Helmisisilisko

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

HELMISISILISKO
Timon lepidus
Englanniksi Ocellated lizard

Helmisisilisko on Euroopan suurin sisiliskolaji. Sen levinneisyysalue luonnossa kattaa Lounais-Euroopan. Laji on nostanut viime vuosina suosiotaan terraariolemmikkinä, paitsi kauniin ulkomuotonsa, myös luonteensa vuoksi; helmisisiliskot ovat aktiivisia liskoja, jotka yleensä tottuvat käsittelyynkin kivasti. Helmisisiliskoja tavataan luonnossa pääasiassa Pyreneiden niemimaalla, mutta  myös Ranskan  kaakkoisosissa, joskus Italian  luoteisosissakin saakka.

Terraariolemmikkinä helmisisilisko   on suhteellisen uusi  tulokas,  mutta  suosio  kasvaa  kohisten,  eikä  ihme; helmi-sisiliskon väritys  on upea,  eikä naaraskaan juuri häviä    ulkonäössä   koiraalle. Helmisisiliskokoiraan pohjaväritys   on usein vihreä,   joskus vihertävän harmaa  tai rusehtava, jopa  kellertävä. Lähes  koko  kehon  kattava kuviointi on harmaa, jopa lähes musta.   Naaras   on   vaatimattomamman   värinen   kuin koiras, mutta   senkin   kyljistä   löytyvät upeat  siniset täplät,  joista  helmisisilisko  onkin  saanut  nimensä.

Helmisisilisko     muistuttaa     olemukseltaan    kotoisaa    sisiliskoamme;  se  on  solakka ja  pitkähäntäinen, jopa kaksi   kolmasosaa  liskon  pituudesta  voi  olla häntää. Kokoa  tälle  liskolle  kertyy kuitenkin huomattavasti enemmän  kuin  kotimaiselle  lajillemme,  aikuinen helmisisilisko koiras   voi   kasvaa   jopa   60   cm pituiseksi ja jopa 80 cm pituisista yksilöistä on havaintoja. Naaraat jäävät pienemmiksi,  noin  45  cm mittaisiksi.  Terraariossa kasvatetut  liskot  eivät  yleensä  kasva yhtä   suuriksi,   mutta   on   hyvä tiedostaa,    ettei    kyseessä    ole mikään pikkuinen lisko.

Hyvällä  hoidolla helmisisiliskot voivat   elää  10-15 vuotiaiksi.

TERRAARION VALINTA

Helmisisiliskojen terraariossa pohjapinta-ala on korkeutta merkityksellisempi,  mutta    terraariossa   tulee   olla   korkeutta sen  verran,  että  sinne  saa  riittävästi   pohjamateriaalia.   Jonkinlaiset  minimimitat  yhden helmisisiliskon terraariolle  ovat  esim. 120  x  50  x  50  cm,  mutta  isompi on   vielä   parempi. Jos   liskoja hankitaan  esimerkiksi  pariskunta,  tilantarve  luonnollisesti  kasvaa. Helmisisiliskot eivät  kiipeile lasia pitkin.

Helmisisiliskot,   kuten   monet muutkin  liskot,  on  viisainta  majoittaa  yksin,  mutta  varauksella helmisisiliskoja  voidaan  pitää pareittainkin. Ongelmaksi voi muodostua,  että koiras ahdistelee ja  stressaa naarasta  jatkuvilla paritteluyrityksillään, joka on naaraalle äärimmäisen kuluttavaa. 
Lajin naaraatkaan  eivät  ole  niin  sopuisia  kuin  monien  muiden  lajien  ja voivat  ottaa  yhteen,  jos  ne  laitetaan    samaan    terraarioon. Älä sijoita  samaan  terraarioon kahta koirasta, sillä ne voivat lisääntymisaikana ottaa verisesti yhteen.  Koska  suljetussa  tilassa heikompi  koiras  ei  pääse  poistumaan  vahvemman  reviiriltä,  voivat   tappelut   jatkua   niin   kauan, että heikompi yksilö kuolee. Jos  kuitenkin  asutat  useita liskoja samaan tilaan,   pidä   vain suunnilleen   samankokoisia   yksilöitä    samassa    terraariossa    ja tarkkaile,  että  jokainen saa  ruokaa,  eivätkä  ne  tappele.

