Lehmälehtisammakko

Trachycephalus resinifictrix
Englanniksi: Mission golden-eyed tree frog

Lehmälehtisammakko onpaitsi helppohoitoinen ja kestävä, myös näyttävän näköinen lehtisammakkolaji, joka sopii mainiosta aloittelevallekin sammakkoharrastajalle. Tässä ohjeessa käsitellään lehmälehtisammakon erityispiirteitä. 

Lehmälehtisammakko on kookas lehtisammakko, se kasvaa n. 6-10 cm pituiseksi - naaraat ovat koiraita suurempia.
Aikuiset sammakot ovat sinertävän harmaita tai harmaita ja niissä on tummanruskeaa tai mustaa kuviointia. Nuoret yksilöt ovat kirkkaamman värisiä.

Luonnossa lajia tavataan Etelä-Amerikassa. Se viihtyy erityisesti jokien ja purojen varsilla kasvavissa puissa ja pensaissa. Laji on arboreaalinen, eli se elää pääasiallisesti puissa ja pensaissa.
Päivisin lehmälehtisammakko lepää liikkumatta suojaväriinsä luottaen tai kasvillisuuden seassa piileskellen. Hämärän laskeuduttua se lähtee saalistamaan.

TERRAARIO
Lehmälehtisammakot voidaan asuttaa yksin tai pienissä ryhmissä. Kuten aiemmin mainittu, laji on arboreaalinen, joten terraarion korkeuson pohjapinta-alaa tärkeämpää. Pienelle ryhmälle (2-4 sammakkoa) terraarioksi riittää 60 x 40 x 60 cm kokoinen terraario, mutta mitä suurempi, sen parempi.

Laji on melkotaitava kiipeilijä ja hyppijä, joten terraariossa tulee olla runsaasti kestäviä kasveja, oksia ja muuta kiipeilytilaa, jossa sammakot voivat liikkua.

Sijoita vain suunnilleen samankokoisia sammakoita keskenään samaan terraarioon, sillä sammakot voivat syödä oleellisesti pienemmät lajitoverinsa suihinsa.

OLOSUHTEET
Lehmälehtisammakot ovat kotoisin trooppisista sademetsistä, mutta elävät usein suhteellisen matalalla, missä ilmakin on viileämpää. Sopiva lämpötila päivisin on 22-27 astetta, eikä erillistä lisälämmitystä välttämättä tarvita. Tarvittaessa lämmitys voidaan järjestää esimerkiksi matalatehoisella lämpölampulla. Yöksi lämpö saa laskea muutaman asteen verran.

Lehmälehtisammakot tarvitsevat noin 50-80 % ilmankosteuden voidakseen hyvin. Etenkin poikaset ovat herkkiä liialle kuivuudelle. Laji tarvitsee kuitenkin terraarion, jossa on hyvä ilmanvaihto, sillä liian kosteassa, seisovassa ilmassa ne saavat helposti ihoinfektioita. Lajilla tulee olla tarjolla vesiastia tai vesielementti, jossa ne pääsevät kastautumaan kokonaan, mutta niiden jalat yltävät pohjaan, sillä laji ei ole kovin taitava uimari. Jos käytetään vesiastiaa, tulee vesi vaihtaa päivittäin.

LISÄÄNTYMINEN
Lehmälehtisammakoita on kasvatettu menestyksekkäästi terraario-oloissa ja ne onsuhteellisen helppo saada lisääntymään vankeudessa. Laji voi olla melko kausittainen lisääntyjä ja voi tarvita ”sadekauden” lisääntymisinnon laukaisemiseksi, mutta voi lisääntyä ilmankin.

Sukupuolien erottaminen etenkin nuorista eläimistä on haastavaa, mutta aikuisista eläimistä helpompaa. Naaraat voivat olla ovat selkeästi koiraita suurempia, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa. Sukukypsät koiraat voivat kurnuttaa etenkin iltaisin ja öisin, mutta ääni ei ole erityisen häiritsevä.

Luonnossa lehmälehtisammakot munivat mielellään veden täyttämiin puunkoloihin. Yksi naaras voi munia jopa yli kaksituhatta munaa, joten kaikkea kutua ei kannata säästää.

Lajin kehitys on melko nopea ja nuijapäät käyvät läpi muodonvaihdoksen noin kahdeksassa viikossa.
Pienet sammakonpoikaset hoidetaan kuten aikuisetkin, mutta niitä ruokitaan tiheämmin ja pienemmillä hyönteisillä.

Huomioithan että tämä lisääntymisohje on tiivistetty, joten tutustu huolellisesti lajin lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Mikäli sammakkosi vaikuttaa sairaalta, käyttäytyy oudosti tai kieltäytyy useita kertoja peräkkäin syömästä, ota yhteyttä eläimen myyjään ja/tai sammakkoeläimiin perehtyneeseen eläinlääkäriin.


Huolehdi hygieniasta, sammakkoeläimet saattavat kantaa salmonellabakteeria normaalina suolistobakteerinaan.

Likaisin käsin sammakon veteen tai itse sammakkoon koskeminen saattaa aiheuttaa sammakolle ihotulehduksia ja muita ongelmia, joten pese kätesi myös ennen eläimen hoitamista.

© Faunatar-ketju.

© 2020 Faunatar