Vihervesiagama

Vihervesiagama

Physignathus cocincinus
Englanniksi: Green waterdragon, Chinese waterdragon

Vihervesiagamat pitkine häntineen ja kirkkaan vihreine värityksineen ovat näyttävän näköisiä liskoja.
Mittaa vihervesiagamille voi kertyä jopa metrin verran, josta suurin osa on häntää. Terraarioeläimenä ne tarvitsevatkin suuren terraarion sekä tilavan uima-astian polskuttelua varten. Vihervesiagama on Physignathus-suvun ainoa laji. Ennen Itä-Australian vesiagama (Intellagama lesueurii) luettiin samaan sukuun, mutta myöhemmät DNA-testaukset osoittivat näiden lajien kuuluvan eri sukuihin.
Luonnossa vihervesiagamia tavataan eteläisessä Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja joillakin Indonesian saarilla.
Nimensä mukaisesti vihervesiagama on väritykseltään kauniin vihreä, hännässä sillä on tummia raitoja. Vatsapuoli on usein kellertävä ja kurkku vaaleankeltaisesta jopa oranssiin.
Pituutta vihervesiagamakoiraille kertyy noin 80-90 cm, mutta metrin mittaisetkaan yksilöt eivät ole tavattomia. Naaraat ovat hieman pienempiä kuin koiraat.
Keskimääräisestä eliniästä ollaan montaa mieltä, mutta todennäköisesti laji elää terraario-oloissa keskimäärin 15 vuotta.

TERRAARIO
Vesiagamat ovat arboreaalisia, eli ne viettävät valtaosan ajastaan vesistöjen varsilla kasvavien puiden oksistoissa, joten terraarion korkeus on leveyttä tärkeämpää. Koska kyseessä on kookas liskolaji, ei pohjapinta-ala voi olla kovin pieni. Jonkinlaiset minimitat yhdelle vesiagamalle ovat 200 x 100 x 200 cm, mitä suurempi sen parempi. Mikäli majoitat useamman vesiagaman samaan terraarioon, kasvaa tilantarve huomattavasti, jotta liskoilla on tilaa tarvittaessa paeta asuinkumppaneitaan. Muista tarkistaa, että terraario on ehdottoman pakovarma. Kysy tarvittaessa neuvoa jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

Vesiagamat on viisainta majoittaa kukin omaan terraarioonsa, sillä reviirikiistat ovat mahdollisia. Varauksella niitä voidaan pitää myös ns. haaremissa, jossa on yksi koiras ja useampia naaraita tai useampia naaraita yhdessä. Pareittain pidettynä koiras usein ahdistelee naarasta jatkuvilla paritteluyrityksillään, mikä rasittaa molempia liskoja ja ääritilanteessa naaras voi menehtyä jatkuvaan kosintaan ja munimiseen. Myös naaraat voivat nahistella keskenään. Jos asutat useita agamia samaan, pidä vain suunnilleen samankokoisia yksilöitä samassa terraariossa ja tarkkaile, että jokainen agama saa ruokaa, eivätkä ne tappele. Älä sijoita samaan terraarioon kahta koirasta, sillä ne todennäköisesti ottavat verisesti yhteen. Koska suljetussa tilassa heikompi koiras ei pääse poistumaan vahvemman reviiriltä, voivat tappelut jatkua niin kauan että heikompi yksilö kuolee.

Vesiagamat tarvitsevat suhteellisen korkean ilmankosteuden, n. 70-80%, joten terraariossa on hyvä olla riittävä ilmanvaihto. Mikäli terraarion ilma ei kierrä kunnolla, sinne ilmestyy helposti hometta. Pohjamateriaalin homehtumista voit ehkäistä luonnollisesti laittamalla pohjamateriaalin sekaan esim. hyppyhäntäisiä ja siiroja, jotka syövät ulosteita ja ruoantähteitä.

TERRAARION SISUSTUS
Luonnossa vihervesiagamia tavataan pääasiassa vesistöjen varsilla kasvavien puiden oksistoissa. Mikäli vaara uhkaa ne hyppäävät oksilta veteen ja lahjakkaina uimareina polskivat tiehensä.

Terraarion sisustuksessa kannattaakin pyrkiä jäljittelemään juuri eläimen luonnollista elinympäristöä. Eräs terraarioharrastuksen parhaista puolista on kaunis, luonnonmukaisesti sisustettu terraario, joka tuo palan luontoa kotiisi. Pienellä vaivan näöllä vesiagamalle onkin helppo rakentaa upea terraario, joka on paitsi liskoille mukava koti ja liskon omikstajan silmää hivelevä sisustuselementti.

