Kiinan kellosammakko

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

KIINANKELLOSAMMAKKO
Bombina orientalis
Englanniksi Oriental fire-bellied toad

Kellosammakoita tavataan Euroopassa ja Aasiassa. Yhteistä kaikille kellosammakkolajeille on konnamaisen nystyräinen iho. Säikähtäessään kellosammakot vetävät selkänsä kaarelleja nostavat raajansa ilmaan, paljastaen näin mahdollisimman paljon sammakon myrkyllisyydestä kertovaa vatsapuolen varoitusväriä mahdolliselle saalistajalle.

Kiinankellosammakko, engl. Oriental fire-bellied toad, Bombina orientalis
Yleisin myynnissä oleva laji. Tämä ohjekin on kirjoitettu kiinankellosammakkoa ajatellen. Ohjettavoidaan soveltaa   myös   muiden   kellosammakoiden  hoitoon,  kunhan lajikohtaisiin  olosuhdevaatimuksiin  perehdytään huolellisesti etukäteen.
Kiinankellosammakon luontainen esiintymisalue lajilla on Koillis-Kiinassa,  Koreassa ja näiden rajoilta myös Venäjän puolella. Kiinankellosammakko   kasvaa n. 4-5 cm mittaiseksi. Selkäpuolelta tämä sammakko  on usein pohjaväriltään kirkkaanvihreä, mutta  väri  voi  vaihdella vihreänruskeasta lähes mustaan. Vihreiden yksilöiden   selässä   on   usein   mustia täpliä  tai  muita  kuvioita. Sammakon vatsapuoli  on tumma,  musta, jopa  sinertävä ja  siinä  on runsaasti punaoranssia    tai    keltaista,    jopa kirkkaanpunaista kuviointia.

Muita kellosammakkolajeja:

Vuoristokellosammakko, engl. Yellow-bellied toad, Bombina variegata
Lajia tavataan Keski-ja  Etelä-Euroopassa. Vuoristokellosammakko kasvaa n.3-5cm mittaiseksi.Pohjaväriltään  tämäsammakko  onharmaan-tai tummanruskea. Sam-makon vatsapuoli  ontumma,  mus-ta,  jopa  sinertäväja  siinä  on runsaasti oranssia  tai  keltaista  kuviointia. HUOM! Vuoden  2016  alusta vuoristokellosammakko luokiteltiin  haitalliseksi  vieraslajiksi koko  EU:n alueella.   Tämä   tarkoittaa, että   lajin maahantuonti, kasvatus, myynti, muu   hallussapito   ja ympäristöön päästäminen   on   kielletty. Ennen asetuksen  voimaan  tuloa  hankitut sammakot saa  pitää niiden  luonnolliseen kuolemaan saakka.

Kellosammakko, engl. European fire-bellied toad, Bombina bombina
Lajia tavataan Keski-ja Itä-Euroopassa,  jopa  Tanskassa ja  Ete-lä-Ruotsissa. Kellosammakko   kasvaa   jopa   5-5,5 cm mittaiseksi. Pohjaväriltään  tämä sammakko  on harmaan  tai mustanruskea,  nystyt ovat  vihreät.  Sammakon vatsapuoli on tumma ja siinä on oransseja täpliä.

Ei suomenkielistä nimeä, engl. Lichuanbell toad, Bombina lichuanensis
Lajia  tavataan  Hubein  ja  Sichuanin alueella Kiinassa.

Ei suomenkielistä nimeä,Large-webbed bell toad, Bombina maxima
Lajia  tavataan eteläisessä Kiinassa ja Vietnamin pohjoisosissa. Lajeista  suurin  ja voi kasvaa  jopa 6,5 cm  mittaiseksi,  mutta  jää  tyypillisesti pienemmäksi. Ihon nystyt  ovat  hyvin  suuret. Pohjaväriltään  tämä sammakko  on vihertävän    tai    punertavan    ruskea. Sammakon vatsapuoli  on tumma ja siinä  on runsaasti oranssia tai  keltaista kuviointia.

Ei suomenkielistä nimeä, engl. Apennine yellow-bellied toad, Bombina pachypus
Lajia  pidettiin  ennen  vuoristokellosammakon   alalajina,   mutta   se   on sittemmin    erotettu    omaksi    lajikseen. Lajia on  endeeminen  Italiassa,  eli sitä ei tavata missään muualla. Pohjaväriltään  tämä sammakko  on harmaan-tai tummanruskea. Sammakon vatsapuoli  on tumma,  musta,  jopa  sinertävä ja  siinä on runsaasti oranssia  tai  keltaista  kuviointia.

