Kasvinsyöjien ruokinta

Kani, marsu, chinchilla ja degu ovat kaikki kasvinsyöjiä ja niiden ruokinnassa on tästä syystä jonkin verran yhtäläisyyksiä.

Ruoansulatus

Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka anatomia ja fysiologia on kehittynyt syömään ruokaa, joka sisältää yksinomaan tai pääasiassa kasveja. Kasvinsyöjät voidaan pääasiallisen ravintonsa mukaan jakaa mm. hedelmänsyöjiin, siementensyöjiin ja lehtiensyöjiin. Lemmikkimaailmasta tuttuja kaneja, marsuja, chinchilloja ja deguja kutsutaan usein heinänsyöjiksi, ja niillä tuleekin aina olla hyvälaatuista kuivaheinää tarjolla.

Herbivorien ruoansulatus on lihansyöjiin (karnivori) tai sekä lihaa että kasveja syöviin sekasyöjiin (omnivori) verrattuna monimutkaisempi. Kasvinsyöjien ohutsuoli on pidempi ja umpisuoli kookkaampi lihansyöjiin verrattuna. Pitkä suolisto on hyödyksi hitaasti sulavan kasviravinnon imeytymisessä. Kasvinsyöjän suolistoa kutsutaan joskus "laiskaksi", sillä siinä ei ole lähes lainkaan lihaksia ruoan eteenpäin kuljettamiseen, vaan ruokamassa liikkuu eteenpäin uuden ruoan työntäessä sitä edellään. Suolistossa tuleekin olla jatkuvasti ruokaa - paastoaminen ei näille kavereille sovi.

Kaneista, marsuista, deguista ja chinchilloista puhuttaessa hyvälaatuinen kuivattu heinä on avainasemassa, sitä tulee näillä eläinystävillä olla jatkuvasti saatavillaan.
Heinästä eläimet saavat kuitua. Kuidun saannilla -ja laadulla- on merkittävä osuus suoliston toiminnassa. Heinänsyöjät tarvitsevat sekä pitkiä, että lyhyitä kuituja. Pitkät kuidut auttavat ruokamassaa kulkemaan "laiskassa" suolistossa eteenpäin, lyhimmät kuidut ohjautuvat suureen umpisuoleen.

Umpisuolen tuotteista syntyy paksusuolessa proteiineja, vitamiineja ja muita ravintoaineita sisältäviä papanoita, joita kutsutaan rypälepapanoiksi, umpisuolipapanoiksi tai yöpapanoiksi. Nämä papanat ovat normaaleja papanoita tahmeampia, jopa toisiinsa kiinnittyneitä. Usein näitä ei omistaja edes huomaa, sillä eläin syö nämä papanat yleensä suoraan peräaukoltaan. Näiden papanoiden syöminen on siis täysin normaalia, eläin tekee näin saadakseen tärkeät ravinteet uudelleen käyttöönsä.

Suoliston mikrofloora on tärkeässä roolissa kasviperäisen ravinnon muokkaamisessa. Mikäli mikroflooran toiminta häiriintyy, voi eläin sairastua esimerkiksi ummetukseen. Mikroflooran toimintaa häiritseviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi vääränlainen tai liian nopeasti muuttunut ruokavalio, paastotus, vajaus vedensaannissa, hammasongelmien aiheuttama katkos syömisessä, liikunnan puute tai kipu. Kipu voi liittyä muuhun sairauteen tai onnettomuuteen, mutta kivun aiheuttama liikkumattomuus voi tuoda ongelmia ruoansulatukseen. Mikäli eläin ei liiku, hidastuu myös suoliston toiminta. Suoliston motiliteetin hidastuessa seurauksena voi olla ummetusta, ja suolistossa seisovan ruoan aiheuttamaa kaasuuntumista. Oikeanlainen, tasalaatuinen ja määrältään riittävä ravinto, raikkaan veden saanti ja liikunta ovatkin suoliston -ja sitä kautta koko eläimen- terveyden kannalta hyvin tärkeitä.

Ruokaa jatkuvasti tarjolla

Tutkimusten mukaan esimerkiksi kani ruokailee yli 80 kertaa päivässä. Ruokaa pitääkin kasvinsyöjillä olla jatkuvasti saatavilla, jotta suolisto ja vatsalaukku toimivat normaalisti.

Yleinen ohje on, että heinää syöville kasvinsyöjille pidetään jatkuvasti tarjolla hyvälaatuista kuivaheinää, mutta täysravinnon antamista säännöstellään. Yleisesti tämä pitääkin paikkansa, sillä valtaosa kasvinsyöjien pellettiruoista valmistetaan ekstruuderimenetelmällä, joka edellyttää pelletteihin korkean tärkkelysmäärän. Korkea tärkkelyspitoisuus altistaa ylipainolle ja ruoansulatusongelmille, joten tällaisten pellettien syömistä on syytä rajoittaa. Suositeltavampaa on tarjota lemmikille ainoastaan laadukkaita, nimenomaan heinänsyöjille suunniteltuja täysravintoja, joiden valmistumenetelmien ansiosta tärkkelyspitoisuus ei ole ongelma. Näin paino-ja ruoansulatuspuoli pysyvät kunnossa. Erittäin suositeltavat täysravinnot kaneille, marsuille, chinchilloille ja deguille löydät Cunipic-sarjasta

Yleisimmin kuivaheinällä tarkoitetaan timoteiheinä-pohjaista heinää, joka voi koostumukseltaan olla esimerkiksi paksukortista heinää kesän ensimmäisestä sadosta, tai lehtevämpää heinää syyssadosta.
Kuivaheinä voi olla pelkkää timoteiheinää, ruohoista niittyheinää tai vaikkapa timotein lisäksi villikasveja, yrttejä, kukkia tai lehtiä sisältävä maukas yhdistelmä, kuten YrttiTarhan erikoisheinät.

Maukas ja laadukas vaihtoehto on alppiheinä. Cunipic-sarjasta löydät Pyreneitten puhtailta vuoristoniityiltä tuotetut Naturaliss-alppiheinät, joihin on lisätty mm. voikukkaa ja muita maistuvia kasveja. Olipa heinä minkälaista vain, on pääasia, että se on hyvälaatuista, pölytöntä, homeetonta ja maistuvaa.

Ruoan muoto vaikuttaa hampaiden kuntoon

Kuten yllä on mainittu, hammasongelmista johtuva syömättömyys vaikuttaa kasvinsyöjän suoliston toimintaan ja tätä kautta koko eläimen hyvinvointiin.
Kasvinsyöjien hampaat kasvavat jatkuvasti, joten ne tarvitsevat jatkuvasti työtä pysyäkseen kunnossa. Ei kuitenkaan ole ihan se ja sama, mitä eläin nakertelee, sillä leuan liikkeet ja ruoan muoto vaikuttavat siihen, kuinka eläimen hampaat kuluvat. Erikoisliikkeissä myytävissä, laadukkaissa täysravintosarjoissa pellettien muoto on kunkin eläimen suun liikkeille suunniteltu. Esimerkiksi alla kuvassa näkyvän Cunipic Naturaliss-sarjan TriPellet-pelletit on muotoiltu siten, että ne tukevat suun lihasten oikeanlaista työskentelyä - tämä helpottaa merkittävästi hampaiden oikeaa kulumista.

 

Hyvää ruokahalua

kaneille, marsuille ja muille pikkukavereille