Pohjamateriaalina voit käyttää esim. lannoittamatonta turvetta, kookosturvetta, kaarnahaketta tai näiden sekoitusta. On tärkeää, että pohjamateriaali kestää kosteutta homehtumatta. Kauniin ja luonnollisen näköisen pohjan saat, kun lisäät esimerkiksi turvekerroksen päälle kaarnahaketta, kuivia lehtiä jne.

Lisäksi sisustukseen tarvitaan tietysti lukuisia kiipeilymahdollisuuksia, sillä vihervesiagamat ovat erinomaisia kiipeilijöitä. Muista kiinnittää oksat huolellisesti esim. terraarion kattoon tai seiniin esimerkiksi akvaariosilikonilla tai ruuveilla, jottei lisko voi niitä oksalta toiselle loikkiessaan kaataa. Panosta erityisesti terraarion yläosien sisustukseen ja huolehdi, ettäsiellä on liskollesi myös riittäväsi näkösuojaa. Esim. muovi –ja silkkikasveja on helppo kiinnittää terraarion yläosiin ja ne tarjoavat liskollesi luonnollista näkösuojaa. Voit myös istuttaa terraarioon myrkyttömiä eläviä kasveja, mutta todennäköisesti vesiagama ruttaa ne kiipeillessään rikki ja voi jopa syödä ne.

Sisustaessasi terraariota rajana on vain mielikuvituksesi. Voit esimerkiksi rakentaa terraarioosi itse näyttävän taustan. Lisätietoa terraarion sisustuksesta saat Faunattaren henkilökunnalta.

OLOSUHTEET
Koska vesiagamat ovat päiväaktiivisia, ne tarvitsevat UVB-valon. Terraarioon tuleekin sijoittaa vähintään 5% UVB:ta sisältävä UVB-loisteputki (esimerkiksi ExoTerra % UVB-putki), joita myydään Faunatar-liikkeissä. UVB-putki vaihdetaan uuteen 6-12kk välein valmistajan ohjeen mukaan, sillä UVB-teho heikkenee käytön myötä. Voit käyttää myös monimetallivalaisimia tai elohopeapurkauslamppuja, jotka toimivat sekä UVB:n, että lämmönlähteenä. Kysäise näistä lisäinfoa Faunatar-kauppiaaltasi.
UVB on varsinkin kasviksia syövälle lajille tärkeä D-vitamiinin lähde, sillä kasvisruokavalio ei sisällä juuri lainkaan D-vitamiinia. UVB-säteiden avulla vesiagama kehittää ihollaan D3-vitamiinia, joka vaikuttaa eläimen kalsiumaineenvaihduntaan. Vitamiinilisällä ei voikorvata UVB-valoa.
UVA-säteellä on todettu olevan liskoille psykologinen vaikutus, eli se mahdollisesti vaikuttaa mm. lisääntymisintoon ja aktiivisuuteen. Valon avulla lisko pystyy myös erottamaan eri vuorokaudenajat toisistaan.
Huomaa, että UV-säteet eivät tule lasin läpi, joten lamppu sijoitetaan joko terraarion sisäpuolelle tai esim. verkkokaton päälle.
Valaistusta pidetään päällä n. 12-14 tuntia vuorokaudesta, kesällä pidempään ja talvella lyhemmän aikaa.
Vihervesiagama kaipaa terraarioonsa lämmittelyalueen voidakseen säädellä ruumiinlämpöään. Terraarion toinen pääty tehdään lämmittelyalueeksi, jossa lämpö saa kohota 38-48 asteeseen. Muualla terraariossa 24-27 astetta on sopiva lämpö.
Vesiagamat ovat päiväaktiivisia ja luonnossakin paistattelevat päivää puiden oksistossa, joten terraariossakin lämmön tulee tulla ylhäältä päin, jotta se vastaisi luonnollista lämmönlähdettä, aurinkoa. Lämmönlähteenä käytetään lämpölamppua, joka sijoitetaan niin, ettei lisko voi polttaa itseään siihen. Yöksi myös lämmitys sammutetaan ja lämpö saa laskea noin 21-22 asteeseen. Valaistus ja lämmitys on helpointa pitää säännöllisinä ajastimen avulla.

Kuten nimestäkin voi päätellä, vihervesiagamat elävät luonnossa usein veden lähellä ja ovat erinomaisia uimareita. Siksi terraarioon tuleekin sijoittaa vesiastia, joka on mielellään niin kookas, että lisko mahtuu siinä vaivatta kokonaan pinnan alle. Vesi pidetään puhtaana suodattimen avulla tai vaihtamalla se päivittäin. On tärkeää huomioida, että etenkin nuoret yksilöt eivät välttämättä tajua juoda kupista, joten pari kertaa päivässä sumuttaminen pitää paitsi yllä sopivaa ilman kosteutta, takaa, että vesiagama saa myös juodakseen pisaroista. Sumuttelun sijaan voit kytkeä terraarioon automaattisesti toimivan sadetusjärjestelmän, kysy tästä lisää Faunatar-myymälästä.
Ihanteellinen suhteellinen ilmankosteus on noin 70-80 %.