Kellosammakot ovat myrkyllisiä ja häirittyinä   voivat   erittää   iholleen myrkkyä,  jopa  silminnähtäviä  määriä. Myrkky ei aiheuta  ihmiselle  vaaraa,  mikäli  sitä  ei  joudu  suuhun  tai avoimiin haavoihin.
Kellosammakoiden iho on muiden sammakkoeläinten tavoin hyvin herkkä ja ihmisen iholla olevat rasva ja  hiki  eivät tee  niille  hyvää;  sammakoita  onkin  paras  käsitellä vain suojahanskoin  ja  tehdä  siirrot  purkkien avulla.

Kiinankellosammakko  voi elää terraario-oloissa tyypillisesti noin 8-15, mutta jopa   yli   20  vuotta.

AKVATERRAARIO

Akvaterraariolla, eli paludaariolla,  tarkoitetaan kuivan  maa-alueen   sisältävää terraariota, jossa on erittäin kookas  vesialue.
Kiinankellosammakot elävät luonnossakin  pienissä  ryhmissä. Niitä   on   suositeltavaa laittaa useampia samaan  akvaterraarioon siten,  että naaraita   on   enemmän kuin  koiraita,  sillä  koiraiden  lisääntymisintoon usein  lähes  kyltymätön. Tästä syystä naarailla  on  oltava  tilaa  väistää  kosijoitaan.  Jonkinlainen  minimikoko  parille sammakolle on  60  litraa  (pohjapinta-ala  esim.60x35x30cm). Tilavuutta  tulee lisätä  20  litraa  jokaista uutta  sammakkoa  kohden.  120  litraiseen  akvaterraarioon voikin  laittaa jo 5-6 sammakkoa.
Huolehdi,    että   akvaterraariossa on  riittävä  ilmanvaihto. Lisäksi akvaterraarion  tulee tietenkin olla  vesitiivis ja ehdottoman pakovarma. Varmista   akvaterraarion   riittävä koko ja   soveltuvuus jo   ostotilanteessa  Faunattaren  henkilökunnalta. Älä laita  muita lajeja  samaan  terraarioon kiinankellosammakoidesi kanssa,  sillä sammakot  voivat olla hyvinkin reviiritietoisia  ja  vieraan  lajin  kanssa reviirin jakaminen aiheuttaisi kaikille sammakoille tarpeetonta  stressiä.  Pahimmillaan  heikompi laji   jää   alakynteen,   eivätkä   kaikki sammakot   saa   tarpeeksi   ruokaa. Pienimmät  yksilöt  voivat  tulla  syödyiksi. Sammakkoaltaaseen  ei  ole  suositeltavaa   laittaa myöskään kaloja. Sammakot  voivat syödäaivan  pienet  kalat suihinsa. Isompienkin  kalojen eviä ne saattavat vahingoittaa ja  kalat  puolestaan saattavat  vahingoittaa sammakoita.

SISUSTUS

Kellosammakot  suosivat elinympäristöinään seisovaa  vettä,  vuoristopuroja, hitaasti   virtaavia   jokia ja näiden  välitöntä  läheisyyttä, joten akvaterraariossakin tulisi  pyrkiä  jäljittelemään vastaavanlaista   ympä-istöä. Joskus    kellosammakoita    näkee pidettävän tavallisessa terraariossa, jossa  niille  on  tarjolla  vesiastia.  Tämä  ei  kuitenkaan  riitä,  eivätkä  kellosammakot   voi   hyvin   tällaisessa terraariossa,  vaan  suuri  vesialue  on niille elinehto.

Pohjamateriaaliksi   sopii akvaariosora. Soran tulee  olla  niin  suurirakeista,  etteivät  sammakot  sitä  voi syödä,  sillä  mikäli  hiekanjyviä  kulkeutuu   sammakoiden ruokaillessa niiden elimistöön, voivat   kivet   aiheuttaa  tukoksia  eläinten  ruoansulatuskanaviin.

Sammakot     viihtyvät parhaiten asumuksessa,  jossa  on  kasveja,  juurakoita ja muita piilopaikkoja. Kasvit ne   tosin   saattavat niillä   kiipeillessään  rutata rikki,  mutta  vaihtoehtoisesti  voidaan  käyttää  tekokasveja.

