Leopardigekko

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

LEOPARDIGEKKO
Eublepharis macularius
Englanniksi Leopardgecko

Leopardigekko kuuluu liskojen alalahkoon (Sauria) ja siinä silmäluomellisiin gekkoihin (Eublepharidae).
Leopardigekko on epäilemättä yksi suosituimmista terraariossa pidettävistä liskolajeista, eikä syyttä. Se on kauniin värinen, kasvaa noin 25 cm pituiseksi ja saattaa hyvällä hoidolla saavuttaa terraario-oloissa jopa 20 vuoden iän.

Leopardigekon levinneisyysalue luonnossa  on  Iran,  Afganistan,  Pakistan ja  Intia. Leopardigekko  poikkeaa  monista  muista  gekoista,  sillä sen  varpaissa  ei  ole  tarttumalevyjä ja  sillä  on  silmäluomet. Pohjaväriltään  lisko  on  vaalea,  joskus  hieman kellertävä  ja  siinä  on  tummia  pisteitä,   laikkuja   ja   raitoja.   Poikasväriltään normaalin   värinen leopardigekko  on  raidallinen.  Nykyään  leopardigekosta   on   saatavilla   toinen toistaan   kauniimpia   värimuunnoksia,  Suomessakin  eri  värimuunnoksia on tarjolla useita.

TERRAARIO

Leopardigekko ei   kykene   kiipeilemään  lasiseinää  pitkin, toisin  kuin monet    muut    gekot.    Terraarion pohjapinta-ala    on    siis    korkeutta tärkeämpää. Jonkinasteinen  minimimitta yhdelle gekolle on 80 x 50 x 40  cm  mutta  isompi  on  aina parempi. Mikäli majoitat useamman gekon  samaan  terraarioon,  tilantarve   kasvaa. Muista   tarkistaa,   että terraario   on   ehdottoman   pakovarma.  Kysy  tarvittaessa  neuvoa  jo  ostotilanteessa    Faunattaren    henkilökunnalta.

Leopardigekot    tulevat    mainiosti toimeen  yksinään,  eivätkä  ne  kaipaa lajitoveria.  Niitä  voidaan  pitää  myös ns. haaremissa, jossa on yksi koiras ja useampia  naaraita  tai  useampia  naaraita  yhdessä.    Pareittain  pidettynä koiras usein    ahdistelee    naarasta jatkuvilla paritteluyrityksillään,  mikä rasittaa  molempia  liskoja. Ääritilantessa naaras voi    menehtyä    jatkuvaan    munimiseen.  Suositeltavinta  onkin  sijoittaa jokainen lisko omaan asumukseensa. Jos  kuitenkin  asutat  useita  gekkoja samaan  terraarioon,  pidä  vain  suunnilleen   samankokoisia   yksilöitä   samassa  terraariossa  ja  tarkkaile,  että kaikki  saavat  syödäkseen.  Älä  sijoita  samaan  terraarioon  kahta  koirasta,  sillä  ne  todennäköisesti tappelevat,  ja  koska  suljetussa  tilassa heikompi koiras ei pääse poistumaan vahvemman  reviiriltä, voivat  tappelut  jatkua  niin  kauan  että  heikompi yksilö kuolee.

TERRAARION SISUSTUS

Leopardigekolle  on  helppo  sisustaa erittäin kaunis terraario. Voit rakentaa siihen  itse  kivistä  aavikkomaisemaa    muistuttavan    taustan    ja muotoilla   vaihtelevan   aavikkomaiseman esimerkiksi savi-hiekka  sekoituksella. Pohjamateriaaliksi  luonnollisin  onns. termiittihiekka  (esimerkiksi  JBL TerraSand,  punainen),  muotoiltava hiekka,   jonka   seassa   on   savea   ja joka  kovettuu  kuivuessaan  vastaamaan  hyvin  pitkälti  leopardigekkojen  luonnollisen  elinalueen  alustaa.   Myös  kivilaattaa,  muovimattoa tai erilaisia    matelijoille    suunniteltuja terraariomattoja   voidaan   käyttää, tällöin   on   kuitenkin   hyvä   tarjota liskolle  kaivelumateriaaliksi  esimerkiksi  hiekan  ja  turpeen  sekoitusta erillisessä kaiveluastiassa. Pelkkää  hiekkaa  käytettäessä  tulee  seurata  liskon  käyttäytymistä  ja vaihtaa    pohjamateriaali    heti,    jos lisko alkaa syödä  hiekkaa, sillä hiekka  voi  pakkautua  suoleen  ja  aiheuttaa pahimmillaan kohtalokkaan suolitukoksen. Alle  puolivuotiaalle  liskolle  suositellaan  pohjalle  esimerkiksi  mattoa tai paperia tms.

