Kauluskaija

Kauluskaija

Ennen kutsuttu: aleksanterinkaija
Psittacula krameri
Englanniksi: Rose-ringed parakeet, ring-necked parakeet

Kauluskaijoja pidettiin lemmikkinä jo Aleksanteri Suuren aikanaja juuri hänen mieltymyksestään näihin lintuihin juonsi niiden aiempi virallinen nimi, aleksanterinkaija.
Kauluskaijoja esiintyi alun perin Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta karanneet lemmikit ovat muodostaneet elinvoimaisia populaatioita Yhdysvalloissa, muualla Aasiassa ja Euroopassa, lajia tavataan aina Isossa-Britanniassa asti.
Lajista tunnetaan neljä alalajia.

Kauluskaija on kaijojen sukuun kuuluva keskikokoinen papukaija, josta on jalostettu mm. sininen ja keltainen värimuoto. Perusvärinen kauluskaija on pääväriltään vihreä, mutta aikuisen koiraan kaulaa kiertää edestä musta ja takaa punainen nauha, jota naaraalla ei ole.
Kauluskaija on solakka ja pitkäpyrstöinen lintu, joka kasvaa n. 40-45 cm pitkäksi. Kauluskaija on sosiaalinen, älykäs ja äänekäs lintu.
Mikäli lintu on käsinruokittu poikasena, se ei välttämättä hyväksy toista lintua toverikseen koskaan, sillä käsinruokittu lintu ei välttämättä "ymmärrä olevansa lintu", eikä näin tunnista toista lintua lajitoverikseen. Tällainen lintu kaipaakin päivittäin erittäin paljon virikkeellistä puuhasteltavaa sekä tietysti paljon huomiota omistajaltaan. Jos taas lintu on saanut kasvaa vanhempiensa seurassa, se hyväksyy helpommin lajitoverin, mutta kesyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Linnut on hyvä totuttaa toisiinsa nuorena. Varsinkin yksin eläneet naaraat saattavat vanhemmiten olla liian temperamenttisia hyväksyäkseen uutta kumppania, ainakaan toista naarasta. Kauluskaija kommunikoi äänien avulla, mm. erilaisin vihellyksin. Se onkin äänekäs lintu ja etenkin turhautunut lintu saattaa pitää todella kovaa meteliä, joten kauluskaijan hankinnassa kannattaakin ottaa huomioon, että esimerkiksi kerrostalossa ääni kantaa helposti naapuriin ja työpäiviksi häkkiin yksin suljettu lintu voi protestina ja/tai tylsyyttään metelöidä niin, että se käy naapureillekin häiritseväksi. Kauluskaija ääntelee paljon ja sen normaaliinkin ääntelyyn kuuluvat erilaiset korkeat vihellykset, hihkaisut, kiljaisut ja rääkäisyt, sekä ympäröivien äänien matkiminen.

Kauluskaijat usein oppivat matkimaan kuulemiaan ääniä, kuten musiikkia, herätyskelloa ja muita vastaavia toistuvia kodin ääniä. Jotkut yksilöt oppivat toistelemaan sanojakin. Puhumaan lintu ei kuitenkaan opi kerrasta ja kaikki linnut eivät kuitenkaan sinnikkäästä opetuksesta huolimatta opi koskaan "puhumaan".

Kauluskaijat voivat elää jopa yli 30 vuotta.

HÄKKI
Linnut on luotu lentämään - liian isoa häkkiä ei voi hankkia. Kauluskaija on melko suurikokoinen ja villit kauluskaijat lentävät kymmeniäkin kilometrejä päivässä etsiessään ruokaa. Myös kesyjen lintujen on saatava lentää. Suositeltavin häkki on suuri lentohäkki, jossa mahtuu kunnolla lentämään. Tällainen ns. lentohäkki on viisainta rakentaa itse teräsverkkoa tai häkkielementtejä käyttäen. Lemmikkieläinliikkeissä myytävät lintuhäkit sopivat kauluskaijoille myös. Jonkinlainen minimikoko yhdelle linnulle on 150x100x100, kunhan lintu on jatkuavsti, tai ainakin useita tunteja päivässä vapaana huoneistossa. Mikäli lintuja hankitaan useampia, on häkin luonnollisesti oltava suurempi tai jokaiselle järjestettävä omat tilansa. Varmista häkin riittävä koko Faunattaren henkilökunnalta. Häkki sijoitetaan huoneistossa ainakin pöydän korkeudelle, lintuhäkin paikka ei ole lattialla. Häkki sijoitetaan vedottomaan, valoisaan paikkaan, ei kuitenkaan suoraan auringonpaisteeseen. Linnuista on mukavatarkkailla perheenjäsenten toimia, mutta ne kaipaavat omaakin rauhaa, joten huoneiston levottomin paikka ei ole suositeltava. Tämän lisäksi lintujen olisi hyvä päästä päivittäin lentämään vapaana huoneistossa, etenkin joshäkki on hankittu aivan minimimittojen mukaan, sillä häkissä pidettynä nämä touhukkaat linnut masentuvat ja stressaantuvat.

