Kesyhiiri

Myymälöissämme kautta maan myydään erilaisia pikkulemmikeitä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien saatavuuksista, hinnoista ja hoidosta, sekä esittelee näiden nappisilmien tarvitsemia tuotteita mielellään. Tervetuloa iloisille ostoksille palvelevalle asiantuntijalle!
Hoito-ohjeemme pohjautuvat Eettisen Eläinkaupan Sertifikaattijärjestelmään, lisätietoja: www.eesp.fi.

KESYHIIRI
Mus musculus

Suuri persoona pienessä paketissa!
Hiirien ja ihmisten yhteistä taivalta on kestänyt ainakin siitä asti, kun ihminen siirtyi keräilytaloudesta maanviljelyyn ja hiiret oppivat varastelemaan viljaa ihmisten viljavarastoista. Kenties joku helläsydäminen maanviljelijä tällöin ihastui pieniin nappisilmiin, otti muutaman hiiren lemmikiksi kotiinsa ja lopputuloksen tiedämmekin.

Kiinalaisesta  EnYah-sanakirjasta ajalta 1100  eAa  mainitaan hiiren väreihin  liittyvää, dominoivaa täpläisyyttä tarkoittava sana. Samoilta ajoilta  peräisin olevia egyptiläisiä,  hiirikuvioituja esineitä  on myös  pidetty  jonkinlaisena  todisteena   siitä,  että erikoisen värisiä  hiiriä  pidettiin  jo tällöin kiinnostavina. Varsinaisen hiiriharrastuksen voi katsoa  alkaneeksi 1700-luvulla, jolloin japanilaisten kiinnostus hiirien kasvatukseen lisääntyi.
Pienestä  koostaan  huolimatta hiiri  on sangen  persoonallinen hoidokki. Nuorena hankittu eläin tottuu  käsittelyyn  yleensä  pian  ja  viihtyy  hyvin  omistajansa  olkapäällä  ja  sylissä  seikkaillen. 
Vaikka  hiiri  ihmisen  seurassa  viihtyykin, ei lajitoveria parempaa  kumppania  ole.  Hiiri on  laumaeläin  ja  viihtyy  parhaiten 5-6 hiiren ryhmässä. Hiiriä tulisikin hankkia  aina  vähintään kaksi,  mieluiten  kaksi  naarasta. Urokset  saattavat  nimittäin tapella aikuisena hyvinkin rajusti ja hiiripariskunnan  hankinta tarkoittaa jatkuvia poikueita.
Hiiriä on kasvatettu ja jalostettu  jo  kauan,  joten  väri-ja  turkkimuunnoksiakin  on kunnioitettava   kirjo. Suomessa hiirillä  on  hyväksytty  neljä  turkkimuunnosta: lyhytkarvainen, pitkäkarvainen,  satiini  ja  kiharakarvainen  (l.  astrex),  sekä  näiden  yhdistelmät. Värejä  ja  kuviointeja on valtavasti erilaisia.
Hiiren keski-ikä on 1,5-2 vuotta.

TARVIKKEET

Hiirien tarvikkeita myyvät kaikki myymälämme. Voit tutustua valikoimiimme myös  VERKKOKAUPASSAMME>>