Huolehdi, että terraario on ehdottoman pakovarma   ja   siinä   on   riittävä ilmanvaihto. Varmista  terraarion   riittävä   koko   jo   ostotilanteessa  Faunattaren  henkilökunnalta.

OLOSUHTEET

Luonnossa helmisisiliskot   asuttavat  mieluiten  kuivia maastoja, joissa on   runsaasti   suojaa   tarjoavaa  kasvillisuutta. Terraarion  sisustuksessa kannattaakin pyrkiä jäljittelemään juuri eläimen luonnollista elinympäristöä. Yksi  terraarioharrastuksen    parhaista  puolista  on kaunis, luonnonmukaisesti sisustettu terraario,   jotka   tuo   palan luontoa   kotiisi.   Huolellisesti   sisustettu   terraario   miellyttää omaa silmääsi ja on liskolle miellyttävä ja   turvallinen paikka elää. Kauniiseen sisustukseen   panostaminen   kannattaa, näin  terraariota  on  mukava katsella  myös  silloin,  kun lisko ei ole näkyvillä. 

Helmisisiliskot    ovat    vahvoja kaivajia  ja  kaivelevat  mielellään. Terraarion pohjamateriaaliksi luonnollisin valinta on sekoitus hiekkaa, turvetta    ja haketta, mutta  helmisisilisko pystyy   kaivautumaan   jopa   kovaan   savipohjaan.   Pohjamateriaalia tulee   olla   vähintään   10-15 cm.

Sisustukseen  hyviä  somisteita ovat  tekokaktukset,  kivet,  kaarnanpalat,    juurakot    jne,    jotka myös   luovat   terraarioon   luonnollisia     piilopaikkoja.     Piilopaikoiksi    soveltuvat    Faunatar-myymälöissä myytävät valmiit luolat, jotka ovat  tarpeeksi suuria. Helmisisiliskot  ovat  ketteriä  ja vikkeliä  liskoja,  jotka kiipeilevät jonkin  verran,  joten  terraarioon on  hyvä  laittaa  esimerkiksi  korkkitunneleita,  juurakoita,  oksia  ja erilaisia   kivirakennelmia,   joiden päälle  lisko  voi  nousta  tarkkailemaan     ympäristöään. Kaikki rakennelmat  tulee  tehdä  turvallisiksi  liskolle,  sillä  lisko  voi romauttaa   esimerkiksi   huterat kivikasat  helposti  ja jäädä niiden alle   puristuksiin.   Laita   raskaat kivet  ja  juurakot  suoraan  pohjalasin  päälle,  jotta  lisko ei ryömi niiden alle. Akvaariosilikonilla voit  liimata   kivistä tukevia,    luonnollisen    näköisiä rakennelmia,    jolloin    lisko    voi nukkua  kivien  alla  ja  paistatella päivää niiden päällä. Sisustukseen voit käyttää myrkyttömiä     oikeita     kasveja, mutta hyvin     todennäköisesti liskot ruttaavat  ne  rikki. Helmisisiliskot saattavat myös maistella kasvien  lehtiä  tai  kukkia. Tekokasvit ovat kestävämpiä. Terraarioon  ei  tule  laittaa  aitoja  kaktuksia  tai  muita  teräviätai  piikikkäitä  kasveja,  sillä  liskot  voivat vahingoittaa itsensä niihin.

Koska helmisisiliskot  ovat  päiväaktiivisia,  ne  tarvitsevat  ehdottomasti  UVB-valon. Terraarioon tuleekinsijoittaa  vähintään  10% UVB:ta sisältävä UVB-loisteputki,  joita  myydään  lemmikkieläinliikkeissä. UVB-putki vaihdetaan  uuteen 6-12kk  välein valmistajan  ohjeen  mukaan,  sillä niiden  UVB-teho  heikkenee  käytön   myötä.   Voit   käyttää   myös monimetallivalaisimia  tai  elohopeapurkauslamppuja,   jotka   toimivat  sekä  UVB:n, että lämmön lähteenä.