Sisustukseen hyviä somisteita ovat    tekokaktukset,    kivet,    kaarnanpalat,  juurakot  jne,  jotka  myös luovat  terraarioon   luonnollisia   piilopaikkoja.  Piilopaikoiksi  soveltuvat hyvin   myös   lemmikkieläinliikkeissä myytävät luolat. Kaikki   rakennelmat   tulee   tehdä turvallisiksi  liskoille,  sillä liskot  voivat  romauttaa  esimerkiksi  huterat kivikasat   helposti   ja   jäädä   niiden alle  puristuksiin.  Laita  raskaat  kivet ja  juurakot  suoraan  pohjalasin  päälle,   jotta   liskot  eivät   ryömi   niiden alle. Akvaariosilikonia käyttäen voitkin  liimata  kivistä  tukevia,  luonnollisen näköisiä rakennelmia. Kasvit   luovat   terraarioon   piilopaikkoja ja   tuovat   luonnonmukaisen  ilmeen.  Voit  käyttää  muovi –ja silkkikasveja,    tai    aitoja    kasveja. Terraarioon   ei   tule   laittaa   aitoja kaktuksia  tai  muita  teräviä  tai  piikikkäitä  kasveja, sillä  liskot  voivat vahingoittaa   itsensä   niihin.   Mikäli kuitenkin  haluat  kaktuksia  terraarioon, kysäise lähimmästä Faunatar-myymälästä tekokaktuksia.

OLOSUHTEET

Leopardigekot  ovat  kotoisin  alueilta,   jossa   ne   saavat   jonkin verran auringonvaloa myös piiloihinsa. Siksi   terraarioon   tuleekin   sijoittaa vähintään  2%  UVB:ta  sisältävä  UVB-loisteputki  (esimerkiksi  ExoTerra  2% UVB-putki),  joita  myydään Faunatar-myymälöissä. UVB -säteily    on liskoille  tärkeää,  sillä  sen  avulla  ne pystyvät kehittämään elimistössään D3-vitamiinia,    joka    vaikuttaa   kal-siumin  imeytymiseen  niiden  elimisöön.  Kalsium  vaikuttaa  mm.  luuston  kehittymiseen,  aineenvaihduntaan ja mahdolliseen munintaan. Valon   avulla   lisko   pystyy   myös erottamaan    eri    vuorokaudenajat toisistaan.  Huomaa,  että  UV-säteet eivät  tule  lasin  läpi,  joten  lamppu sijoitetaan  joko  terraarion  sisäpuolelle tai esim. verkkokaton päälle. UVB-putki  vaihdetaan  uuteen  6-12 kk  välein  valmistajan  ohjeen  mukaan,  sillä  niiden  UVB-teho  heikkenee käytön myötä. Mikäli leopardigekkosi on albiino, tai värimuotoon kuuluvasti vaaleaihoinen ja punasilmäinen, kysäise lisäohjeita Faunatar-myymälästä - nämä yksilöt voivat olla herkempiä valon suhteen.

Peruslämpötila  terraariossa saa olla noin  25  astetta,  lämmittelypaikalla lämpötila  saa  kohota  35  asteeseen. Koska  leopardigekot  ovat  hämäräaktiivisia,    eivätkä tyypillisesti juurikaan lähde päivisin  piiloistaan  paistattelemaan päivää,  on luonnollisinta,  että  lämpö  tulee  alhaalta  päin.  Lämmönlähteenä  käytetään  siis  esim.  lämpömattoa   tai   lämpökaapelia.   Sijoita yksi piilopaikoista terraariossa lämmönlähteen   kohdalle.   On   olemassa myös keraamisia lämpölamppuja,  joissa  ei  ole  valoa  lainkaan,  myös  näitä  voidaan  käyttää leopardigekoilla.
Yöksi   myös   lämmitys   sammutetaan  ja  lämpö  saa  laskea  noin  20 asteeseen.  Valaistus ja lämmitys on helpointa   pitää   säännöllisinä   ajastimen avulla.

