Kuningasboa

KUNINGASBOA
Boa constrictor spp.
Englanniksi Boa constrictor, red-tail boa

Kuningasboa on suhteellisen tasaisen luonteensa ja vaikuttavan ulkonäkönsä vuoksi yksi suosituimmista terraariokäärmeistä. Suuri koko asettaa käärmeen hankinnalle omat vaatimuksensa, mutta mikäli harrastajalla on kotonaan mahdollisuus tarjota käärmeelle sen kaipaamat olosuhteet ja tilat, saa tästä näyttävästä lajista todella mielenkiintoisen terraarioeläimen.
Kuningasboien levinneisyysalue luonnossa  kattaa  lähes  koko Etelä-ja Väli-Amerikan mantereen sekä St. Lucian, Sabogan, Dominician ja Antillien saarialueet.
Kuningasboaa hankittaessa  on hyvä  pitää  mielessä, että pituutta käärmeelle  kertyy  kahdesta  kolmeen  metriä  ja  painoa  muutaman kymmenen  kiloa. Varsinkin lajin naarailla on potentiaalia   kasvaa jopa neljään  metriin  saakka,  joten aivan  pienestä  madosta  ei  ole  kysymys.
Laji  on  suhteellisen  pitkäikäinen, se saattaa elää noin 30-vuotiaaksi.
Boa constrictor-lajilla  on  useita  alalajeja, eri   määritelmistä  riippuen viidestä kymmeneen. Alkuperäisen  värityksen  lisäksi  on kehitetty lukuisia erilaisia värimuunnoksia. Eri alalajien   tunnistaminen  toisistaan on hankalaa, sillä saman alalajin edustajat  saattavat näyttää  aivan erilaisilta  ja  eri  alalajien  käärmeet täysin samanlaisilta.Todennäköisimmin suurin  osa lemmikkimarkkinoilla  liikkuvista  kuningasboista  on eri  alalajien hybridejä, niinpä  kuningasboa usein kuvataan vain päälajin tieteellisellä  lajinimellä ilman tarkemmin  määritettyä  alalajia (Boa constrictor sp).

Kuningasboat kuuluvat CITES  II/B-liitteeseen, joten  käärmeen myynti ilman  asianmukaisia  papereita on kielletty. Varmista aina  kuningasboaa ostaessasi, että  käärmeellä on  vaadittavat asiakirjat. Erityismaininnan ansaitsee alalaji Boa constrictor occidentalis, suomalaiselta nimeltään argentinan boa. Tämä laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, joten se kuuluu I/A-liitteeseen. Tämä tarkoittaa, että argentinan boan myyminen vaatii eläimen  tunnistusmerkinnän ja Suomen  Ympäristökeskuksesta haetun EU-todistuksen, tai kertaluontoisen myyntiluvan.

TERRAARION VALINTA

Jonkinlainen  minimikoko  täysikasvuisen käärmeen terraariolle on 150 x 60 cm pohja, korkeutta 150 cm tai ylikin. Jos  samassa  terraariossa  pidetään  useita  käärmeitä,  tilantarve luonnollisesti  kasvaa. Nuoret käärmeet  voidaan  majoittaa  oleellisesti pienempäänkin terraarioon. Muista tarkistaa, että terraariossa on riittävä ilmanvaihto ja että se on ehdottoman  pakovarma, sillä  käärmeet  ovat  yllättävän  näppäriä  karkaamaan pienistäkin  raoista.  Kysy tarvittaessa neuvoa  jo ostotilanteessa  Faunattaren  henkilökunnalta.
Kuningasboa on  suositeltavinta asuttaa yksin. Tällöin käärmeen peruskunnon tarkkaileminen ja  ruokinta on  helpompaa. Kuningasboat  ovat yksineläjiä  luonnossakin,  joten  jatkuva  lajitoverin  seura  voi  olla  niille stressaavaa. Lisäksi kahden  yksilön ruokinta samaan terraarioon voi johtaa  ongelmiin, sillä käärmeet voivat  käydä  kiinni samaan ruokaeläimeen ja siten toisiinsa, tai nopeammin   syönyt   käärme voialkaa niellä samaa  ruokaeläintä,  jota  toinen käärme jo nielee.

