Kummitussirkat

Kummitussirkat kuuluvat hyönteisten alalahkoon (Insecta) ja kummitussirkkojen lahkoon (Phasmatodea).
Kummitussirkkoja on tunnistettu noin 3000 lajiaja ne jaotellaan sauva–ja lehtisirkkoihin.
Useimmat lajit ovat kotoisin trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta.

 

Kummitussirkkojen  laajan suvun  lajeilla on  ominaista   oksaa,   lehteä,  tai vaikkapa kaarnanpalaa jäljittelevä ulkomuoto,  jonka  avulla  eläin pystyy  naamioitumaan  saalistajiltaan  lähes  täydellisesti.  Kummitussirkkoihin   kuuluvat sauvasirkat  ovat  saaneet  nimensä  tikkumaisesta,  oksaa  jäljittelevästä ulkomuodostaan. Niiden tapa liikkua  on  hitaanpuoleinen,  eikä niillä   ei   ole   siipiä,   joten   niiden käsittely  ei  tuota  ongelmia.  Varsinaisia sylilemmikkejä näistä hiljaisista kavereista ei tosin saa ja käsiteltäessä  tuleekin  olla  varovainen,  jotta  sirkka  ei  vahingoittuisi.

 

Kummitussirkat eivät  siritä, eivätkä   ääntele   muullakaan   tavoin.  Ne  ovat  suhteellisen helppohoitoisia  ja  sopivat  lemmikiksi kaikenikäisille.

Kummitussirkat elävät lajista riippuen noin 6-18 kuukautta.
Kummitussirkkoja on   valtavasti erilaisia,  joten  vaihteluita niiden ulkonäön  suhteen  on  paljon. Maailman pisin hyönteinen, Pharnacia  kirbyi, on sauvasirkka, jonka  naaraiden  pituus  saattaa olla    lähes    40  cm! Suomessa yleisesti lemmikkinä pidetyt  lajit jäävät    huomattavasti    pienemmiksi,    tyypillisesti    lajien    koko vaihtelee   muutamasta   sentistä noin 15–20 senttiin.

 

 

Terraarioksi riittää aluksi hyvinkin pieni  astia,  mutta  täysikasvuiset kummitussirkat vaativat jo enemmän   tilaa.   Pienimmät   lajit/yksilöt mahtuvat  20 x 20 x 30 cm terraarioon, toiset  tarvitsevat paljon   suuremman   asumuksen. Muoviterraarioita  (ns.  faunabokseja) ja  lasiterraarioita  käytetään eniten. Huolehdi,  ettei  missään  kohti  terraariota ole sirkan mentäviä aukkoja, sirkat mahtuvat yllättävän pienistä   raoista   karkuteille.   Huolehdi myös  riittävästä  ilmanvaihdosta, jottei kosteahkoon terraarioon ilmesty hometta.

Terraarion   tulee   olla   vähintään kolme   kertaa   niin   korkea   kuin sinne  asutettava  sirkka on  pitkä, jotta    nahanluonnin    kanssa    ei tulisi ongelmia. Kasvaessaan sirkka  luo  nahkaansa  roikkumalla oksassa, verkkokatossa tai muusta   vastaavasta   paikasta,   joten liian   matalassa   terraariossa   nahanluonti   ei onnistu.
Varmista terraarion  riittävä  koko  jo  ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

 

Kummitussirkkoja voi pitää useita samassa    terraariossa.  Hyvinkin erikokoiset yksilöt tulevat juttuun keskenään, kunhan kaikille riittää kiipeilyoksia ja ruokaa.

 

 

Pohjamateriaaliksi   sopii esimerkiksi lannoittamaton turve, multa, vermikuliitti tai näiden sekoitus. Pohjamateriaali vaihdetaan  tarvittaessa. Myös lemmikkieläinliikkeissä    myytäviä terraarion   pohjalle   tarkoitettuja sammal- ja   kookoskuitumattoja voidaan käyttää ja ne onkin helppo   pitää   puhtaana.