UVB-säteiden  avulla helmisisilisko kehittää ihollaan D3-vitamiinia,   joka   vaikuttaa   eläimen  kalsiumaineenvaihduntaan. UVA-säteellä  on  todettu  olevan liskoille   psykologinen   vaikutus, eli   se vaikuttaa   mm.   lisääntymisintoon  ja  aktiivisuuteen. Valon    avulla    lisko   pystyy   myös erottamaan eri vuorokaudenajat toisistaan. Huomaa,    että    UV-säteet  eivät  tule  lasin  läpi,  joten lamppu  sijoitetaan  joko  terraarion  sisäpuolelle  tai  esim.  verkkokaton   päälle. Vitamiinilisällä   ei voi korvata UVB-valoa. Valaistusta pidetään päällä n. 12-14  tuntia  vuorokaudesta,  kesällä pidempään ja talvella lyhemmän aikaa.

Helmisisilisko kaipaa terraarioonsa   lämmittelyalueen voidakseen     säädellä  ruumiinlämpöään. Terraarion toinen pääty    tehdään    lämmittelyalueeksi,   jossa   lämpö  saa   kohota aina 40 asteeseen. Koska helmisisiliskot ovat päiväaktiivisia, tulee  lämmittelyalueen  lämmön tulla  luonnollisesti  ylhäältä  päin, jotta se    vastaisi    luonnollista lämmönlähdettä, aurinkoa. Lämmönlähteenä  käytetään  lämpölamppua,  joka  sijoitetaan niin,  ettei  lisko  voi  polttaa  itseään   siihen.   Lämpölampun   alle kannattaa  sijoittaa  esim.  liuskekivi,  luonnossa  liskot  lämmittelevät usein   kivien   päällä,   sillä kivet  varastoivat  auringon  lämpöä itseensä. Yöksi  myös  lämmitys  sammutetaan  ja  lämpö  saa  laskea huoneenlämpöön. Kylmässäkään talossa  yölämmitystä  ei  tarvita, sillä  yölämpötila  saa  laskea  aina 15    asteeseenkin. Valaistus    ja lämmitys    on    helpointa    pitää säännöllisinä ajastimen avulla.

Helmisisiliskot elävät  luonnossa kuivahkoilla  aluella,  joten  terraarion  sumuttelussa tulee olla maltillinen. Toisaalta suihkuttelu on tarpoeen etenkin silloin, jos helmisisiliskosi ei opi juomaan vettä vesi kupista. Tällöin eläin voi juoda sumuttelun antamista pisaroista. Kevyt  sumuttelu   kannattaa   tehdä   aamulla tai  illalla, näin se vastaa luonnollista    kastetta. Huolehdi    kosteusmittarin   avulla,   ettei   kosteus nouse liian korkeaksi. Vaikka  et  näkisi  liskon  juovan, tulee raikasta   vettä olla koko ajan   tarjolla erillisessä   vesiastiassa.

RAVINTO

Helmisisiliskot syövät pääasiassa selkärangattomia,  muita  liskoja, sammakkoeläimiä ja  jopa  pieniä nisäkkäitä, mutta etenkin  kuivilla seuduilla ne saattavat maistella kukkia ja lehteviä kasviksia. Hyönteisiä  tulisi  tarjota  monipuolisesti.  Ruokintaan sopivia hyönteisiä löydät Faunatar-myymälöistä. Yleisimmät     myytävät  hyönteislajit   ovat   jauhomato,   jättijauhomato,  sirkat,  torakat  ja erilaiset toukat.  Hyönteiset   tarjotaan liskolle elävänä. Kesäisin  kannattaa  kerätä  ulkoa kaikki   mahdollinen, helmisisiliskolle sopiva  ravinto  kuten  etanat,   perhoset, hämähäkit,   madot   ja  toukat.  Mitä  monipuolisempaa  ruokavalio on,  sen  parempi. Kuten  aiemmin  mainittu,  helmisisiliskot saattavat syödä myös kasveja,  joten  esim. syötäviä  kukkia  ja  lehteviä  kasviksia voi tarjota. Kasvaville  poikasille  kalkkijauhetta  annetaan  mieluiten jokaisella ruokintakerralla  ja  vitamiinijauhetta   kerran-pari   viikossa, sillä   lajin   kasvutahti   on   hurja. Aikuisille  eläimille  harvempi kalkin   ja   vitamiinien   tarjoaminen riittää.

