanit perustettiin vuonna 2004. Ruotsissa kanit ovat kisailleet esteillä jo 70-luvulta. Pohjoismaiden lisäksi kanihyppyä harrastetaan ainakin USA:ssa, Kanadassa. Britanniassa ja Australiassa. Laji on vakiinnuttanut asemansa kaniharrastajien keskuudessa ja sen suosio kasvaa jatkuvasti.

Suomessa on kisattu suomenmestaruuskilpailut vuodesta 2013 alkaen. Mestaruudesta kisataan neljässä lajissa: suoralla radalla, mutkaradalla, pituushypyssä ja korkeushypyssä. Korkeushypyn suomenennätys on tällä hetkellä 95 cm (ME 105 cm) ja pituushypyn ennätys 290 cm (ME 300 cm).

Kanihypyssä kanin rodulla ei ole merkitystä. Nykyään estekisoissa näkee paljon esteristeytyksiä. Ne ovat risteytyskaneja, jotka on jalostettu estehyppyä ajatellen. Valtaosa kisaavista kaneista on kokoluokaltaan kääpiöitä tai pieniä. Suuremmatkin kanit voivat kuitenkin tykätä esteistä, joten koko ei ole este harrastuksen aloittamiselle.

Suomen estekanien sääntöjen mukaan kanin on oltava vähintään neljä kuukautta vanha, jotta se saa osallistua kilpailuihin tai harjoituksiin. Vaikeimmilla radoilla sekä pituus- ja korkeushypyssä ikäraja on kahdeksan kuukautta.

Kanihypyssä on kaksi erillistä rataa: suora rata ja mutkarata.
Suoralla radalla esteet ovat peräkkäin ja kani etenee suoraan alusta maaliin saakka.
Mutkaradalla esteet on aseteltu kentälle samalla tavoin kuin esteratsastuskilpailussa. Ohjaaja ohjaa kanin esteeltä toiselle oikeassa järjestyksessä.

Kilpailuissa noudatetaan luokkajakoa, jolla mahdollistetaan samantasoisten kanien kilpaileminen samassa luokassa. Luokka-asteet ovat helppo, keskivaikea, vaikea ja eliitti. Esteet muuttuvat haastavimmiksi ja esteiden määrä kasvaa vaikeusasteen mukana. Tasapuolisuuden lisäksi luokkajako turvaa, ettei kania ilmoiteta sille liian haastavaan luokkaan liian aikaisin. Kanit saavat kilpailusta klassaus- eli luokkanousupisteitä, jotka määrittävät missä luokassa ne kilpailevat.

Kanihyppy on siitä hieno laji, että lapset ja aikuiset voivat osallistua samoihin kilpailuihin. Tärkeintä on taito käsitellä kaniaan ja ohjata sitä radalla oikein.

Teksti: Saara Rikalainen, Suomen Estekanit ry