 

Terraarioon laitetaan  oksia  ja  muita  kiipeilypaikkoja. Kesällä oksiin kannattaa jättää  lehdet  kiinni,  sirkat voivat syödä lehtiä   ja saavat   niistä   samalla piilopaikkoja. Muita somisteita ne eivät  varsinaisesti  tarvitse,  mutta voit  toki  laittaa  koristeeksi  kiviä, juurakoita ja muita sirkoille turvallisia somisteita jos haluat.Elävät  kasvit päätyvät  todennä-köisesti   ruokalistalle,   joten   jos haluat  pitkäkestoisempia  kasve-ja,  käytä  muovi-tai silkkikasveja. Muista  jättää  terraarioon  kuitenkin  tarpeeksi  avointa tilaa nahanluonteja    varten.
Nahanluonnin aikana tai muutamaan tuntiin sen jälkeen  ei sirkkaa  saa  häiritä  käsittelemällä sitä.

 

 

Useimmat kummitussirkat ovat kotoisin trooppisilta  ja  subtrooppisilta alueilta. Niiden luonnollinen elinympäristö  on  siis  suhteellisen lämmin ja kostea. Terraarion     lämpötilaksi  riittää kuitenkin normaali  huoneenlämpö,   sillä   harvat   kummitussirkat liikkuvat päivisin auringossa. Sijoita  terraario niin,  ettei  siihen paista    aurinko -  suljetussa tilassa lämpötila  voi  kohota  liian korkeaksi.
   Terraariota   sumutellaan   kerran, pari    päivässä,    jotta  terraarion ilmankosteus  pysyy  sirkoille  sopivana.  Sirkat  myös  juovat  vetensä terraarion  seinään  tulevista  pisaroista.  Vesikuppia  ei  terraarioon kannata  laittaa,  sillä  pienet  poikaset   saattavat   hukkua   siihen, eivätkä   aikuisetkaan   sirkat   todennäköisesti   opi   kuppia   käyttämään.

 

 

Kummitussirkat ovat kasvissyöjiä, tarkemmin   lehdensyöjiä.   Vadelma,    mansikka,    karhunvatukka, ruusukasvit,  tammi,  orapihlaja, pihlaja  ja  leppä maistuvat  vaihtelevasti.  Lisäksi  voit  kerätä  voikukanlehtiä,  apilaa,  ratamoa,  vesiheinää  ja  muita  puutarhan  antimia ja koettaa kelpaisivatko ne sirkoille. Voit   myös   kuivattaa   luonnosta  kerättyjä kasveja  ja  tarjota niitä talvisaikaan kuivattuna. Talvisin  ravinnoksi  käyvät  myös yrttikasvit, sekä kukkakaupoista    saatava   salal. Voit   myös   itse   idättää   kauraa, vehnää, auringonkukkaa ym.

Kummitussirkat  voivat  lajista  riippuen  osoittautua  yllättävän  nirsoiksi,  joten  selvitä  etukäteen, mitä  hankkimasi  laji  syö ja  pystytkö  tarjoamaan  niille ruoan ympäri vuoden.

Erillisiä  vitamiinilisäyksiä  ei  tarvita.

Ruoan  voi  tarjota  ripustamalla  se oksiin vaikkapa pyykkipoikaa apuna   käyttäen. 

Ruoka   vaihdetaan tuoreeseen päivittäin.  Ruukkusalaatit  ja  ruukkuyrtit  voit tarjota   terraarioon   ruukkuineen päivineen.  Porkkana,  kesäkurpitsa   ja   muut   suhteellisen   kovat ruoat  on  viisainta  tarjota  ohuiksi siivuiksi    leikattuna.    Ota    myös huomioon,    että    nuoret sirkat eivät  pysty  syömään  kovia  kasvinosia, kuten mustikanvarpuja.

Kummitussirkoille   ei   saa   antaa myrkyllisiä    kasveja    eikä    mm. perunaa.  Hyönteismyrkyillä  käsitellyt  kasvit  ovat  ymmärrettävästi vaarallisia, jopa tappavia.

 

 

Kummitussirkat voivat   lisääntyä partenogeneettisesti, eli neitseellisesti.  Tällöin kaikista poikasista tulee  naaraita,  sillä  ne  ovat  geneettisesti  täysiä  kopioita  emostaan.  Partenogeneettisen  lisääntymisen     seurauksena   urokset ovatkin  joidenkin  lajien  keskuudessa  suhteellisen  harvinaisia, joissakin   lajeissa   jopa lähes kadonneet.

 

Kummitussirkat  tulevat  sukukypsiksi  muutaman kuukauden  ikäisinä,  mutta tämäkin  on  lajikohtaista.

