
Kummitussirkkoja on tunnistettu noin 3000 lajiaja ne jaotellaan sauva–ja lehtisirkkoihin.
Useimmat lajit ovat kotoisin trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta.
Kummitussirkkojen laajan suvun lajeilla on ominaista oksaa, lehteä, tai vaikkapa kaarnanpalaa jäljittelevä ulkomuoto, jonka avulla eläin pystyy naamioitumaan saalistajiltaan lähes täydellisesti. Kummitussirkkoihin kuuluvat sauvasirkat ovat saaneet nimensä tikkumaisesta, oksaa jäljittelevästä ulkomuodostaan. Niiden tapa liikkua on hitaanpuoleinen, eikä niillä ei ole siipiä, joten niiden käsittely ei tuota ongelmia. Varsinaisia sylilemmikkejä näistä hiljaisista kavereista ei tosin saa ja käsiteltäessä tuleekin olla varovainen, jotta sirkka ei vahingoittuisi.
Kummitussirkat eivät siritä, eivätkä ääntele muullakaan tavoin. Ne ovat suhteellisen helppohoitoisia ja sopivat lemmikiksi kaikenikäisille.
Kummitussirkat elävät lajista riippuen noin 6-18 kuukautta.
Kummitussirkkoja on valtavasti erilaisia, joten vaihteluita niiden ulkonäön suhteen on paljon. Maailman pisin hyönteinen, Pharnacia kirbyi, on sauvasirkka, jonka naaraiden pituus saattaa olla lähes 40 cm! Suomessa yleisesti lemmikkinä pidetyt lajit jäävät huomattavasti pienemmiksi, tyypillisesti lajien koko vaihtelee muutamasta sentistä noin 15–20 senttiin.
Kummitussirkkoja on valtavasti erilaisia, joten vaihteluita niiden ulkonäön suhteen on paljon. Maailman pisin hyönteinen, Pharnacia kirbyi, on sauvasirkka, jonka naaraiden pituus saattaa olla lähes 40 cm! Suomessa yleisesti lemmikkinä pidetyt lajit jäävät huomattavasti pienemmiksi, tyypillisesti lajien koko vaihtelee muutamasta sentistä noin 15–20 senttiin.

Terraarioksi riittää aluksi hyvinkin pieni astia, mutta täysikasvuiset kummitussirkat vaativat jo enemmän tilaa. Pienimmät lajit/yksilöt mahtuvat 20 x 20 x 30 cm terraarioon, toiset tarvitsevat paljon suuremman asumuksen. Muoviterraarioita (ns. faunabokseja) ja lasiterraarioita käytetään eniten. Huolehdi, ettei missään kohti terraariota ole sirkan mentäviä aukkoja, sirkat mahtuvat yllättävän pienistä raoista karkuteille. Huolehdi myös riittävästä ilmanvaihdosta, jottei kosteahkoon terraarioon ilmesty hometta.
Terraarion tulee olla vähintään kolme kertaa niin korkea kuin sinne asutettava sirkka on pitkä, jotta nahanluonnin kanssa ei tulisi ongelmia. Kasvaessaan sirkka luo nahkaansa roikkumalla oksassa, verkkokatossa tai muusta vastaavasta paikasta, joten liian matalassa terraariossa nahanluonti ei onnistu.
Varmista terraarion riittävä koko jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.
Varmista terraarion riittävä koko jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.
Kummitussirkkoja voi pitää useita samassa terraariossa. Hyvinkin erikokoiset yksilöt tulevat juttuun keskenään, kunhan kaikille riittää kiipeilyoksia ja ruokaa.
TERRAARION SISUSTUS
Pohjamateriaaliksi sopii esimerkiksi lannoittamaton turve, multa, vermikuliitti tai näiden sekoitus. Pohjamateriaali vaihdetaan tarvittaessa. Myös lemmikkieläinliikkeissä myytäviä terraarion pohjalle tarkoitettuja sammal- ja kookoskuitumattoja voidaan käyttää ja ne onkin helppo pitää puhtaana.