RUOKINTA
Luonnossa vesiagamat syövät hyönteiä, kalaa, sammakoita, lintuja, pieniä liskoja ja jonkin verran kasvispohjaista ravintoa.

Terraariossa vesiagamien ruokalistaan kuuluvat keskikokoiset ja isot sirkat, jauhomadot, jättijauhomadot, vahakoin toukat, pienet torakat ja muut hyönteiset. Voit myös itse pyydystää hämähäkkejä, pieniä perhosia, toukkia ym. Mitä monipuolisemmaksi ruokavalion saat, sen parempi. Lisäksi voit silloin tällöin tarjota pakkasesta sulatetun hiiren poikasen tai tuoretta kalaa. Vesiagamalle sopivia ruokahyönteisiä ja pakastettuja ruokaeläimiä löydät myymälöistämme.

Pieni osa ruokavaliosta (n.10-15%) koostuu kasviksista. Kasvisravinnoksi soveltuvat hedelmät, kukat, vihannekset ja lehtipuiden oksat. Tarjoa kasviravinto kupista tai kiinnitä se esim. pyykkipojalla kiipeilyoksiin kiinni.

Nuori, kasvava agama ruokitaan 1-2 kertaa päivässä hyönteisillä mahdollisimman monipuolisesti. Tarjottavat hyönteiset pölytetään kalkki-vitamiiniseoksessa. Aikuinen vihervesiagama ruokitaan kasviksilla ja hyönteisillä aktiivisuudesta riippuen päivittäin tai joka toinen päivä. Aikuiselle riittää vitamiinien lisäys kerran tai kaksi viikossa.

LISÄÄNTYMINEN
Vesiagamat ovat lisääntyneet menestyksellisesti terraario-oloissa jo vuosia. Sukupuolet erottaa parhaiten vertailemalla täysikasvuisia yksilöitä toisiinsa. Uroksen pää on leveämpi, niskaharja korkeampi ja koirailla erottuvat femoraalirauhaset pieninä pisteinä takajalkojen reisien sisäsivuilla.

Vesiagamat saavuttavat sukukypsyyden n. 40 cm pituisina, eli jopa vuoden iässä. Lisääntymiseen valitun pariskunnan olisi kuitenkin suositeltavaa olla yli 2-vuotiaita. Lisäännyttämiseen tulee käyttää vain riittävän suuria, terveitä ja hyvässä ravitsemustilassa olevia liskoja, sillä munien tuottaminen on naaraalle äärimmäisen raskasta.

Lisääntyäkseen liskot kaipaavat talvikauden, mutta lisäännyttäminen voi onnistua ilmankin. Talvikauden ajaksi lämpötilaa lasketaan ja valaistusaikaa lyhennetään noin kahdeksi kuukaudeksi.Parittelu tapahtuu viileimpään aikaan vuodesta.

Naaras munii yleensä 10-18 munaa kerrallaan. Munat haudotaan vermikuliitti-vesi seoksessa, noin 29-31 asteen lämmössä ilmankosteuden ollessa noin 70-80 %.

Noin 15 cm pituiset poikaset kuoriutuvat reilun 60 vrk:n jälkeen muninnasta. Poikaset on parasta asuttaa omissa terraarioissaan, sillä aikuiset liskot voivat syödä jälkikasvunsa ja suuressa ryhmässä pidetyt poikaset saattavat alkaa napsia toistensa varpaita ja häntiä, mikäli kilpailu ravinnosta ja lämmittelypaikoista käy kovaksi.
Poikaset aloittavat ruokailun muutaman päivän päästä kuoriutumisesta.
Poikaset hoidetaan kuten aikuisetkin, mutta ne ruokitaan useammin ja pienemmillä ruokaeläimillä. Ruokaeläinten kokoa nostetaan sitä mukaa kun poikaset kasvavat. Kalkinja vitamiinien saannista tulee huolehtia.

Huomioithan että tämä lisääntymisohje on tiivistetty, joten tutustu huolellisesti lajin lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Toisin kuin nisäkkäät, matelijat eivät odota hoitajaltaan yhteisiä seurusteluhetkiä. Liiallinen käsittely saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa niille stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia.

Jos lisko lakkaa pitkäksi aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan oloinen, ota yhteyttä matelijoihin perehtyneeseen eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä selvittää jo etukäteen, mistä löydät matelijoiden hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi hygieniasta, monet matelijat saattavat kantaa luonnollisena suolistobakteerinaan salmonellabakteeria.

© Faunatar-ketju.

© 2020 Faunatar