Kuningasboa

Kuningasboa

Boa constrictor spp.
Englanniksi: Boa constrictor, red-tail boa

Kuningasboa on suhteellisen tasaisen luonteensa ja vaikuttavan ulkonäkönsä vuoksi yksi suosituimmista terraariokäärmeistä. Suuri koko asettaa käärmeen hankinnalle omat vaatimuksensa, mutta mikäli harrastajalla on kotonaan mahdollisuus tarjota käärmeelle sen kaipaamat olosuhteet ja tilat, saa tästä näyttävästä lajista todella mielenkiintoisen terraarioeläimen.

Kuningasboien levinneisyysalue luonnossa kattaa lähes koko Etelä-ja Väli-Amerikan mantereen sekä St. Lucian, Sabogan, Dominician ja Antillien saarialueet.

Kuningasboaa hankittaessa on hyvä pitää mielessä, että pituutta käärmeelle kertyy kahdesta kolmeen metriä ja painoa muutaman kymmenen kiloa. Varsinkin lajin naarailla on potentiaalia kasvaa jopa neljään metriin saakka, joten aivan pienestä madosta ei ole kysymys.
Laji on suhteellisen pitkäikäinen, se saattaa elää noin 30-vuotiaaksi.

Boa constrictor-lajilla on useita alalajeja, eri määritelmistä riippuen viidestä kymmeneen. Alkuperäisen värityksen lisäksi on kehitetty lukuisia erilaisia värimuunnoksia. Eri alalajien tunnistaminen toisistaan on hankalaa, sillä saman alalajin edustajat saattavat näyttää aivan erilaisilta  ja eri alalajien käärmeet täysin samanlaisilta. Todennäköisimmin suurin osa lemmikkimarkkinoilla liikkuvista kuningasboista on eri alalajien hybridejä, niinpä kuningasboa usein kuvataan vain päälajin tieteellisellä lajinimellä ilman tarkemmin määritettyä alalajia (Boa constrictor sp).

Kuningasboat kuuluvat CITES  II/B-liitteeseen, joten käärmeen myynti ilman asianmukaisia papereita on kielletty. Varmista aina kuningasboaa ostaessasi, että käärmeellä on vaadittavat asiakirjat. Erityismaininnan ansaitsee alalaji Boa constrictor occidentalis, suomalaiselta nimeltään argentinan boa. Tämä laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, joten se kuuluu I/A-liitteeseen. Tämä tarkoittaa, että argentinan boan myyminen vaatii eläimen tunnistusmerkinnän ja Suomen Ympäristökeskuksesta haetun EU-todistuksen, tai kertaluontoisen myyntiluvan.

TERRAARION VALINTA
Jonkinlainen minimikoko täysikasvuisen käärmeen terraariolle on 150 x 60 cm pohja, korkeutta 150 cm tai ylikin. Jos samassa terraariossa pidetään useita käärmeitä, tilantarve luonnollisesti kasvaa. Nuoret käärmeet voidaan majoittaa oleellisesti pienempäänkin terraarioon.

Muista tarkistaa, että terraariossa on riittävä ilmanvaihto ja että se on ehdottoman pakovarma, sillä käärmeet ovat yllättävän näppäriä karkaamaan pienistäkin  raoista. Kysy tarvittaessa neuvoa jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

Kuningasboa on suositeltavinta asuttaa yksin. Tällöin käärmeen peruskunnon tarkkaileminen ja ruokinta on helpompaa. Kuningasboat ovat yksineläjiä luonnossakin, joten jatkuva lajitoverin seura voi olla niille stressaavaa. Lisäksi kahden yksilön ruokinta samaan terraarioon voi johtaa ongelmiin, sillä käärmeet voivat käydä kiinni samaan ruokaeläimeen ja siten toisiinsa, tai nopeammin syönyt käärme voi alkaa niellä samaa ruokaeläintä, jota toinen käärme jo nielee.

TERRAARION SISUSTUS
Laajan levinneisyysalueen vuoksi lajin luonnolliset elinalueet vaihtelevat aina savanneista trooppisiin sademetsiin. Terraarion sisustuksessa kannattaa pyrkiä jäljittelemään luonnollista elinympäristöä, sillä yksi terraarioeläinten omistamisen parhaista puolista ovat kauniit, luonnonmukaisesti sisustetut terraariot, jotka tuovat palan luontoa kotiisi. Huolellisesti sisustettu terraario miellyttää omaa silmääsi ja on käärmeelle miellyttävä ja turvallinen paikka elää. Koska kuningasboat usein piilotelevat päivisin, kauniiseen sisustukseen panostaminen kannattaa, näin terraariota on mukava katsella myös silloin, kun käärme ei ole näkyvillä.