Kiinankellosammakon  akvaterraariosta   kaksi   kolmasosaa   tulee   olla vettä,    loput    maata.    Kiinankellosammakko on loistava uimari,  joten veden   syvyyden   tulee   olla   vähintään   10senttiä,   mielellään   enemmänkin.
Veden  tulee  olla  puhdasta,  joten se vaihdetaan  tarvittaessa.  Vaihtoväliin   vaikuttaa   veden   ja   sammakoiden  määrän  lisäksi  mahdollisen suodatuksen    teho. Vesialueen    koosta riippuen voi sinne laittaa pienen akvaariosuodattimen,  joka  kierrättää ja puhdistaa vettä,  mutta tämä  ei ole  välttämätöntä. Kellosammakot eivät  pidä  voimakkaasta  virtauksesta,   joten kovin   tehokkaasti   vettä kierrättävää  suodatinta  niiden  vesialueeseen ei kannatakaan laittaa.

Vesialueen pohjalletulee järjestää useita  piilopaikkoja,  kuten juurakoita, kantoja,   kiviluolia,   puolikkaita saviruukkuja jne. Jos  rakennat  kivistä tai  vastaavista  raskaista  koristeista  erilaisia  rakennelmia,   on   ne   suositeltavinta kiinnittää  toisiinsa  akvaariosilikonilla,  jotta  ne  eivät voi sortua sammakoiden päälle. Kivirakennelmat ja   muut   raskaat koristeet   tulee   sijoittaa   siten,   etteivät sammakot voi kaataa tai romauttaa niitä  päälleen tai  kaivautua  niiden alle. Myös  akvaariokasvit luovat  suojaa   ja   auttavat vesialuetta pysymään  tasapainossa.  Kannattaa  valita kestäviä ja nopeakasvuisia kasveja,   sillä sammakot   voivat   rikkoa hennot  kasvit  kiipeillessään  niiden päällä.

Maa-alueen   voi   tehdä   nostamalla pohjasoran  ja  kivien avulla  altaan toiseen  päätyyn  alueen,  joka  pysyy kuivana. Voit  lisäksi  käyttää  kelluvia  kaarnoja ja    kookkaita    vesikasveja, joiden päälle    sammakot    voivat nousta. Akvaariosilikonilla   altaan   seinästä seinään  liimattu  lasiterassi  on  myös yksi  tapa  luoda  sammakoilla  kuivittelualue. Myös   maa-alueella   olisi   hyvä   olla runsaasti kasvillisuutta ja  piilopaikkoja,     jotta    sammakot     tuntevat olonsa  turvalliseksi  ja  voivat väistää tarvittaessa asuintovereitaan.

OLOSUHTEET

Sopiva    lämpötila akvaterraarioon on  noin  20-25  astetta,  joten usein huoneenlämpö  riittää.  Jos  lisälämmitystä  kuitenkin  tarvitaan,  on  parasta   lämmittää   vesialueen   vettä pienellä akvaariolämmittimellä, näin  myös akvaterraarion  ilma  lämpiää. Kiinankellosammakot   ovat   aktiivisia  myös  päivällä ja  luonnollisen vuorokausirytmin ylläpitämiseksi niidenkin  akvaterraariossa  on  hyvä olla  jonkinlainen  valaistus.  Oikeanlainen  valaistus auttaa  myös  eläviä kasveja   kasvamaan. Voit   käyttää esimerkiksi akvaarioon tarkoitettuja loisteputkia tai  terraarioihin  tarkoitettuja UVB-loisteputkia.

Kiinankellosammakot tarvitsevat korkean     ilmankosteuden,  mutta usein vesialueesta haihtuva vesi riittää ylläpitämään  riittävän  ilmankosteuden, eikä asumusta  ole  tarpeen sumuttaa.

YLLÄPITO

Perushoidoltaan kiinankellosammakot ovat helppohoitoisia, sillä  ruokinnan  ja  olosuhteiden  valvomisen  lisäksi  ne eivät  juurikaan päivittäistä hoitoa kaipaa. Lämpötiloja  ja  kosteutta  tarkkaillaan  päivittäin  ja  tehdään  tarvittavat toimenpiteet niiden mukaan.

Kiinankellosammakot tarvitsevat puhdasta  vettä  ja  tästä  tulee huolehtia  säännöllisillä  vedenvaihdoilla. Mikäli  vedessä  ei  ole  suodatinta  tulee  vedestä  noin 30-50% vaihtaa  viikon-kahden  välein.  Sammakoiden iho  on herkkä  kemikaaleille ja raskasmetalleille,  joten  kraanavettä  lisätessä  veteen  on  hyvä  lisätä  vedenparannusainetta, joka   neutralisoi kloorin ja muut raskasmetallit.