Kummitussirkat   lisääntyvät   munimalla.  Munat  munitaan  terraarion pohjalle,   josta   ne   voidaan siirtää  erillisiin  haudonta-astioihin homehtumisen välttämiseksi.

Sopiva  lämpötila  haudontaan  on noin 23–25 astetta ilmankosteuden ollessa noin 50–70%.

Munien  haudontaaika vaihtelee suuresti   lajista   ja   haudontaolo-suhteista   riippuen parista   kuukaudesta jopa vuoteen.

Pikkusirkkojen  hoito  sujuu usein kuten aikuistenkin.

 

 

LAJIESITTELYJÄ
Diapherodes gigantea KUMMITUSSIRKKALAJI	Koko: Noin 11-17 cm Levinneisyys: Grenada Lämpötila: päivisin 20-32 C. Luonne: Yö- ja hämäräaktiivinen. Urokset voivat lentää. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, punaherukka jne.).  Kosteus: noin 75-80 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 40 x 40 x 50 cm.
Eurycantha calcarata OKAPIRU	Koko: 10-13 cm Levinneisyys: Papua Uusi-Guinea Luonne: Aktiivisimmillaan öisin. Urokset saattavat tapella keskenään. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, tammi, pihlaja, ruusu jne.). Tarvitsee paljon ruokaa. Lämpö ja kosteus: Peruslämpö 25 C, kosteus 70 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 30 x 60 x 40 cm.
Eurycantha insularis KUMMITUSSIRKKALAJI	Koko: noin 7-13 cm Levinneisyys: Papua-Uusi-Guinea Lämpötila: päivisin 22-30 C. Luonne: Yöaktiivinen. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, koivu, punaherukka jne.). Kosteus: noin 70-90 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 35 x 60 x 45 cm.
Extatosoma tiaratum  KUMMITUSSIRKKA	Koko: noin 9-14 cm Levinneisyys: Australia Lämpötila: 18-34 C. Luonne: Yöaktiivinen.  Urokset voivat lentää. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, apila jne.).  Kosteus: noin 50-75 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 35 x 35 x 40 cm.
Heteropteryx dilatata KUMMITUSSIRKKALAJI	Koko: Noin 10-15 cm Levinneisyys: Malesia Lämpötila: päivisin 22-30 C. Luonne: Yöaktiivinen.  Urokset voivat lentää. Häirittynä naaras voi nipistää takajaloillaan lujaa. Ei aloittelijoille. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, karhunvatukka, ruusu jne.). Kosteus: noin 70-80 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 40 x 50 x 50 cm.
Lamponius guerini KUMMITUSSIRKKALAJI	Koko: noin 7-9cm Levinneisyys: Guadeloupe Lämpötila: 22-28 C. Luonne: Yöaktiivinen. Rauhallinen. Sopii aloittelijalle. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, koivu, punaherukka jne.). Kosteus: noin 75-85 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle esim. 30 x 35 x 35 cm.
Mearnsiana bullosa KUMMITUSSIRKKALAJI	Koko: 5-9 cm Levinneisyys: Filippiinit Lämpötila: 20-24 C  Luonne: Yöaktiivinen. Sopii aloittelijalle. Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (karhunvatukka, vadelma, hasselpähkinä, ruusu jne.). Kosteus: noin 70-80 % Terraario vähintään: muutamalle esim. 40 x 40 x 50 cm.
Peruphasma schultei KUMMITUSSIRKKA	Koko: Noin 4-7 cm Levinneisyys: Peru Lämpötila: päivisin 18-24 C. Luonne: Yöaktiivinen. Ei aloittelijoille / pienille lapsille: laji ruiskauttaa häirittynä nestettä, joka voi ärsyttää ihoa ja/tai silmiä. Ruokinta: Kasvien lehdet (sireeni, likusteri). Kosteus: noin 40-60 % Terraario vähintään: muutamalle yksilölle 30 x 40 x 40 cm.
Trachyaretaon brueckneri KUMMITUSSIRKKALAJI	Koko: Noin 13-18 cm Levinneisyys: Filippiinit Lämpötila: 24-30 C. Luonne: Hämäräaktiivinen. Tarvitsee kiipeilyn lisäksi tilaa myös pohjalla liikkumiseen.  Ruokinta: Monet eri kasvien lehdet (vadelma, pihlaja, mansikka, tammi, basilika, maitohorsma jne.).  Kosteus: noin 70-85 % Terraario vähintään: muutamalleyksilölle 30 x 50 x 35 cm.