Pohjamateriaalina voit käyttää esim. lannoittamatonta turvetta, ns. kookosturvetta (esim. Exoterra PlantationSoil) kaarnahaketta tai sekoittaa useampia materiaaleja. Kauniin ja luonnollisen näköisen pohjan saat, kun lisäät turvekerroksen päälle kaarnahaketta, kuivia lehtiä jne. Poikasilla voidaan pohjamateriaalina käyttää  esimerkiksi talouspaperia.

Panosta erityisesti terraarion alaosan sisustukseen, sillä kuningasboat viettävät useimmiten päivänsä maan tasalla piilotellen. Pohjalle laitetaan  kaarnanpaloja, juurakoita, lemmikkieläinliikkeissä myytäviä terraarioihin tarkoitettuja piiloja tai muita somisteita, joiden alle käärmeen on mahdollista mennä piiloon. Piilopaikkoja tulee olla vähintään kaksi, toinen viileässä ja toinen lämpimässä osassa terraariota, jotta käärmeen on mahdollista säädellä ruumiinlämpöään päivälläkin.   

Kuningasboat kiipeilevät etenkin nuorena mielellään, joten luonnollista ilmettä ja kiipeilymahdollisuuksia käärmeelle saa mm. erilaisilla oksilla ja kaarnanpaloilla. Muista kiinnittää oksat huolellisesti, jotteivat ne kaadu käärmeen kiipeillessä niissä. Muista myös, että liian ohuet oksat tai muut hentoiset  somisteet eivät välttämättä kestä tämän raskaan käärmeen painoa.
Voit myös istuttaa terraarioon eläviä kasveja, näin saat terraarioon helposti näyttävyyttä ja luonnonmukaisen ilmeen. Kasvit ylläpitävät myös terraarion ilmankosteutta. Kasveja valitessa tulee ottaa huomioon, etteivät kasvit saa olla teräviä tai piikikkäitä, jottei käärme loukkaa itseään niihin. Liian hennot ja helposti murtuvat kasvit eivät useinkaan kestä kuningasboien terraariossa, sillä käärme ei kunnioita terraarion sisustusta millään tapaa, vaan luikertelee ja lepäilee niiden  päällä, jolloin hennot kasvit menevät rikki. Tästä syystä monet harrastajat käyttävätkin terraarioissa mieluummin silkki –tai   muovikasveja. 
Sisustaessasi terraariota rajana on vain mielikuvituksesi. Voit esimerkiksi rakentaa  terraarioosi itse näyttävän taustan. Lisätietoa terraarion sisustuksesta ja nk. terrascapingista saat tietysti Faunattaren henkilökunnalta sekä nettisivuiltamme TÄÄLTÄ >>

OLOSUHTEET
Kuningasboa on useimpien muiden käärmeiden tavoin yö-ja hämäräaktiivinen. Se lähtee saalistusretkilleen pimeyden turvin ja vetäytyy taas päiväksi piiloon. Kuningasboa ei siis tarvitse UVB- lamppua siinä määrin kuin päiväaktiiviset matelijat, jotka UVB-säteiden avulla pitävät A-ja  D-vitamiinien synteesin ja luuston kehityksen kunnossa. Toisaalta UVB-säteet vaikuttavat käärmeiden yleiseen aktiivisuuteen, joten matalatehoista UVB-loisteputkea (esim. Exoterra Natural Light) voi oivallisesti käyttää myös käärmeillä. Jonkinlainen valaistus on nimittäin hyvä käärmeenkin terraariossa olla, sillä luodaan käärmeelle luonnollinen päivä-ja vuosirytmi. Valaistus pidetään päällä vuosirytmin mukaan n. 12 tuntia vuorokaudessa. Helpoiten valaistuksen säätely pysyy säännöllisenä ajastimen avulla. Terraarion yleislämpötilaksi n. 25 astetta on sopiva. Yöksi terraarion lämpö saa laskea 22-23 asteen paikkeille. Käärme on muiden matelijoiden tavoin vaihtolämpöinen eläin, joten jotta sen aineenvaihdunta pysyisi käynnissä tarvitsee se lämmittelyalueen, jossa lämpötila saa kohota 33-38 asteeseen. Seuraa lämpötiloja säännöllisesti. Lämmittelyalueen lämmönlähteeksi valitaan joko   lämpömatto, lämpökaapeli, keraaminen lämmitin tai lämpölamppu. Lämmönlähde tulee asentaa niin, ettei käärme voi siihen itseään polttaa.

