Maaboat

Candoia sp.
Englanniksi: Ground Boas

Candoia-sukuun kuuluu kolme pientä ja omintakeisen näköistä lajia, joiden pitäminen terraario-eläimenä ei Suomessa ole kovin yleistä lajien huonon saatavuuden vuoksi. Makkaramainen ulkonäkö, passiivinen olemus, tempperamenttinen luonne ja usein sangen yksinkertainen väritys ei tee lajeille kunniaa, sillä kaikesta huolimatta Candoia-suku on sangen mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen. Näin varsinkin sille harrastajalle, joka haluaa tutustua hieman erikoisempiin lajeihin.

Candoia-suvun lajit ovat Candoia carinata (kaksi ala-lajia: C.c.carinata ja C.c.paulsoni), Candoia bibroni (kaksi alalajia: C.b.bibroni ja C.b. australis) ja Candoia aspera. Näistä kookkain on Fiji Island boa, Candoia bibroni bibroni, jonka naaraat saattavat saavuttaa jopa 200 cm pituuden. Muut suvun lajit jäävät huomattavasti pienemmiksi, esimerkkinä Papuan maaboa Candoia aspera, jonka urokset harvoin ylittävät 50 cm ja naaraatkin harvoin yltävät 90 cm pituuteen.

Pienestä koostaan huolimatta maaboat ovat pitkäikäisiä ja saattavat elää yli 20 vuotta.

HABITAATTI
Candoia-maaboat ovat kotoisin hyvin kosteilta alueilta: soilta, rämeiltä ja kosteista metsistä. Usein maaboia kuvataankiin semiakvaattisiksi. Terraarion ei kuitenkaan tarvitse olla kuin suo, mikäli käärmeellä on mahdollisuus päästä kylpemään kookkaaseen vesiastiaan aina halutessaan. Lisäksi terraarioon voi sijoittaa kostealla turpeella täytetyn kaiveluastian. Varmista terraarion riittävä koko ja olosuhteet ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

Maaboat kaipaavat omaa rauhaa, jonka voi järjestää piilopaikoilla kuten kaarnanpaloilla, kasvillisuudella ja luolilla. Erillistä valaistusta terraarioon ei välttämättä tarvitse järjestää, mutta sen voi toki laittaa, kunhan terraarioon jää hämäriäkin alueita.

Terraarion peruslämpönä huoneenlämpö, lämmittelyalueen lämpö noin +35 °C. Lämmittelyalueen lämmönlähteenä toimii hyvin matelijoille tarkoitettu, terraarion pohjalle sijoitettava lämpömatto, sillä maaboat eivät nimensä mukaisesti juurikaan kiipeile.

RAVINTO
Luonnossa Candoia-maaboat syövät sammakkoeläimiä, liskoja ja pieniä jyrsijöitä. Joskus terraarioeläimenä pidetyt maaboat ovat ronkeleita syömään, mutta ruokahalua voi herätellä silakalla. Silakkaa voidaan tarjota sellaisenaan tai silakan tuoksua voidaan hieroa tarjottavaan ruokaeläimeen. Ruokaeläimiä ei Suomen eläinsuojelulain mukaisesti saa tarjota käärmeelle elävinä.
Erillisiä vitamiinilisiä ei tarvita, mikäli tarjotut ruokaeläimet ovat terveitä, oikein säilytettyjä ja syötetään käärmeelle kokonaisina.

NAHANLUONTI
Kasvaessaan käärme luo useita kertoja nahkaansa. Onnistuneesta nahanluonnista kertoo ehjä, läpikuultava nahka terraarion pohjalla. Koska Candoia-suku on kotoisin erittäin kosteilta alueilta saattaa liian kuivassa terraariossa ilmetä nahanluontiongelmia. Tällöin käärmeen oloa voidaan helpottaa pitämällä sitä litimärkien sanomalehtipapereiden tai esim. kosteiden pyyhkeiden seassa, kunnes nahka on ”vetreytynyt” tarpeeksi lähteäkseen irti. Yleensä käärme itsekin hakeutuu kylpyyn ennen nahanluontia.

KÄSITTELY
Candoia-suvun käärmeet eivät ole sylieläimiä, kuten eivät muutkaan matelijat. Candoia saattaa häirittynä puraistakin. Käärmeen käsittelyä tulee siis välttää. Liiallinen käsittely aiheuttaa monille matelijoille stressiä, josta saattaa seurata mm. ruokahaluttomuutta. Toki käärmettä on välillä pakkokin käsitellä, esim. terraarion puhdistuksen yhteydessä. Tällöin eläin voidaan siirtää esim. muoviseen faunaboksiin odottelemaan, sylissä käärme ei viihdy.

LISÄÄNTYMINEN
Candoia-sukua on kasvatettu Suomessa hyvin vähän, mutta USA:ssa Candoia carinata on suhteellisen tunnettu ja yleisesti kasvatettu laji. Myös Candoia aspera on lisääntynyt terraario-oloissa toistuvasti. Suvun kaikki lajit synnyttävät eläviä poikasia, kanto-aika vaihtelee 165-195 vrk välillä. Noin 22 cm pituisia poikasia syntyy 5-64 kpl.

MUUTA
Jos käärme lakkaa pitkäksi aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan oloinen, ota yhteyttä matelijoihin perehtyneeseen eläinlääkäriin.

Huolehdi hygieniasta, monet matelijat saattavat kantaa luonnollisena suolistobakteerinaan salmonellabakteeria.

© Faunatar

© 2020 Faunatar