Terraarioon laitetaan oksia ja muita kiipeilypaikkoja. Kesällä oksiin kannattaa jättää lehdet kiinni, sirkat voivat syödä lehtiä ja saavat niistä samalla piilopaikkoja. Muita somisteita ne eivät varsinaisesti tarvitse, mutta voit toki laittaa koristeeksi kiviä, juurakoita ja muita sirkoille turvallisia somisteita jos haluat.Elävät kasvit päätyvät todennä-köisesti ruokalistalle, joten jos haluat pitkäkestoisempia kasve-ja, käytä muovi-tai silkkikasveja. Muista jättää terraarioon kuitenkin tarpeeksi avointa tilaa nahanluonteja varten.
Nahanluonnin aikana tai muutamaan tuntiin sen jälkeen ei sirkkaa saa häiritä käsittelemällä sitä.
Nahanluonnin aikana tai muutamaan tuntiin sen jälkeen ei sirkkaa saa häiritä käsittelemällä sitä.

Useimmat kummitussirkat ovat kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta. Niiden luonnollinen elinympäristö on siis suhteellisen lämmin ja kostea. Terraarion lämpötilaksi riittää kuitenkin normaali huoneenlämpö, sillä harvat kummitussirkat liikkuvat päivisin auringossa. Sijoita terraario niin, ettei siihen paista aurinko - suljetussa tilassa lämpötila voi kohota liian korkeaksi.
Terraariota sumutellaan kerran, pari päivässä, jotta terraarion ilmankosteus pysyy sirkoille sopivana. Sirkat myös juovat vetensä terraarion seinään tulevista pisaroista. Vesikuppia ei terraarioon kannata laittaa, sillä pienet poikaset saattavat hukkua siihen, eivätkä aikuisetkaan sirkat todennäköisesti opi kuppia käyttämään.
Terraariota sumutellaan kerran, pari päivässä, jotta terraarion ilmankosteus pysyy sirkoille sopivana. Sirkat myös juovat vetensä terraarion seinään tulevista pisaroista. Vesikuppia ei terraarioon kannata laittaa, sillä pienet poikaset saattavat hukkua siihen, eivätkä aikuisetkaan sirkat todennäköisesti opi kuppia käyttämään.
RAVINTO
Kummitussirkat ovat kasvissyöjiä, tarkemmin lehdensyöjiä. Vadelma, mansikka, karhunvatukka, ruusukasvit, tammi, orapihlaja, pihlaja ja leppä maistuvat vaihtelevasti. Lisäksi voit kerätä voikukanlehtiä, apilaa, ratamoa, vesiheinää ja muita puutarhan antimia ja koettaa kelpaisivatko ne sirkoille. Voit myös kuivattaa luonnosta kerättyjä kasveja ja tarjota niitä talvisaikaan kuivattuna. Talvisin ravinnoksi käyvät myös yrttikasvit, sekä kukkakaupoista saatava
salal. Voit myös itse idättää kauraa, vehnää, auringonkukkaa ym.

Kummitussirkat voivat lajista riippuen osoittautua yllättävän nirsoiksi, joten selvitä etukäteen, mitä hankkimasi laji syö ja pystytkö tarjoamaan niille ruoan ympäri vuoden.
Erillisiä vitamiinilisäyksiä ei tarvita.
Ruoan voi tarjota ripustamalla se oksiin vaikkapa pyykkipoikaa apuna käyttäen.
Ruoka vaihdetaan tuoreeseen päivittäin. Ruukkusalaatit ja ruukkuyrtit voit tarjota terraarioon ruukkuineen päivineen. Porkkana, kesäkurpitsa ja muut suhteellisen kovat ruoat on viisainta tarjota ohuiksi siivuiksi leikattuna. Ota myös huomioon, että nuoret sirkat eivät pysty syömään kovia kasvinosia, kuten mustikanvarpuja.
Kummitussirkoille ei saa antaa myrkyllisiä kasveja eikä mm. perunaa. Hyönteismyrkyillä käsitellyt kasvit ovat ymmärrettävästi vaarallisia, jopa tappavia.
LISÄÄNTYMINEN
Kummitussirkat voivat lisääntyä partenogeneettisesti, eli neitseellisesti. Tällöin kaikista poikasista tulee naaraita, sillä ne ovat geneettisesti täysiä kopioita emostaan. Partenogeneettisen lisääntymisen seurauksena urokset ovatkin joidenkin lajien keskuudessa suhteellisen harvinaisia, joissakin lajeissa jopa lähes kadonneet.