TALVEHTIMINEN

Helmisisiliskot   talvehtivat   luonnossakin  ja  talvilepo onkin  siis myös  terraariossa elävän helmisisiliskon elimistölle  luonnollinen  ja  hyvinkin  tarpeellinen  tauko,  joka  pidentää helmisisiliskon elinikää   ja edistää   liskojen lisääntymisinnokkuutta.

Liskojen valaistusta vähennetään   asteittain muutaman    viikon    ajan,    kunnes    se sammutetaan kokonaan. Muutaman    päivän    kuluttua liskot olisi hyvä siirtää viikon ajaksi 5-10 asteen  lämpötilaan,  sillä  terraariossa  näitä  lämpötiloja  on mahdoton  saavuttaa. Jääkaapin  tasainen   viisiastetta   on   ideaali, mutta  myös  viinikaappi  tai  maakellari,    jossa    lämpötila    pysyy tasaisena  ajaa  saman  asian. Missään  tapauksessa  lämpö  ei  saa laskea alle viiden, eikä nousta yli kymmenen asteen.

Ennen talvilepoa tulee huolehtia,   että   liskon   suoli   on   tyhjä, jottei  suolessa  oleva sulamaton ruoka  mätäne  liskon  sisälle  lämpötilojen  laskiessa.  Valaistuksen vähentyessä myös ruokintaa vähennetään, kunnes  se  lopetetaan   kokonaan   ennen   valojen täydellistä sammuttamista. Sairasta, aliravittua tai muuten heikkokuntoista   yksilöä   ei   saa laittaa talvihorrokseen.

Kuten  talvilevon  aloitus,  myös herättäminen   tulee   tehdä asteittain,sillä  liiannopeat  muutokset   voivat   koitua   kohtalokkaiksi.

Huomioithan   että   tämä   talvehtimisohje on tiivistetty, joten tutustu  huolellisesti  lajin  talvehtimistarpeisiin ja  niiden  toteuttamiseen   jo   ennen helmisisiliskon hankintaa.

LISÄÄNTYMINEN

Sukupuolten  tunnistus helmisisiliskoilla  on  melko helppoa, sillä aikuisten yksilöiden ulkoiset erot    ovat    selkeät; koiras    on kookkaampi,    sen    pää    on    leveämpi,    leuat    jykevämmät    ja väritys voimakkaampi  kuin  naaraalla. Koiraan hännäntyvessä saattaa    olla    havaittavissa    sisäänvedetyn paritteluelimen, hemipeniksen   aiheuttamat  pullistumat.

Helmisisiliskojen luonnollinen lisääntymiskausi  alkaa loppukeväästä  tai  aikaisin  kesällä.  Noin 4-8 viikkoa   parittelusta   naaras munii 8-25  kpl  vaaleita,  ovaalin muotoisia,  pehmeäkuorisia  munia.  Munat  haudotaan  vermikuliitti + vesi -seoksessa erillisessä haudonta-astiassa   noin 26-30 asteessa.  Haudonta-aika  on 8-14 viikkoa lämpötilasta riippuen.

Kuoriutuessaan  poikaset  ovat 10-15cm  pituisia.  Poikaset alkavat syödä  usein  noin  vuorokauden    kuluttua    kuoriutumisesta. Poikaset    hoidetaan, ruokintaa lukuunottamatta, kuten    aikuiset. Huomioithan   että   tämä   lisääntymisohje   on   tiivistetty,   joten tutustu  huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen. 

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin kuin nisäkkäät eivät matelijat  odota  hoitajaltaan  yhteisiä seurusteluhetkiä.    Liiallinen   käsittely   saattaa   pahimmassa   tapauksessa  aiheuttaa  niille  stressiä,  josta  saattaa  seurata  ruokahaluttomuutta   ja   muita   ongelmia.   Jos   lisko   lakkaa   pitkäksi aikaa  syömästä,  käyttäytyy  oudosti  tai  on  sairaan  oloinen,  ota yhteyttä    matelijoihin    perehtyneeseen eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä    selvittää    jo    etukäteen, mistä löydät matelijoiden hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi   hygieniasta,   monet matelijat  saattavat  kantaa  luon-nollisena suolistobakteerinaan salmonellabakteeria.

©   Faunatar-ketju

 

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>