Trooppisena eläimenä kuningasboa kaipaa normaalia huoneilmaa kosteamman ilmankosteuden, n. 60-80%, joten terraariota voidaan sumuttaa vedellä kerran, pari päivässä. Liian kuiva, mutta myös liian kostea, seisova ilma, voi johtaa hengitystieongelmiin.

Varsinkin ennen nahanluontia kuningasboat kylpevät mielellään, joten terraarioon tulee sijoittaa niin suuri vesiastia, että käärme mahtuu sinne kokonaan.

NAHANLUONTI
Matelijat kasvavat ja luovat nahkaansa läpi elämänsä, mutta eläimen ikääntyessä kasvu hidastuu ja nahanluonnit harvenevat. Nuori käärme luo kasvaessaan nahkansa useita kertoja vuodessa, aikuisen käärmeen nahanluontien välillä voi olla useita kuukausia. Lähestyvästä nahanluonnista kertoo käärmeen muuttuminen harmaaksi. Silmät muuttuvat samean siniharmaiksi, sillä käärmeellä ei ole silmäluomia, vaan se luo nahkansa silmiensäkin päältä. Muutamassa päivässä käärme kirkastuu taas ja aloittaa nahanluonnin; se hankaa vanhan nahan rikki johonkin karheaan pintaan ja luikertelee ulos vanhasta nahasta. Onnistuneesta nahanluonnista kertoo ehjä, läpikuultava nahka terraarion pohjalla.
Joskus käärmeille saattaa tulla ongelmia nahanluonnin kanssa. Yleisin syy nahanluonnin epäonnistumiseen on liian alhainen ilmankosteus.  Tällöin olosuhteiden korjaaminen on ensisijainen toimenpide.
Mikäli nahka irtoaa repaleisina paloina on hyvä auttaa käärmettä sijoittamalla se erityisen kosteaan. Kotikonstina käärmeen voi siirtää faunaboksiin litimärkien sanomalehtien sekaan, lämpimään paikkaan, muutamaksi tunniksi. Tämän jälkeen nahkaa voi varovasti irroitella käsin. On hyvä tarkistaa jokaisen nahanluonnin jälkeen, että vanha nahka on irronnut myös silmien päältä, kloaakista ja hännän päästä.
Mikäli käärmeen nahanluonnit epäonnistuvat toistuvasti olosuhteiden korjaamisesta huolimatta, käänny matelijoihin erikoistuneen eläinlääkärin puoleen, sillä tällöin kyseessä voi olla sairauden oire.

RUOKINTA
Kuningasboa on kuristajakäärme, sillä ei siis ole myrkkyä vaan se tappaa luonnossa saaliinsa kiertymällä tiukasti saaliin ympärille tiukentaen otettaan saaliin hengittäessä ulos, kunnes ateriaksi päätyvän  eläimen pulssi  ei  enää  tunnu. Suomen  eläinsuojelulain mukaan käärmeitä ei saa elävillä ruokaeläimillä  ruokkia, tällä suojellaan ruokaeläimiä  tarpeettomalta  kärsimykseltä,  sen  lisäksi  elävät  jyrsijät voisivat  vahingoittaa käärmettä  vakavastikin.  Pakastetut hiiret, rotat, kananpojatsekä  muut jyrsijät ja linnut muodostavatkin siis terraariossaelävien käärmeiden ruokavalion. Näitä saat Faunattaresta.

Ruokintaväliin vaikuttaa käärmeen ikä ja koko, ruokaeläimen koko, ruokaeläinten määrä ja mm.  yksilöllinen ruoan tarve. Aivan pientä poikasta ruokitaan pienillä hiirillä ainakin kerran viikossa ja   käärmeen kasvaessa ruokaeläimen kokoa ja ruokintaväliä kasvatetaan. Aikuiset kuningasboat ruokitaan isoilla rotilla, marsuilla, kanoilla, kaneilla tms. kahden-neljän viikon välein, riippuen ruokaeläimen koosta. Varo ruokkimasta  aikuista   käärmettä liikaa, monet käärmeet syövät juuri niin  paljon kuin niille tarjotaan ja tämä voi johtaa ylipainoon, joka taas voi johtaa maksan rasvoittumiseen.

