Kissan sterilointi ja rokotukset

Kastraatio / sterilaatio
Vastuulliseen kissanpitämiseen kuuluu ehdottomasti myös kissan ”leikkaaminen”, eli uroskissan kastraatio ja naaraskissan sterilaatio. Nykytietämyksen ja tutkimusten mukaan kissan voi steriloida jo hyvin nuorena, 3-6 kuukauden iässä, mutta tarkempia tietoja tästä osaa kertoa eläinlääkäri.
Leikattu kissa on leikkaamatonta rauhallisempi, sillä hormonit eivät vie kissan ajatuksia ihan johonkin muuhun kuin isännän tai emännän kanssa leikkimiseen. Leikkaaminen ei muuta kissan luonnetta, eli se säilyy yhtä leikkisänä ja iloisena kuin ennenkin.
Jatkuva penikoiminen rasittaa emoa, mutta myös jatkuvat kiimat voivat saada aikaan kohtutulehduksen joka voi olla kissalle hengenvaarallinen.
Kollikissat lopettavat merkkaamisen ja turhan haikailun neitojen perään, keskittävät hellyytensä kotiväkeen kastraation jälkeen.

Kissan rokotukset
Kissan rokottamisella pyritään antamaan kissalle suoja erilaisia tarttuvia tauteja vastaan. Suomessa suositellaan kaikkien kissojen rokottamista kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan.
Tarkista aina kissanpennun myyjältä, että emon rokotukset ovat kunnossa, sillä emolta pentu saa ensimmäiset vasta-aineensa.

Kissarutto
Kissan parvoviruksen aiheuttama kissarutto tarttuu kissasta toiseen kissan ulosteiden ja muiden eritteiden kautta, myös tartunnan saaneen kissan hiekkalaatikko ja muut tarvikkeet välittävät virusta. Virus kestää hyvin erilaisia desinfiointiaineitakin ja säilyy huoneenlämmössä tartuntakykyisenä jopa vuoden.
Oireina kissarutossa kuume, apatia, olematon ruokahalu, oksentelu ja voimakas ripuli. Virus tarttuu sairastuneen kissaemon istukan kautta myös syntymättömiin pentuihin, jotka saattavat syntyä kuolleena tai kuolla pian syntymän jälkeen. Tartunnan saaneet kissanpennut liikkuvat epävarmasti ja hoiperrellen, ja vaikka ne muutoin kasvaisivatkin normaalisti ei liikuntakyky parane.
Tautiin ei ole varsinaista hoitoa, vaikkakin antibiootit, nesteytys ja muu tukihoito saattavat jopa pelastaa kissan hengen.

Eläinlääkärin antama rokote antaa erittäin hyvän suojan kissaruttoa vastaan.
Rokotettu emo välittää vasta-aineita pennuilleen. Yleensä nämä vasta-aineet alkavat heiketä kissanpennun ollessa 6-12 viikon ikäinen. Mikäli pentu rokotetaan ensimmäisen kerran 8-9 viikon ikäisenä suositellaan vähintään kahta rokotuskertaa 3-4 viikon välein elävällä ja vähintään kolmea rokotuskertaa tapetulla rokotteella, sillä mikäli emolta saatuja vasta-aineita on vielä rokotettaessa pennun elimistössä ei rokote välttämättä aiheuta riittävän vasteen muodostumista.
Elävää kissaruttorokotetta ei suositella annettavaksi alle 9 viikon ikäiselle kissalle.
Ensimmäinen tehosterokotus annetaan kissan ollessa 1-vuotias, jatkossa tehosteet vähintään 2 vuoden välein.

Kissaflunssa
Kissaflunssa on erittäin yleinen tauti kissoilla, mutta onneksi rokotesuoja on melko hyvä. Kissaflunssarokotteet antavat yleensä suojan herpestä ja calici-viruksia vastaan, jotka ovat kaksi yleisintä virustyyyppiä. Aikuiselle kissalle kissaflunssa ei yleensä ole kohtalokas, mutta alle 4-kuisille pennuille, vanhoille kissoille tai kissalle jonka vastustuskyky on huono, voi sairastuminen olla kohtalokasta.
Pentu rokotetaan kissaflunssaa vastaan ensimmäisen kerran noin 9 viikon ikäisenä ja toisen kerran 3-4 viikon kuluttua tästä. Rokottaminen ei estä infektiota eikä välttämättä suojaa kaikilta oireilta. Emon rokottaminen tiineyden aikana vähentää joidenkin tutkimusten mukaan nuorten pentujen hengitystieinfektioita.

Rabies
Raivotauti on aivo-ja selkäydintulehdus, jonka aiheuttaa rabiesvirus. Tauti voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin, ihmisiinkin. Ihmisen sairastuessa taudin nimi on vesikauhu.
Rabies tarttuu sairastuneen eläimen -kuten ketun tai supikoiran- puremasta, tai haavaan tai limakalvoille joutuneesta syljestä. Itämisaika on tyypillisesti 20-90 päivää, mutta se saattaa olla jopa kaksi vuotta. Oireiden puhjettua tautia ei voida parantaa vaan se johtaa kuolemaan hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Oireina taudissa ovat levottomuus, kuume, oksentelu. Taudin edetessä erilaiset käyttäytymismuutokset, aggresiivisuus, aistiharhat, kouristukset, lihaskrampit, jopa halvaukset. Tautia aiheuttavaa rabies-virusta voi olla syljessä jo ennen oireiden alkamista.
Suomessa rabies tilanne on rauhallinen. Venäjällä ja Virossa raivotautia tavataan ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi Suomen kaakkoisrajan maastoon levitetään säännöllisesti villieläinten syöttirokotteita.
Mikäli kissan kanssa ei ole tarkoitus lähetä ulkomaille ei sitä välttämättä tarvitse rokottaa rabiesta vastaan.

Kissaklamydia
Kissan voi rokottaa myös kissaklamydiaa vastaan. Kyseessä on kuitenkin hoidettavissa oleva tauti, eikä rokotteen teho ole kovin hyvä. Rokotteella on myös todettu olevan jonkin verran enemmän sivuvaikutuksia kuin edellä mainituilla rokotteilla.

Leukoosi
Kissa voidaan rokottaa myös leukoosia vastaan, mutta tämäkään rokote ei ole kovin tehokas.

Keskustele kissan rokottamiseen ja streilointiin liittyvistä ajankohdista ja muista yksityiskohdista tarkemmin eläinlääkärin kanssa.