Kun lennätät kauluskaijaa huoneistossa vapaana, huomioi ainakin seuraavat vaaratilanteita aiheuttavat seikat:
- Kissat ja muut kotieläimet
- Kuuma liesi
- Avonaiset vesiastiat (esim.tiskiallas tai wc), joihin lintu voi hukkua
- Myrkylliset huonekasvit
- Avonaiset ikkunat / ulko-ovet
- Sähköjohdot

TARVIKKEET
Häkkiin sijoitetaan useita orsia, varoen kuitenkin täyttämästä häkkiä liikaa. Paras orsimateriaali on puu, sillä linnut myös nakertelevat orsia mielellään. Lehtipuiden oksat sopivat linnuille hyvin, sillä eripaksuisilla orsilla istuskelu on oivaa voimistelua lintujen jalkalihaksille. Orret voi kiinnittää häkin seiniin, mutta silloin orret eivät liiku. Luonnonmukaisemman tuntuista olisi, jos orret liikkuisivat. Voit siis kiinnittää osan orsista metallisella ketjulla häkin kattoon, jolloin ne heiluvat kuin puun oksat tuulessa. Tämä heiluriliike kehittää lintujen tasapainoaistia, jota ne tarvitsevat lentäessäänkin. Orsista ainakin voidaan päällystää ns. orsipaperilla (hiekkapaperi tähän tarkoitukseen). Kun linnut istuvat orsilla, niiden kynnet osuvat paperiin ja kuluvat. Hiekkapaperin sijaan tai sen lisäksi voit laittaa häkkiin ns. pedikyyriorsia, jotka myös helpottavat kynsien kulumista. Tarkkaile silti kynsiä, ne saattavat kasvaa liian pitkiksi, jolloin kynsiä tulee lyhentää eläinten kynsisaksilla. Liian pitkät kynnet saattavat tarttua kiinni esim. kankaaseen, jolloin pahimmassa tapauksessa linnun varvasluu voi murtua.

Kauluskaijoilla on vahva nokka ja ne kaipaavat runsaasti erilaista nakerreltavaa häkkiinsä. Linnuille myytäviä leluja on lemmikkieläinliikkeissä paljon, ne ovat linnuille hauskaa ajanvietettä. Vanhaan aikaan linnuille myytiin mm. peilejä, mutta peili tai muovilintu ei koskaan korvaa lajikumppania. Faunatar-myymälöissä lintujen peilejä tai muovisia tekolintuja ei myydä lainkaan, sillä näiden on todettu aiheuttavan linnulle stressiä.

Häkin pohjamateriaalina voi käyttää lintuhiekkaa, sanomalehteä tai lintujen hiekkapaperia, joka vaihdetaan uuteen ainakin kerran viikossa. Häkkiin sijoitetaan useita eripaksuisia orsia, keinuja ja mielellään myös pystysuuntaisia kiipeilypuita tai köysileluja, joissa nämä linnut kiipeilevät taitavasti.

Häkissä on oltava lintujen vesipullo tai –kuppi, jonka vesivaihdetaan päivittäin. Lisäksi tarvitaan kupit eri ruoille. Kaikki astiat pestään häkin siivouksen yhteydessä, sekä aina tarvittaessa, jos ne ovat likaantuneet.

Lintuhäkin, tai lintujen mieluisimman oleskelupaikan päälle asennetaan lintulamppu, joka tuottaa sekä UVA- että UVB-säteilyä. Auringon luonnollista UV-sisältöä jäljittelevän valon käyttö on hyödyksi lintujen terveydelle, ja se auttaa lintuja näkemään ympäristönsä luonnollisemmassa valossa. Lintulamppu parantaa ruokahalua ja lisääntymiskäyttäytymistä, sekä edesauttaa erityisesti D3-vitamiinin muodostamista. Lamppu tulee asettaa maksimissaan noin 50 cm:n päähän linnusta, kuitenkin niin ettei se pääse koskettamaan lamppua ja pääsee halutessaan varjoisaan paikkaan.
Tasaisen UV-säteilyn aikaansaamiseksi lamppu kannattaa vaihtaa noin vuoden välein.

RAVINTO
Kauluskaijat ovat kasvissyöjiä, joiden perusruokaa on siemenseokset ja pienille papukaijoille kehitetyt täysrehupelletit. Saat näitä Faunatar-myymälöistä. Parakiittien siemenseosta ja/tai pellettiä tulee olla kauluskaijalla jatkuvasti tarjolla.

Lisäksi tarjotaan päivittäin tuoreruokaa, kuten ituja, kasviksia, yrttejä, luonnonkasveja, hedelmiä, marjoja ja silmuja. Linnuille voi myös itseidättää vehnää ja kauraa. Tuoreruoka on hyväksi lintujen terveydelle, lisäksi se tarjoaa mukavaa tekemistä, kun tarjolla on vaikkapa kokonainen yrttiruukku revittäväksi.

Voimaruoka on kananmunasta, hunajasta, hirssistä ja muista ravintoaineista koostuva vitamiiniruoka, jota voi tarjota linnulle jatkuvasti. Erityisen tärkeää se on nuorelle, sulkasatoiselle, munivalle tai sairaalle linnulle.