Hiirien asunnoksi  hankitaan erittäin    tiheäpinnainen häkki    tai terraario.  Terraario  voi  olla  lasinen tai muovinen. Häkkinä ei voi käyttää  ns. hamsteripinnaista häkkiä, sillä pieninä eläiminä hiiret  pääsevät  jopa  hamsterihäkin pinnojen  välistä  karkuun. Hiirille   sopivia   häkkimalleja  on useita erilaisia, mutta kaikki mallit  ovat  suhteellisen  pieniä.  Parempi    vaihtoehto on lasinen jyrsijäterraario.
Koska  hiiret ovat  hyvin touhukkaita   ja ketterästi  liikkuvia eläimiä, jonkinlainen minimikoko neljän  hiiren terraarion   pohjakoolle   on   70 x 50 cm, mutta isompi  on  aina  parempi.  Korkeutta  terraariolla pitäisi  olla vähintään 40  cm.  Varmista  terraarion   riittävä   koko  jo  ostotilanteessa   Faunattaren   henkilökunnalta.
  Pohjamateriaalina käytetään kutterin  purua, hamppuhaketta, näidensekoitusta tai vastaavaa puupohjaista  kuiviketta, johon hiiret voivat kaivautua. Lisäksi hiirille on  hyvä  tarjota heinää, olkea  tai  muuta  vastaavaa materiaalia  pesän  täytteeksi  ja silputtavaksi. Pohjamateriaali vaihdetaan  hiirien  lukumäärästä riippuen  kerran,  kaksi  kertaa viikossa.
   Terraariossa  tulee  olla  nukkumapesä,  sillä  hiiret  hakeutuvat päiväsajaksi   mielellään    hämärään  nukkumaan. Pesäkopiksi soveltuu lemmikkieläinliikkeissä myytävät  vaihtoehdot,  mutta myös  pahvilaatikoita  ja –putkia, lasisia  purkkeja  ym.  hiirille  turvallisia vaihtoehtoja voi käyttää.
Hiiret   juovat   vetensä hiirille tarkoitetusta juomapullosta, joka kiinnitetään terraarioon siten,  että  hiiret  siihen  helposti ylettävät.   Vesi   vaihdetaan päivittäin  ja  pullo  pestään  tarvittaessa.       
Ruokakupiksi  sopii  keraaminen  tai  lasinen  kuppi, muovisen  kupin  hiiret  nakertelevat rikki.
Juoksupyörää turvallisempi vaihtoehto  hiirilaumalle on juoksulautanen,  jossa mahtuu juoksemaan  useampi  hiiri  samaan  aikaan, eivätkä lautasen osat aiheuta  hiirille  mahdollisia vaaratilanteita. Hiiret harvoin vahingoittavat   itseään   juostessaan  pyörässä  yksin  tai  kaksin, mutta   suurella  porukalla  pyörään tunkiessaan hiiret saattavat aiheuttaa vaaratilanteita toisilleen. Juoksulautanen, kiipeilytelineet  ja  vaikkapa  katossa  roikkuva sisalköysi antavat hiirille mukavaa tekemistä.

RAVINTO

Hiirien ruokia ja herkkuja myyvät kaikki myymälämme. Voit tutustua valikoimiimme myös  VERKKOKAUPASSAMME>>

Pääruoaksi  sopii  hiirille  ja  rotille suunnattu   täysrehupelletti.   Hiiret  syövät  mielellään  myös  vähärasvaisia siemensekoituksia, tuoreruokaa    kuten  salaatteja, voikukkaa,  kurkkua,  omenaa  ja porkkanaa.  Lisäksi  voidaan  tarjota  keitettyä  pastaa  ja kananmunia, pieniä   määriä   vähärasvaista  lihaa,  hedelmäsoseita, puuroa   ym.  Korppuja,   näkkileipää,  lehtipuiden oksia  tai  muuta kovaa  jyrsittävää  on  hyvä  pitää tarjolla,    sillä  hiirien hampaat kasvavat  jatkuvasti  ja  nakertelu pitää ne kunnossa. Lisävitamiinien tarpeellisuus on  yksilöllistä  ja  riippuu  täysin hiirten ravinnon laadusta. Terve, oikein ruokittu hiiri tarvitsee lisävitamiineja    harvoin,  mutta pieniä kuureja  yleisvitamiinitipoilla  voidaan  silloin  tällöin  antaa.

PERUSHOITO JA TERVEYS

Kynsienleikkausta ei yleensä tarvitse  tehdä. Jos kuitenkin näyttää,  että  hiirien kynnet ovat tavattoman  pitkät,  voidaan  niitä varovaisesti   lyhentää   jyrsijöille tarkoitetuilla kynsisaksilla. Monet myymälämme leikkaavat pikkulemmikeiden kynsiä, kysy tarkemmin henkilökunnaltamme. 
Sisäloishäätöä ei yleensä tarvita.  Mikäli  on  syytä  epäillä sisäloistartuntaa,  on  paras ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka neuvoo  tarvittavat  jatkotoimenpiteet. Ulkoloisia  hiirissä  silloin  tällöin on, mutta  vastuullinen  kasvattaja  suorittaa  ulkoloishäädöt  hiirilleen  säännöllisesti,  jotta  myytävissä   poikasissa   ei   loisia   olisi. Mikäli  hiirissä  kuitenkin  ulkoloisia  on,  niistä  pääsee  eroon  pienehköllä    vaivalla    eläinlääkärin ohjeiden  mukaisesti.
Rokotuksia ei  tarvita.
Kasvaimet,  niin hyvän -kuin pahanlaatuisetkin,  ovat etenkin  vanhoilla  hiirillä  suhteellisen yleisiä.