Kummitussirkat tulevat sukukypsiksi muutaman kuukauden ikäisinä, mutta tämäkin on lajikohtaista.
Kummitussirkat lisääntyvät munimalla. Munat munitaan terraarion pohjalle, josta ne voidaan siirtää erillisiin haudonta-astioihin homehtumisen välttämiseksi.
Sopiva lämpötila haudontaan on noin 23–25 astetta ilmankosteuden ollessa noin 50–70%.
Munien haudontaaika vaihtelee suuresti lajista ja haudontaolo-suhteista riippuen parista kuukaudesta jopa vuoteen.
Pikkusirkkojen hoito sujuu usein kuten aikuistenkin.
LAJIESITTELYJÄ | |
Diapherodes gigantea
KUMMITUSSIRKKALAJI
![]() |
Koko: Noin 11-17 cm
Levinneisyys: Grenada
Lämpötila: päivisin 20-32 C.
Luonne: Yö- ja hämäräaktiivinen. Urokset voivat lentää.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, punaherukka jne.).
Kosteus: noin 75-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 40 x 40 x 50 cm.
|
Eurycantha calcarata
OKAPIRU
![]() |
Koko: 10-13 cm
Levinneisyys: Papua Uusi-Guinea
Luonne: Aktiivisimmillaan öisin. Urokset saattavat tapella keskenään.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, tammi, pihlaja, ruusu jne.). Tarvitsee paljon ruokaa.
Lämpö ja kosteus: Peruslämpö 25 C, kosteus 70 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 30 x 60 x 40 cm.
|
Eurycantha insularis
KUMMITUSSIRKKALAJI
![]() |
Koko: noin 7-13 cm
Levinneisyys: Papua-Uusi-Guinea
Lämpötila: päivisin 22-30 C.
Luonne: Yöaktiivinen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, koivu, punaherukka jne.).
Kosteus: noin 70-90 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 35 x 60 x 45 cm.
|
Extatosoma tiaratum
KUMMITUSSIRKKA
![]() |
Koko: noin 9-14 cm
Levinneisyys: Australia
Lämpötila: 18-34 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Urokset voivat lentää.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, apila jne.).
Kosteus: noin 50-75 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 35 x 35 x 40 cm.
|
Heteropteryx dilatata
KUMMITUSSIRKKALAJI
![]() |
Koko: Noin 10-15 cm
Levinneisyys: Malesia
Lämpötila: päivisin 22-30 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Urokset voivat lentää. Häirittynä naaras voi nipistää takajaloillaan lujaa. Ei aloittelijoille.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, karhunvatukka, ruusu jne.).
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 40 x 50 x 50 cm.
|
Lamponius guerini
KUMMITUSSIRKKALAJI
![]() |
Koko: noin 7-9cm
Levinneisyys: Guadeloupe
Lämpötila: 22-28 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Rauhallinen. Sopii aloittelijalle.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, koivu, punaherukka jne.).
Kosteus: noin 75-85 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 30 x 35 x 35 cm.
|
Mearnsiana bullosa
KUMMITUSSIRKKALAJI
![]() |
Koko: 5-9 cm
Levinneisyys: Filippiinit
Lämpötila: 20-24 C
Luonne: Yöaktiivinen. Sopii aloittelijalle.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (karhunvatukka, vadelma, hasselpähkinä, ruusu jne.).
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle esim. 40 x 40 x 50 cm.
|
Peruphasma schultei
KUMMITUSSIRKKA
![]() |
Koko: Noin 4-7 cm
Levinneisyys: Peru
Lämpötila: päivisin 18-24 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Ei aloittelijoille / pienille lapsille: laji ruiskauttaa häirittynä nestettä, joka voi ärsyttää ihoa ja/tai silmiä.
Ruokinta: Kasvien lehdet (sireeni, likusteri).
Kosteus: noin 40-60 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 40 x 40 cm.
|
Trachyaretaon brueckneri
KUMMITUSSIRKKALAJI
![]() |
Koko: Noin 13-18 cm
Levinneisyys: Filippiinit
Lämpötila: 24-30 C.