Linnuille haitallisia ruokia ovat mm. kaakao, suklaa, kahvi, avokado, alkoholi, raparperi, vihreät perunat sekä kaikki maustettu, suolainen, sokerinen tai rasvainen ruoka.

Linnut, joita ympäri vuoden ruokitaan monipuolisesti saavat ravinnostaan kaikki välttämättömät vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet. Nokkakivi tulisi pitää aina saatavilla. Sulkasadon ja pesinnän aikaan linnuille voi antaa ylimääräisen vitamiinikuurin. Lisätietoa kauluskaijojen ruokinnasta voit kysyä Faunatar-myymälästä.

PERUSHOITO
Päivittäinvaihdetaan juomavesi ja laitetaan uusi tuoreruoka. Siemenkupit käydään läpi ja siementen päältä poistetaan tyhjät kuoretja kupit täytetään tarvittaessa. Myös linnun kuntoa tarkkaillaan päivittäin. Höyhennyksen tulee olla puhdas ja tasainen, jalat puhtaat, ulosteet normaalit. Linnun tulee olla pirteä ja valpas, sen tulee myös syödä ja juoda hyvin.

Viikoittain puhdistetaan häkki. Häkin pohjamateriaali vaihdetaan puhtaaseen. Orret, häkin kalterit, kupit ja lelut puhdistetaan.

Muutaman kerran vuodessa on hyvä käyttää pesuun desinfiointiainetta (esim. VirkonS) ja vaihtaa luonnonorret kokonaan uusiin.

SULKASATO
Linnuilla on sulkasato keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Lintujen höyhenpeite uusiutuu sulkasadon yhteydessä 4-6 viikossa, mutta mikäli höyhennys jää puutteelliseksi tai uudet höyhenet ovat hauraita saattaa syynä olla yksipuolinen ravinto.

LISÄÄNTYMINEN
Täysikasvuisen kauluskaijojen sukupuolten erottaminen on suhteellisen helppoa; kuten aiemmin mainittu, aikuisella koiraalla on kaulan ympärillä edestä musta ja takaa punainen kaulus, jota naaraalla ei ole.

Kauluskaijat tulevat sukukypsiksi 2-3 vuoden iässä.
Pesivän pariskunnan tulee olla terve ja hyväkuntoinen, sillä munien haudonta ja poikasten hoito on raskasta.
Mikäli samassa tilassa on useita kauluskaijoja tuleeparit erottaa toisistaan lisääntymiskaudellatappeluiden välttämiseksi.

Alkuperäisillä elinalueilla kauluskaijojenluonnollinen lisääntymiskausi on tammikuusta aina kesäkuulle.
Kauluskaija on kolopesijä, joten aikainen pesinnän aloitus varmistaa vähäisen kilpailun pesäpaikoista muiden lintujen kanssa. Kun linnut halutaan pesittää, keväällä valoisan ajan pidentyessä on aika laittaa lintujen häkkiin pesintäpönttö, joita myydään Faunatar-myymälöissä.
Kauluskaija pesii luonnossa luonnossa puunkoloihin, lemmikkinä elävät kauluskaijat kelpuuttavat myös pöntöt. Pesäpönttö onkin siis aivan käypä valinta, mutta myös ontto tukin pala tai kaarnatunneli, johon on porattu reikä,ovat kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja.
Pesän pohjan linnut vuoraavat paperisuikaleilla, oljilla ja muilla tarjotuilla materiaaleilla.
Pesän ideaalimitat ovat noin. 30 x 30 x 45 cm.

Kauluskaijamunii yleensä 3-6 munaa. Munia ei munita saman päivän aikana, vaan päivän, kahden välein. Joskus ensimmäisen ja viimeisen munan välillä saattaa olla eroa jopa pari viikkoa. Tästä syystä poikasissa saattaa olla huomattavia ikä-ja kokoeroja.
Haudonta alkaa aikaisintaan naaraan munittua toisen munansa. Haudonta kestää yleensä 21–25 vuorokautta. Naaras hautoo yksin ja koiras ruokkii naarasta tämän ajan.

Poikaset lähtevät pesästä 6-8viikkoisina, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä 3-4 viikkoa tämän jälkeen.

Poikaset tulee erottaa vanhemmista viimeistään 6 kk ikäisinä, sillä vanhempien alkaessa valmistautumaan uuteen pesintään, ne voivat muuttua erittäin aggressiivisiksi vanhoja poikasiaan kohtaan.

Huomioithan että tämä lisääntymisohje on tiivistetty, joten tutustu huolellisesti lajin lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Mikäli lintu näyttää sairaalta, ei syö tai käyttäytyy omituisesti,on otettava viivyttelemättä yhteyttä eläimen myyjään ja/tai eläinlääkäriin. Lintujen nopean aineenvaihdunnan takia sairaudet etenevät usein nopeasti, joten hoitotoimet on aloitettava heti oireiden ilmestyttyä. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä selvittää jo etukäteen, mistä löydät lintujen hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

© 2020 Faunatar