TERRAARION SISUSTUS

Laajan levinneisyysalueen vuoksi lajin luonnolliset  elinalueet  vaihtelevat   aina savanneista trooppisiin sademetsiin. Terraarion  sisustuksessa  kannattaa pyrkiä jäljittelemään  luonnollista elinympäristöä, sillä yksi terraarioeläinten omistamisen parhaista puolista ovat kauniit,  luonnonmukaisesti sisustetut terraariot, jotka  tuovat  palan  luontoa  kotiisi. Huolellisesti     sisustettu terraario miellyttää  omaa silmääsi ja on käärmeelle miellyttävä ja turvallinen paikka elää. Koska kuningasboat usein  piilo-televat päivisin, kauniiseen  sisustukseen   panostaminen   kannattaa, näin  terraariota on  mukava katsella myös  silloin,  kun  käärme ei  ole  näkyvillä. 
Pohjamateriaalina voit käyttää esim.  lannoittamatonta  turvetta, ns.  kookosturvetta  (esim.  Exoterra PlantationSoil) kaarnahaketta tai sekoittaa  useampia  materiaaleja. Kauniin ja luonnollisen  näköisen pohjan saat,  kun lisäät  turvekerroksen  päälle  kaarnahaketta,  kuivia lehtiä  jne.  Poikasilla  voidaan  pohjamateriaalina   käyttää   esimerkiksi talouspaperia.
Panosta  erityisesti  terraarion alaosan  sisustukseen, sillä kuningasboat viettävät useimmiten päivänsä maan  tasalla piilotellen.  Pohjalle laitetaan  kaarnanpaloja,  juurakoita, lemmikkieläinliikkeissä myytäviä terraarioihin  tarkoitettuja  piiloja  tai muita  somisteita, joiden  alle  käärmeen on   mahdollista  mennä   piiloon. Piilopaikkoja  tulee  olla  vähintään kaksi, toinen viileässä ja toinen lämpimässä  osassa  terraariota,  jotta käärmeen on mahdollista säädellä ruumiinlämpöään päivälläkin.   
Kuningasboat  kiipeilevät  etenkin nuorena  mielellään, joten  luonnollista  ilmettä  ja  kiipeilymahdollisuuksia   käärmeelle   saa   mm. erilaisilla oksilla ja kaarnanpaloilla. Muista kiinnittää  oksat  huolellisesti,  jotteivat  ne  kaadu  käärmeen  kiipeillessä niissä. Muista myös, että liian ohuet oksat  tai muut  hentoiset  somisteet eivät  välttämättä  kestä tämän  raskaan käärmeen painoa.
Voit  myös  istuttaa  terraarioon eläviä kasveja, näin saat terraarioon helposti  näyttävyyttä  ja  luonnonmukaisen  ilmeen.  Kasvit  ylläpitävät myös  terraarion  ilmankosteutta. Kasveja  valitessa  tulee  ottaa  huomioon,  etteivät  kasvit saa  olla  teräviä   tai piikikkäitä,   jottei  käärme loukkaa  itseään  niihin.  Liian hennot ja  helposti  murtuvat  kasvit eivät  useinkaan kestä kuningasboien terraariossa, sillä käärme ei  kunnioita  terraarion  sisustusta  millään tapaa,  vaan  luikertelee  ja  lepäilee niiden  päällä,  jolloin  hennot  kasvit menevät  rikki.  Tästä  syystä  monet harrastajat  käyttävätkin  terraarioissa   mieluummin silkki –tai   muovikasveja. 
Sisustaessasi  terraariota   rajana on   vain   mielikuvituksesi.   Voit   esimerkiksi  rakentaa  terraarioosi  itse näyttävän  taustan.    Lisätietoa  terraarion   sisustuksesta ja   nk. terrascapingista saat  tietysti  Faunattaren henkilökunnalta sekä nettisivuiltamme täältä >>