Luonne: Hämäräaktiivinen. Tarvitsee kiipeilyn lisäksi tilaa myös pohjalla liikkumiseen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, basilika, maitohorsma jne.).
Kosteus: noin 70-85 %
Terraario vähintään: muutamalleyksilölle 30 x 50 x 35 cm.
|
Lehtisirkat
Phyllium celebicum
LEHTISIRKKA
![]() |
Koko: 5-9 cm
Levinneisyys: Sulawesi
Lämpötila: päivisin 20-25 C
Luonne: Yöaktiivinen. Urokset voivat lentää
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, ruusu, tammi jne.).
Kosteus: noin 80-90 %
Terraario vähintään: muutamalle esim. 40 x 40 x 50 cm.
|
Phyllium ericoriai
LEHTISIRKKALAJI
![]() |
Koko: Noin 5-7 cm
Levinneisyys: Filippiinit
Lämpötila: päivisin 25-30 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Urokset voivat lentää
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (karhunvatukka, ruusu, tammi jne.).
Kosteus: noin 75-85 %
Terraario vähintään: yhdelle yksilölle 30 x 30 x 40 cm.
|
Phyllium philippinicum
(PSG 278) LEHTISIRKKA ![]() |
Koko: 5-9 cm
Levinneisyys: Filippiinit
Lämpötila: päivisin 22-25 C
Luonne: Yöaktiivinen. Urokset voivat lentää.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, tammi, pyökki, salaatti jne.).
Kosteus: noin 60–80%
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 40 x 50 cm.
|
Phyllium siccifolium
LEHTISIRKKA
![]() |
Koko: noin 5-10 cm
Levinneisyys: Filippiinit, Malesia, Intia
Lämpötila: n. 25 C.
Luonne: Yöaktiivinen. Urokset voivat lentää
Ruokinta: Ruusun,- vadelman- ja karhunvatukanlehtiä.
Kosteus: noin 60-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 40 x 60 cm.
|
Sauvasirkat
Achrioptera fallax
SAUVASIRKKALAJI
![]() |
Koko: Noin 12-20 cm
Levinneisyys: Madagaskar
Lämpötila: 22-26 C.
Luonne: Päiväaktiivinen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (karhunvatukka, tammi, salaatti jne.).
Kosteus: noin 60-70 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 50 x 50 cm.
|
Aretaon asperrimus
OKASIRKKA
![]() |
Koko: Noin 5-9 cm
Levinneisyys: Malesia
Lämpötila: 22-30 C
Luonne: Yöaktiivinen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, karhunvatukka, tammi, ruusu, likusteri jne.).
Kosteus: noin 85-95 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 35 x 35 cm.
|
Lonchodes haematomus
SAUVASIRKKALAJI
![]() |
Koko: Noin 10-15 cm
Levinneisyys: Borneo
Lämpötila: 18-25 C.
Luonne: Päiväaktiivinen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (likusteri, karhunvatukka, pähkinä jne.).
Kosteus: noin 75-85 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 50 x 50 cm.
|
Medauroida extradentata
(ennen Bacillus rossius)
VIETNAMIN SAUVASIRKKA
![]() |
Koko: 7-11 cm
Levinneisyys: Vietnam
Lämpötila: päivisin 22-26 C
Luonne: Päiväaktiivinen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, mansikka, karhunvatukka, tammi, salaatti, voikukka jne.).
Kosteus: noin 70-80 %
Terraario vähintään: muutamalle esim. 30 x 40 x 40 cm.
|
Oreophoetes topoense
SAUVASIRKKALAJI
![]() |
Koko: 4-6 cm
Levinneisyys: Equador
Lämpötila: päivisin 20-25 C
Luonne: Päiväaktiivinen.
Ruokinta: saniainen.
Kosteus: noin 60-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 20 x 30 x 30 cm.
|
Pharnacia ponderosa
SAUVASIRKKALAJI
![]() |
Koko: 13-20 cm
Levinneisyys: Filippiinit
Lämpötila: päivisin 20-25 C
Luonne: Päiväaktiivinen.
Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (karhunvatukka, tammi, salaatti jne.).
Kosteus: noin 60-80 %
Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 40 x 50 x 50 cm.
|