Koska  leopardigekot  ovat  kotoisin  kuivilta  seuduilta,  tulee  terraarion   sumuttelussa   olla   maltillinen. Monesti  terraariota  ei  tarvitse  sumutella   lainkaan,   liian   korkea   ilmankosteus on vain haitaksi. Terraarioon   on    sijoitettava    vesiastia  vaikkakaan  liskot  eivät  kovin usein  vettä  juokaan.  Vesiastian  vesi on pidettävä puhtaana. 

RAVINTO

Leopardigekko    on    hyönteissyöjä. Ruokalistaan  kuuluvat  keskikokoiset ja  isot  sirkat,  jauhomadot,  jättijauhomadot,   vahakoin   toukat,   pienet torakat   ja   muut   hyönteiset.   Voit myös  itse  pyydystää  hämähäkkejä, pieniä   perhosia,   toukkia   ym.   Mitä monipuolisemmaksi ruokavalion saat, sen parempi.

Paksu  häntä  viestii  hyvästä  ravitsemustilasta,   sillä    gekko   käyttää häntäänsä ravintovarastonaan. Mikäli leopardigekko tarvitsee esim.  muninnan  tai aliravitsemuksen takia  ylimääräistä  energiaa,  voidaan tarjota  myös  sulatettuja  hiiren  poikasia, ns. pinkkejä. Terveelle eläimelle  ne  ovat  kuitenkin  liian  tuhtia  ruokaa jatkuvaan ruokavalioon.

Liskot  on  hyvä  ruokkia  poikasina joka   päivä   tai   joka   toinen   päivä, täysikasvuiset liskot  voidaan ruokkia kaksi,  kolme  kertaa  viikossa.  Sopiva ruokamäärä  on  ruokaeläinten  koosta  riippuen   3-4   ruokaeläintä  liskoa kohti.

Monivitamiineja ja kalkki-mineraalivalmisteita lisätään ruokaan gekon  iästä  riippuen.  Poikasille  etenkin  kalkkia  on  hyvä  lisätä  jokaisella ruokintakerralla  ja  monivitamiiniakin vähintään  joka  toisella  kerralla.  Täysikasvuiselle  liskolle  riittää,  kun  kalkkijauhetta    annetaan    joka    toisella ruokintakerralla    ja    monivitamiinia vähintään  kerran  viikossa.    Kalkkia voi   laittaa   myös   jatkuvasti   tarjolle erilliseen kuppiin.

LISÄÄNTYMINEN

Leopardigekkoa   on   jo   pitkään   lisäännytetty menestyksekkäästi terraario-oloissa.    Sukukypsiksi    liskot  tulevat  noin  1-1,5  vuodeniässä, mahdollisesti    aiemminkin,    mutta liian  nuoria  liskoja  ei  pidä  lisäännyttää.

Sukupuolet    voi    täysikasvuisista yksilöistä  erottaa  suhteellisen  helposti.   Vertaile   liskojen   peräaukon tuntumassa, takajalkojen sisäsivuilla olevia    rauhasrivejä: koiraalla V:n muotoinen  rauhasrivi  on  selkeästi näkyvissä.  Lisäksi koiraan viemärisuolen, eli kloaakin, takana erottuvat hemipenispullistumat   selkeinä   kohoumina. Koiraat  ovat  yleensä  ra-kenteeltaan   naaraita   raskasrakenteisempi  ja  niiden  pää  on  leveämpi kuin naarailla, tosin aina sukupuolta ei   voi   luotettavasti   päätellä   vain ulkonäöstä.