OLOSUHTEET

Kuningasboa on  useimpien  muiden käärmeiden  tavoin  yö-ja hämäräaktiivinen.  Se lähtee  saalistusretkilleen  pimeyden turvin  ja  vetäytyy  taas  päiväksi  piiloon. Kuningasboa ei  siis  tarvitse  UVB-lamppua  siinä  määrin  kuin  päiväaktiiviset matelijat, jotka UVB-säteiden avulla  pitävät  A-ja  D-vitamiinien  synteesin  ja  luuston  kehityksen   kunnossa. Toisaalta UVB-säteet  vaikuttavat  käärmeiden  yleiseen  aktiivisuuteen,  joten   matalatehoista UVB-loisteputkea  (esim. Exoterra  Natural  Light)  voi  oivallisesti  käyttää  myös  käärmeillä.  Jonkinlainen  valaistus  on  nimittäin  hyvä   käärmeenkin   terraariossa   olla, sillä  luodaan  käärmeelle  luonnollinen päivä-ja vuosirytmi. Valaistus pidetään  päällä vuosirytmin  mukaan n. 12 tuntia   vuorokaudessa. Helpoiten  valaistuksen  säätely  pysyy säännöllisenä ajastimen avulla.
Terraarion  yleislämpötilaksi n.  25 astettaon  sopiva. Yöksi  terraarion lämpö saa  laskea  22-23  asteen  paikkeille. Käärme  on  muiden  matelijoiden tavoin vaihtolämpöinen eläin,  joten jotta sen aineenvaihdunta pysyisi käynnissä  tarvitsee se lämmittelyalueen,  jossa  lämpötila  saa  kohota 33-38 asteeseen. Seuraa lämpötiloja säännöllisesti.  Lämmittelyalueen lämmönlähteeksi   valitaan   joko   lämpömatto, lämpökaapeli, keraaminen   lämmitin tai   lämpölamppu. Lämmönlähde tulee asentaa niin, ettei käärme voi siihen itseään polttaa.
Trooppisena eläimenä   kuningasboa  kaipaa   normaalia huoneilmaa kosteamman ilmankosteuden,  n. 60-80%, joten terraariota voidaan sumuttaa  vedellä  kerran, pari  päivässä. Liian  kuiva,  mutta  myös  liian kostea, seisova  ilma, voi  johtaa hengitystieongelmiin.
Varsinkin ennen   nahanluontia   kuningasboat kylpevät mielellään,  joten  terraarioon  tulee  sijoittaa  niin  suuri  vesiastia,  että  käärme  mahtuu  sinne  kokonaan.

NAHANLUONTI

Matelijat   kasvavat   ja   luovat nahkaansa   läpi   elämänsä,   mutta eläimen ikääntyessä  kasvu  hidastuu  ja nahanluonnit harvenevat.     Nuori käärme  luo  kasvaessaan nahkansa useita kertoja vuodessa, aikuisen   käärmeen   nahanluontien välillä voi olla useita kuukausia. Lähestyvästä  nahanluonnista  kertoo   käärmeen  muuttuminen harmaaksi.  Silmät  muuttuvat samean siniharmaiksi, sillä käärmeellä  ei  ole silmäluomia,  vaan  se  luo  nahkansa silmiensäkin  päältä.  Muutamassa päivässä  käärme  kirkastuu  taas  ja aloittaa   nahanluonnin;   se hankaa vanhan  nahan  rikki  johonkin  karheaan  pintaan  ja  luikertelee  ulos  vanhasta nahasta. Onnistuneesta nahanluonnista kertoo ehjä,  läpikuultava  nahka terraarion pohjalla.
Joskus   käärmeille   saattaa   tulla ongelmia nahanluonnin kanssa. Yleisin  syy  nahanluonnin  epäonnistumiseen on liian alhainen ilmankosteus.  Tällöin olosuhteiden  korjaaminen  on ensisijainen  toimenpide.
Mikäli nahka irtoaa repaleisina paloina on hyvä auttaa käärmettä sijoittamalla se erityisen kosteaan. Kotikonstina käärmeen voi siirtää faunaboksiin litimärkien sanomalehtien sekaan, lämpimään paikkaan, muutamaksi tunniksi. Tämän jälkeen nahkaa voi varovasti irroitella käsin. On hyvä tarkistaa jokaisen nahanluonnin jälkeen, että vanha nahka on irronnut myös silmien päältä, kloaakista ja hännän päästä.
Mikäli käärmeen nahanluonnit epäonnistuvat toistuvasti   olosuhteiden  korjaamisesta  huolimatta, käänny   matelijoihin   erikoistuneen eläinlääkärin  puoleen,  sillä tällöin kyseessä voi olla sairauden oire.