Sopivan kokoinen ruokaeläin on hieman käärmeen paksuinta kohtaa paksumpi. Tämä voi kuulostaa hurjalle, sillä käärmeen pää ja kaula ovat usein huomattavasti paksuinta kohtaa kapeampia, mutta venyvät kyllä käärmeen niellessä saalistaan.
Ruoka voidaan sulattaa lämpimässä vesihauteessa, jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Kiehuva vesi tai mikroaaltouuni ei sovi sulatuskeinoksi, sillä ruokaeläin alkaa kypsentyä. Ruoka tarjotaan  käärmeelle esimerkiksi pinseteillä. Kuningasboat ovat usein erinomaisia syömäreitä, mutta jotkin käärmeet ovat arempia, eivätkä suostu syömään pinseteistä tarjottua ruokaa, tällöin ruokaeläin kannattaa jättää käärmeen piilopaikan lähistölle yöksi, jolloin käärme pimeyden turvin käy sen syömässä. Halutessaan voi käärmeen ruokkia myös erillisessä ruokintaboksissa, joksi soveltuu vaikka tarpeeksi suuri faunaboksi tai muu muovilaatikko.   Etuna tässä ruokintatavassa on se, ettei käärme pääse ruokaillessaan nielemään terraarion pohjamateriaalia.
Kuningasboa saa ravinnostaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit, kunhan ravintoeläimet ovat hyvin ruokittuja, terveitä ja oikeaoppisesti säilytettyjä.

LISÄÄNTYMINEN
Kuningasboien kasvattaminen on jo vuosia onnistunut hyvin terraario-olosuhteissa, käärmeen aikuiskoon huomioiden tulee niiden lisäännyttämistä aina harkita tarkkaan ja miettiä, pystyykö löytämään vastuulliset kodit jopa kymmenille pienille kuningasboille. Sukupuolien määritys ei ole aivan yksinkertaista, mutta Faunattaren koulutetun henkilökunnan, kokeneen harrastajan tai matelijoihin perehtyneen  eläinlääkärin tekemä "sondaus" kertoo käärmeen  sukupuolen. Ulkoisesti sukupuolta voidaan yrittää päätellä  kynsistä, surkastuneista jaloista, jotka boilla ovat eläimen kloaakin molemmin puolin. Koirailla kynnet ovat kookkaammat kuin naarailla.  Lisäksi koiraan häntä on pidempi ja hännäntyvestä paksumpi kuin naarailla.

Kuningasboa saavuttaa sukukypsyyden n. 2-3 vuoden iässä.   
Lisääntymisvietin aikaansaamiseksi kuningasboille  on olisi hyvä järjestää vuodenajan vaihtelut laskemalla talvella muutamaksi viikoksi lämpötilaa ja kosteutta, mutta lisääntyminen saattaa onnistua ilmankin.
Käärmeet pariutuvat yleensä talvijakson puolivälissä ja naaraat kantavat poikasia 4-8 kuukautta.
Useimmiten naaraat eivät varsinkaan odotusajan loppupuolella syö mitään, mutta koko kantoajan kestävä paastokaan ei ole tavatonta. Onkin tärkeää, että naaras on kantavaksi tullessaan hyvässä kunnossa. 
Kantava naaras kaipaa lämpöä, jotta poikaset kehittyvät, joten terraarion lämpötiloja voi nostaa ja niitä tulee tarkkailla normaaliakin enemmän.
Kuningasboat ovat ovovivipaarisia, eli ne hautovat munat sisällään, missä poikaset myös kuoriutuvat, ja käärme synnyttää poikaset elävinä.

Poikasia syntyy normaalisti 15-40 kappaletta, mutta yli 60 poikasen poikue ei kookkaalta naaraalta ole mahdottomuus.
Poikaset hoidetaan kuten aikuiset, mutta tiheämmällä ruokintavälillä. Usein poikaset alkavat  syödä vasta ensimmäisen nahanluonnin jälkeen.
Huomioithan, että tämä lisääntymisohje on tiivistetty, joten tutustu huolellisesti lajin lisäännyttämiseen jo etukäteen.

VINKKI
Käärmeelle on hyvä perustaa oma "päiväkirja", johon merkataan ylös onnistuneet ja epäonnistuneet nahanluonnit, ruokailut, käärmeen painonkehitykset ja kaikenlainen muu käärmeen peruskunnosta kertova. Näin käärmeen kuntoa, kasvua, ruokintavälejä ja muuta hoitoon liittyvää on helppo tarkkailla vuosienkin ajanjaksoissa.

MUUTA   HUOMIOITAVAA
Toisin kuin nisäkkäät, matelijat eivät odota hoitajaltaan yhteisiä seurusteluhetkiä. Liiallinen käsittely saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa niille stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia.

Jos käärme lakkaa pitkäksi aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan oloinen, ota yhteyttä matelijoihin perehtyneeseen eläinlääkäriin. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä selvittää jo etukäteen, mistä löydät matelijoidenhoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi hyvästä hygieniasta, monet matelijat saattavat kantaa luonnollisena suolistobakteerinaan salmonellabakteeria. 

© Faunatar-ketju

© 2020 Faunatar