KÄSITTELY

Hiiri  on vikkelä saaliseläin, joka säikähtää  helposti  ja  singahtaa karkuun  lähimpään  näkemäänsä piilopaikkaan.  Hiiri on  hyvin  nopealiikkeinen eläin ja mahtuu sisään  todella  pienistä  koloista, joten  hiiren  karkaaminen  käsittelystä asuntoon ei  ole  toivottavaa. Tämän  vuoksi  pienten  lasten  ei  tule   käsitellä kesyhiiriä ilman   aikuisen   valvontaa ja aikuistenkin  käsittelijöiden tulee olla tarkkana. Hiirtä käsitellään rauhallisin  ja  hellävaraisin, mutta varmoin ottein. Hiiren voi poimia   asumuksesta   esim. virikeputken  sisällä vaikka  kuljetuslaatikkoon  ja  harjoitella käsittelyä  siellä;  näin  käsistä  livahtava hiiri  päätyy   takaisin   laatikkoon, eikä vapaaksi asuntoon. Hiirtä lähestytään rauhallisesti,  sillä  se  on  saaliseläin  ja nopeat liikkeet voivat säikäyttää sen.

LISÄÄNTYMINEN

Hiiret saavuttavat sukukypsyyden 4-5  viikon  iässä,  mutta näin nuoria  hiiriä  ei  tule  vielä  käyttää lisäännyttämiseen. Hiirinaarasta ei  tule astuttaa ennen  kolmen kuukauden ikää ja on tärkeää muistaa, että   puolivuotias  hiiri on  jo  liian  vanha  ensisynnytykseen.Hiirinaaraan kiimakierto on noin  5  vuorokautta ja kantoaika 19-21 vuorokautta.
Urosta ei pidä jättää synnytyksen  ajaksi  samaan terraarioon naaraan  kanssa,  sillä  naaraan kiima  uusiutuu  heti  synnytyksen jälkeen  ja  se  siis  voi  tulla  saman tien uudelleen tiineeksi, joka on emolle erittäin rankkaa.
Hiiri synnyttää kerralla noin 10-18  poikasta. Suuri  poikuekoko johtuu siitä, että luonnossa näistä  poikasista  suurin  osa  ei  selviäisi petojen verottaessa poikasia. Lemmikkihiirillä  tilanne on  kuitenkin  toinen,  sillä  poikasille  ei  ole  uhkaa  ja  siksi hiirten kasvatukseen  liittyykin myös ikäviä  puolia; isoissa poikueissa hiirenpoikaset  tulee  karsia,  eli osa poikaista lopettaa ennen  viikon  ikää, jotta suuri  poikuekoko  ei  rasita  emoa liikaa, ja jotta kaikille poikasille  riittää  maitoa. Näin ne kasvavat terveiksi ja vahvoiksi. Jos  poikuekoko  jätetään liian suureksi, poikasten   kasvu on  hidasta  ja vajavaista,  pahimmillaan osa  niistä  menehtyy nälkään.  Myös  emolle suuri poikuekoko on haaste, sillä suuresta  poikueesta   huolehtiminen vie valtavasti   energiaa. Sopiva  määrä yhdelle emolle on 2-6 poikasta. Hiirien  luovutusikä  alkaa  5  viikon iässä,jolloin  ne  ovat  jo  sukukypsiä.Urospoikaset kannattaa  kuitenkin  erottaa  naaraista jo  4 viikon iässä vahinkopoikuiden  välttämiseksi.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Äkillisesti  alkanut  aggressiivinen käytös  voi  olla  merkki  siitä,  että hiiri on  sairas  ja  sillä  on  kipuja. Mikäli  eläin  vaikuttaa  sairaalta, on  ruokahaluton, apaattinen  tai käyttäytyy omituisesti,  ota yhteyttä  eläimen  myyjään   ja/tai jyrsijöihin  perehtyneeseen  eläinlääkäriin.  Yllättävien  tilanteiden varalle  on  hyvä  selvittää  jo  etukäteen,  mistä  löydät  jyrsijöiden hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.
Henkilökunnaltamme saatte lisätietolja kaikesta hiiriin liittyvästä.

Teksti   ja   kuvat   ©   Faunatar-ketju.