Vesi- ja maa-alueen kasveja   voi joutua trimmaamaan, jotta ne  eivät  täytä akvaterraariota  kokonaan  ja  estä eläinten  tarkkailua. Kasvien   trimmaaminen   on   paras tehdä puhtailla terävillä saksilla.
Terraarion laseihin kertyy helposti sammakoiden ulostetta,   levää   ja muuta  likaa, joten  nekin  on  tarvittaessa puhdistettava    esimerkiksi sienellä  tai akvaarioihin  tarkoitetuilla  leväraapoilla.  
Älä  käytä   pesuaineita puhdistaessasi terraariota,  sillä  monet  pesuaineet  voivat olla sammakoille hyvin haitallisia.
Poista näkyvät ruoantähteet ja muu roska heti   havaitessasi   sen,   näin ehkäiset   homeiden   muodostumista. Tehtävää helpottamaan voi maa-alueelle lisätäeläviä  hyppyhäntäisiä ja siiroja, jotka syövät orgaanista jätettä ja hometta.

RAVINTO

Aikuisten    kiinankellosammakoiden ruokalistalle kuuluvat hyönteiset ja nilviäiset, joita tulisi tarjota mahdollisimman    monipuolisesti.
Sammakoille  kelpaavat  esim. sirkat,  kärpäset, vahakoin toukat,  jauhomadot, kastemadot, etanat ja torakat. Sammakot  eivät  reagoi  ruokaan, joka  ei  liiku,  joten hyönteiset  tarjotaan elävinä, joko erillisestä kiposta, pinseteistä    tai    laittamalla ruoka-eläimet  terraarioon  ja  poistamalla syömättömät  ruokaeläimet  viimeistään vuorokauden kuluttua.

Ruokintaväli  ja  ruoan  määrä  riippuu  täysin  eläimeniästä  ja  koosta. Pieniä  poikasia  ruokitaan  päivittäin,aikuisia  yksilöitä 1-3 kertaa  viikossa. Sammakoiden  ruokahalu  voi tuntua   loputtomalta.   Tästä   huolimatta  ruokaa  ei  ole  hyvä  tarjota aivan  niin  paljon  kuin nekerralla  söisivät,   sillä   ylimääräinen   ruoka   voi sammakoiden vatsassa pilaantua, eikä  ylipaino  ole   terveellistä   sammakkoeläimillekään. Sammakot   nielevät   saalinsa   kokonaisena,  joten  varo  myös  antamasta  liian  suuria  ruokahyönteisiä, sillä  sammakko  voi  yrittää  niellä  liian suurenkin aterian ja tukehtua.

Kasvuiässä  oleville  yksilöille  lisätään    kalkkia jokaiseen    ateriaan, vanhemmille yksilöille joka  toisella ruokintakerralla. Vitamiinia lisätään  nuorten  sammakoiden  ruokaan  pari-kolme kertaa  viikossa,  vanhemmille  yksilöille harvemmin, noin 1-2 kertaa viikossa.

LISÄÄNTYMINEN

Kiinankellosammakot tulevat  sukukypsiksi  noin  vuoden   ikäisinä.   Sukupuolten   erottaminen   ei   aina   ole   ihan   helppoa, mutta täysikasvuiset koiraat voidaan selkeästi tunnistaa käsivarsien sisäpinnoilla olevistatummista  kutukyhmyistä.
Kutuvimma  ja koiraiden  kurnutus alkaa   sammakoilla   yleensä huhti-toukokuussa   kun   valon   määrä   lisääntyy.   Tosin lisääntymiskäyttäytymistä tapahtuu  terraariossa usein ympäri vuoden. Mikäli olosuhteet ovat sopivat,  alkavat  nämä sammakot usein    lisääntyä    ilman minkäänlaisia  erityistoimia  aivan  itsekseen.
Koska  koiraat  ovat erittäin  innokkaita  lisääntymään, ne  voivat  puutteellisissa     olosuhteissa     stressata naaraita jatkuvilla  paritteluyrityksillään. Tarkkaile myös naaraita, jos ne vaikuttavat  stressaantuneilta,  siirrä koiraat  pois  terraariosta  ja  harkita suurempaa  terraariota  ja  useampia naaraita.