RUOKINTA

Kuningasboa on kuristajakäärme, sillä  ei siis  ole  myrkkyä  vaan  se  tappaa  luonnossa  saaliinsa  kiertymällä tiukasti  saaliin  ympärille  tiukentaen otettaan  saaliin hengittäessä  ulos, kunnes  ateriaksi  päätyvän  eläimen pulssi  ei  enää  tunnu. Suomen  eläinsuojelulain mukaan käärmeitä ei saa elävillä ruokaeläimillä  ruokkia, tällä suojellaan ruokaeläimiä  tarpeettomalta  kärsimykseltä,  sen  lisäksi  elävät  jyrsijät voisivat  vahingoittaa käärmettä  vakavastikin.  Pakastetut hiiret, rotat, kananpojatsekä  muut jyrsijät ja linnut muodostavatkin siis terraariossaelävien käärmeiden ruokavalion. Näitä saat Faunattaresta.

Ruokintaväliin  vaikuttaa  käärmeen ikä  ja  koko, ruokaeläimen koko, ruokaeläinten  määrä  ja  mm.  yksilöllinen ruoan tarve. Aivan   pientä   poikasta  ruokitaan pienillä  hiirillä ainakin  kerran  viikossaja   käärmeen   kasvaessa  ruokaeläimen  kokoa  ja  ruokintaväliä  kasvatetaan.  Aikuiset  kuningasboat ruokitaan  isoilla rotilla, marsuilla, kanoilla, kaneilla tms. kahden-neljän viikon  välein,   riippuen   ruokaeläimen koosta. Varo ruokkimasta  aikuista   käärmettä  liikaa,  monet  käärmeet syövät juuri  niin  paljon  kuin  niille  tarjotaan ja  tämä  voi  johtaa  ylipainoon, joka taas voi johtaa maksan rasvoittumiseen.
Sopivan  kokoinen  ruokaeläin  on hieman käärmeen paksuinta kohtaa paksumpi. Tämä  voi  kuulostaa  hurjalle, sillä käärmeen pää ja  kaula ovat usein huomattavasti paksuinta kohtaa  kapeampia,  mutta  venyvät kyllä käärmeen niellessä saalistaan.
Ruoka voidaan sulattaa  lämpimässä    vesihauteessa,  jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Kiehuva vesi tai  mikroaaltouuni  ei  sovi  sulatuskeinoksi,  sillä  ruokaeläin  alkaa  kypsentyä. Ruoka tarjotaan   käärmeelle esimerkiksi pinseteillä.Kuningasboat ovat  usein  erinomaisia  syömäreitä, mutta  jotkin  käärmeet  ovat  arempia,  eivätkä  suostu  syömään  pinseteistä  tarjottua  ruokaa,  tällöin  ruokaeläin  kannattaa  jättää  käärmeen piilopaikan lähistölle  yöksi, jolloin käärme   pimeyden turvin käy sen syömässä. Halutessaan  voi käärmeen  ruokkia  myös  erillisessä  ruokintaboksissa,  joksi  soveltuu vaikka tarpeeksi suuri faunaboksi tai muu muovilaatikko.   Etuna tässä ruokintatavassa on se, ettei käärme pääse ruokaillessaan nielemään terraarion  pohjamateriaalia.
Kuningasboa saa ravinnostaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit, kunhan ravintoeläimet ovat hyvin ruokittuja, terveitä ja oikeaoppisesti säilytettyjä.