Lisääntyäkseen liskot voivat kaivata talvilevon,  mutta  lisäännyttäminen  voi  onnistua  ilmankin.  Marraskuusta    joulukuuhun    terraarion lämpötilaa    lasketaan    siten    että päivälämpötila on noin 20 astetta ja yölämpötila  noin  15  astetta.  Valaistuksen   määrää   vähennetään   kahdestatoista tunnista    kahdeksaan tuntiin.    Talvilevon    ajaksi    liskojen ruokinnan   määrää   tuntuvasti   vähennetään.    Puhdasta    juomavettä tulee  olla  jatkuvasti  liskojen  saata-villa.

Tammikuussa  terraarion  lämpötila  ja  valaistusaika  palautetaan  hiljalleen normaaliksi. Parittelu tapahtuu piakkoin  lämpötilan  noston  jälkeen ja  munat  munitaan  kesään  mennessä.

Leopardigekot   munivat   1-2   pehmeäkuorista munaa kerrallaan, kolmesta  viiteen  kertaan  vuodessa. Munat  voi  kantoajan  loppupuolella usein    erottaa    naaraan    vatsasta. Naaras  munii  munat  kosteaan  paikkaan, kuten turveastiaan. Munitut   munat   on   hyvä   siirtää erilliseen   haudonta-astiaan,   jonka pohjalla  on  kosteaa   vermikuliittia. Munien  siirrossa  tulee  olla  varovainen,  niitä  ei  saa  kääntää  vaan  ne tulee  siirtää  täsmälleen  siinä  asennossa  kuin  ne  on  munittu.  Munat haudataan  vermikuliittiin  siten, että noin  puolet  munasta  jää  vermikuliitin yläpuolelle.

Poikaset kuoriutuvat yleensä noin kahden   kuukauden   kuluttua   muninnasta,   kun   haudontalämpö   on noin   28-30   astetta. Haudontalämpötila    vaikuttaa    myös    poikasten sukupuoleen,  n.  28-30  asteen  lämpötilassa   kuoriutuu   sekä   koiraita että  naaraita,  viileämmässä  haudotuista  naaraita  ja  lämpimämmässä koiraita. Poikkeukset ovat kuitenkin aina   mahdollisia,   joten   poikasten sukupuolen  voi  määrittää  luotettavasti  vasta  niiden  kasvettua  riittävän suuriksi.

Poikaset on  hyvä  sijoittaa kukin omaan  poikasterraarioonsa, jotta jokaista   poikasta   pystyy   kunnolla tarkkailemaan. Poikasterraarioksi sopii esim.   muovinen   faunaboksi, jossa   olosuhteet   luodaan   vastaavaksi  kuin  aikuisilla. Pienille  poikasille  paras  pohjamateriaali  on  talouspaperi,  joka  on  paitsi  helppo  siivota, myös  turvallinen,  sillä  ruokaa  metsästävä  poikanen  ei  voi  niellä  siitä paloja.   
Muista,  että pienet  poikaset mahtuvat myös karkaamaan pienistä väleistä. Tarkista siis, että käyttämäsi poikasasumukset  ovat  ehdottoman pakovarmoja. Poikaset hoidetaan   kuten   aikuisetkin, mutta ne ruokitaan useammin  ja pienemmillä    ruokaeläimillä,    kuten pienillä  sirkoilla,  buffalomadoilla  jne. Ruokaeläinten kokoa nostetaan sitä mukaa  kun  poikaset  kasvavat. Erityisesti  vitamiinien  saannista  tulee huolehtia.

Huomioithan  että tämä lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin  kuin  nisäkkäät  eivät  matelijat odota  hoitajaltaan  yhteisiä  seurusteluhetkiä.  Liiallinen  käsittely  saattaa    pahimmassa    tapauksessa    aiheuttaa  niille stressiä,  josta  saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia.
Jos   lisko   lakkaa   pitkäksi   aikaa syömästä,   käyttäytyy   oudosti   tai on   sairaan   oloinen,   ota   yhteyttä matelijoihin   perehtyneeseen   eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään.
Yllättävien  tilanteiden varalle on hyvä selvittää jo etukäteen, mistä löydät matelijoiden   hoitoon   perehtyneen eläinlääkärin.
Huolehdi  hygieniasta,  monet  matelijat  saattavat  kantaa  luonnollisena   suolistobakteerinaan   salmonellabakteeria

 © Faunatar-ketju.

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>