Kiinankellosammakkokoiraiden kurnutuksesta kuuluva ääno on kantava, varsinkin  jos koiraita  on  useita. Ne kurnuttavat päivin,  mutta jopa  öisin. Kaikkein ääniherkimmän    ihmisen lemmikiksi kiinankellosammakot  eivät siis ole paras vaihtoehto.
Naaras  munii  kerrallaan 100-200 munaa,  jotka  se  kiinnittää  kasvien lehtiinja  muihin  somisteisiin.
Paras vaihtoehto onnistuneelle  kasvatukselle on  perustaa  erityinen  kutuallas,jonne  pariskunta  laitetaan. Tähän tarkoitukseen riittää noin 20 litrainen allas. Kun naaras on laskenut munat,   siirretään aikuiset  sammakot  takaisin omaan terraarioonsa. Vaihtoehtoisesti pääasumuksesta  voidaan siirtää  kasvatusaltaaseen  ne  somisteet, joille munat on laskettu.
Kasvatusaltaaseen   sijoitetaan   ilmapumppu,  jotta  veden hapetus ja kierto on  riittävä.  Vesi  saa  olla  huoneenlämpöistä.    Veden    tulee   olla puhdasta   ja   hyvälaatuista,   munat ovat herkkiä homeelle. Myös kasvatusaltaassa   tulee   olla   jonkinlainen maa-alue,   jotta   poikaset   kasvaessaan voivat nousta pois vedestä.
Muutaman   päivän  kuluessa munista   kuoriutuu nuijapäitä. Ensimmäisten  päivien  aikana nuijapäät eivät  liiku,  eivätkä syö,  vaan  ottavat vielä  ravintonsa  ruskuaispussistaan.  Mikäli    munat on    jätetty isojen sammakoiden   kanssa   samaan   altaaseen,  on  viimeistään  tässä  vaiheessa  poikaset  siirrettävä omiin  tiloihinsa,  jotteivat  aikuiset  sammakot syö niitä.
Kun  nuijapäät  lähtevät  liikkeelle, voidaan niitä  alkaa   ruokkia. Hienoksi  murennettu  kalanruoka ja  likoeläimet   sopivat   mainiosti   nuijapäiden ruoaksi. Kasvatusaltaan   vedestä osa on hyvä vaihtaa joka päivä, sillä ruokaa saattaa   helpostikin   jäädä   ylimääräistä ja se pilaa veden nopeasti.
Nuijapäät   kehittyvät   sammakon näköisiksi nopeasti;    takajalat    ilmaantuvat  usein  10-14  päivässä  ja etujalat 18-24  vuorokaudessa. Myös niiden ulkoiset kidukset surkastuvat pois,  joten  on  erittäin  tärkeää,  että kasvatusaltaassakin    on mahdollisuus nousta vedenpinnan yläpuolelle, jotteivät poikaset huku.
Muodonvaihdoksen   läpikäytyään poikaset eivät  syö  ensimmäisiä  päivinä.
Ne hoidetaan  kuten  aikuisetkin,  mutta  ne  ruokitaan  useammin ja pienemmillä ruokaeläimillä, kuten hyppyhäntäisillä, banaanikärpäsilläja  pienillä  sirkoilla.
Kalkin ja  vitamiinien saannista tulee huolehtia.

Huomioithan että  tämä  lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen. 

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin   kuin   nisäkkäät   eivät   sammakkoeläimet   kaipaa   hoitajaltaan yhteisiä  seurusteluhetkiä,  vaan  voivat  kokea  ne  ahdistavina. Liiallinen käsittely   saattaa   pahimmassa   tapauksessa   aiheuttaa   niille   tarpeetonta stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta   ja muita   ongelmia.  Lisäksi  ihmisen  iholla  oleva hiki, rasva,  saippuajäämät ja  muu  lika  voivat  olla  erittäin  vahingollisia sammakon  herkälle  iholle. Pese  aina  kätesi  huolellisesti  ennen  hoitotoimenpiteitä  akvaariossa  tai sammakkoon koskemista.
Mikäli   eläin   vaikuttaa   sairaalta, käyttäytyy    oudosti    tai    kieltäytyy useita  kertoja  peräkkäin  syömästä, ota  yhteyttä  sammakkoeläimiin  perehtyneeseen eläinlääkäriin tai eläimen  myyjään. Yllättävien  tilanteiden varalle on hyvä selvittää etukäteen,     mistä     löydät     sammakkoeläinten    hoitoon    perehtyneen eläinlääkärin.
Huolehdi hygieniasta, jotkin sammakkoeläimet  ja  matelijat  saattavat   kantaa    salmonellabakteeria normaalina suolistobakteerinaan.

© Faunatar-ketju.

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>