LISÄÄNTYMINEN

Kuningasboien kasvattaminen  on  jo vuosia  onnistunut  hyvin terraario-olosuhteissa,  käärmeen aikuiskoon huomioiden tulee niiden lisäännyttämistä  aina  harkita  tarkkaan ja  miettiä, pystyykö  löytämään vastuulliset   kodit jopa  kymmenille pienille kuningasboille. Sukupuolien määritys ei ole aivan yksinkertaista, mutta Faunattaren koulutetun henkilökunnan, kokeneen harrastajan  tai  matelijoihin   perehtyneen  eläinlääkärin tekemä  "sondaus"   kertoo   käärmeen   sukupuolen.  Ulkoisesti  sukupuolta voidaan yrittää päätellä  kynsistä, surkastuneista    jaloista, jotka boilla ovat eläimen kloaakin  molemmin  puolin. Koirailla kynnet  ovat  kookkaammat kuin  naarailla.  Lisäksi  koiraan  häntä on  pidempi  ja  hännäntyvestä  paksumpi kuin naarailla.

Kuningasboa saavuttaa sukukypsyyden n. 2-3 vuoden iässä.   
Lisääntymisvietin aikaansaamiseksi kuningasboille  on olisi  hyvä  järjestää vuodenajan vaihtelut laskemalla talvella  muutamaksi  viikoksi  lämpötilaa ja kosteutta,  mutta lisääntyminen saattaa onnistua ilmankin.
Käärmeet  pariutuvat  yleensä  talvijakson  puolivälissä  ja naaraat kantavat poikasia 4-8 kuukautta.
Useimmiten   naaraat   eivät   varsinkaan  odotusajan loppupuolella  syö mitään,  mutta  koko  kantoajan  kestävä  paastokaan ei  ole  tavatonta. Onkin  tärkeää,  että  naaras  on  kantavaksi  tullessaan  hyvässä  kunnossa. 
Kantava  naaras  kaipaa  lämpöä, jotta  poikaset  kehittyvät,  joten  terraarion   lämpötiloja voi   nostaa ja niitä tulee tarkkailla normaaliakin enemmän.
Kuningasboat ovat  ovovivipaarisia,  eli ne hautovat munat sisällään, missä  poikaset  myös  kuoriutuvat, ja käärme  synnyttää  poikaset  elävinä.
Poikasia   syntyy normaalisti 15-40 kappaletta,  mutta  yli  60  poikasen poikue  ei  kookkaalta  naaraalta  ole mahdottomuus.
Poikaset hoidetaan  kuten aikuiset,  mutta  tiheämmällä  ruokintavälillä.  Usein  poikaset  alkavat  syödä vasta  ensimmäisen nahanluonnin jälkeen.
Huomioithan  että  tämä  lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen.

VINKKI

Käärmeelle on hyvä perustaa oma "päiväkirja", johon merkataan ylös onnistuneet ja epäonnistuneet nahanluonnit, ruokailut, käärmeen painonkehitykset ja kaikenlainen muu käärmeen peruskunnosta kertova. Näin käärmeen kuntoa, kasvua, ruokintavälejä ja muuta hoitoon liittyvää on helppo tarkkailla vuosienkin ajanjaksoissa.

MUUTA   HUOMIOITAVAA

Toisin  kuin  nisäkkäät  eivät  matelijat odota  hoitajaltaan  yhteisiä  seurusteluhetkiä.  Liiallinen  käsittely  saattaa    pahimmassa    tapauksessa    aiheuttaa  niillestressiä,  josta  saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia. Jos käärme  lakkaa pitkäksi  aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan  oloinen,  ota  yhteyttä  matelijoihin   perehtyneeseen  eläinlääkäriin. Yllättävien   tilanteiden   varalle on hyvä selvittää  jo  etukäteen,  mistä  löydät matelijoidenhoitoon  perehtyneen eläinlääkärin.
Huolehdi hyvästä hygieniasta, monet matelijat   saattavat   kantaa luonnollisena   suolistobakteerinaan salmonellabakteeria. 

Teksti ja kuvat © Faunatar-ketju