Piikkihäntäagamat

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

PIIKKIHÄNTÄAGAMAT
Uromastyx sp.
Englanniksi Spiny taled agamids

Ihastuttavat piikkihäntäagamat ovat suhteellisen uusia tulokkaita Suomen lemmikkieläinmarkkinoilla, mutta jo nyt ne ovat valloittaneet hellyttävällä ulkomuodollaan useita matelijoiden ystäviä. Piikkihäntäagamien   heimoon   kuuluu  kaikkiaan  18 lajia,  joista  useita on  Suomessakin terraariolemmikkeinä.

Piikkihäntäagamia tavataan Afrikassa ja Lähi-Idässä,  aina  Iraniin  asti.
Nykytietämyksen mukaan piikkihäntäagamat elävät noin 10 vuotta. Tiedon ja  siten  oikean  hoidon  lisääntyessä nämä    liskot    voivat    mahdollisesti elää pidempäänkin.
Faunatar-ketju ei myy mitään luonnosta pyydettyjä selkärankaisia, joten myyntiin tulevat piikkihäntäagamat ovat poikkeuksetta kasvatettu terraario-oloissa. Tämä     onkin     hyvä,     sillä     piikkihäntäagamat  ovat  luonnossa  uhanalaisia. Uromastyx–suvun lajeja löytyy   CITES-lajilistoilta, joten  tarkista aina piikkihäntäagamaa ostaessasi, että saat sen mukana kaikki tarvittavat paperit.

LAJEJA LYHYESTI

Suomessa yleisin piikkihäntäagamalaji    on    Pohjois-Afrikan    piikkihäntäagama Uromastyx   acanthinurus.
Lajin    luontainen    levinneisyysalue kattaa Pohjois-Afrikan   Senegalista Egyptiin.   
Pituutta    täysikasvuiselle yksilölle kertyy noin 40-45 cm.  
Egyptin    piikkihäntäagama Uromastyx aegyptius kasvaa   noin 70 senttiseksi ja on piikkihäntäagamista USA:n yleisin tuontilaji.
Uromastyx  ocellatus  ornatus-lajin pituus  on  täysikasvuisena  noin  38 cm.  Tämän  lajin  urokset  kirkkaine väreineen  kuuluvat  maailman  kauneimpien liskojen joukkoon.
Muita piikkihäntäagamia ovat mm.  noin  26  cm  pituiseksi  kasvava Uromastyx  hardwicki sekä Jemenistä   kotoisin   oleva   Punainen   piikkihäntäagama Uromastyx  benti, joka jää hieman alle 40 cm pituiseksi.

TERRAARION VALINTA

Koska piikkihäntäagamatkasvavat suhteellisen    kookkaiksi    ja    elävät pääasiassa  maan  tasalla,  tulee  terraarion olla pohjapinta-alaltaan melko suuri.   Jonkinasteinen   minimimitta  yhdelle  aikuiselle  agamalle on 150 x 50 x 50 mutta isompi on aina parempi. Mikäli majoitat useamman piikkihäntäagaman  samaan  terraarioon,  kasvaa  tilantarve  huomattavasti. Piikkihäntäagamat  on  viisainta majoittaa  kukin  omaan  terraarioonsa, sillä reviirikiistat ovat mahdollisia.  Varauksella  niitä  voidaan pitää  myös ns. haaremissa, jossa on yksi koiras ja useampia naaraita    tai    useampia naaraita  yhdessä. Pareittain  pidettynä   uros usein ahdistelee   naarasta jatkuvilla paritteluyrityksillään ja ääritilanteessa naaras voi  menehtyä  jatkuvaan  munimiseen. Myös naaraat voivat nahistella keskenään. Jos asutat useita   agamia   samaan, pidä   vain suunnilleen   samankokoisia   yksilöitä samassa    terraariossa    ja    tarkkaile, että   jokainen   agama   saa   ruokaa, eivätkä ne tappele. Älä sijoita  samaan  terraarioon  kahta  koirasta,  sillä  ne  todennäköisesti  ottavat verisesti   yhteen.   Koska   suljetussa tilassa heikompi koiras ei pääse poistumaan  vahvemman  reviiriltä,  voivat tappelut  jatkua  niin  kauan  että  heikompi yksilö kuolee.

Huolehdi,   että   terraario   on   ehdottoman  pakovarma  ja  että  siinä on   riittävä   ilmanvaihto. Varmista terraarion  riittävä  koko ja  soveltuvuus jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

SISUSTUS

Pienellä vaivannäöllä piikkihäntäagamalle    on    helppo    rakentaa upea aavikkoterraario,  joka  on  paitsi  liskoille  mukava  koti,  silmää  hivelevä     sisustuselementti. Erityisen kauniin   terraariosta   saat   rakentamalla  siihen  itse kivistä  aavikkomaisemaa    muistuttavan    taustan    ja muotoilemalla vaihtelevan    aavikkomaiseman esimerkiksi savihiekka sekoituksella.
Pohjamateriaaliksi  luonnollisin  on ns. termiittihiekka (esimerkiksi  JBL TerraSand,  punainen),  muotoiltava hiekka,   jonka   seassa   on   savea   ja joka  kovettuu  kuivuessaan  vastaamaan  hyvin  pitkälti piikkihäntäagamien   luonnollisen   elinalueenalustaa. Kysäise tätä materiaalia Faunatar-myymälästä. Myös  kivilaattaa,  muovimattoa  tai  erilaisia  matelijoille  suunniteltuja  terraariomattoja     voidaan käyttää,  tällöin  on  kuitenkin  tarjottava  liskolle kaivelumateriaaliksi esimerkiksi hiekan ja turpeen sekoitusta erillisessä kaiveluastiassa, jotta piikkihäntäagama pääsee toteuttamaan   luonnollista   käytöstään. Pelkkää  hiekkaa  käytettäessä  tulee  seurata  liskon  käyttäytymistä  ja vaihtaa    pohjamateriaali    heti,    jos lisko  alkaa  syödä  hiekkaa,  sillä  hiekka  voi  pakkautua  suoleen  ja  aiheuttaa pahimmillaan kohtalokkaan suolitukoksen. Alle  puolivuotiaalle liskolle suositellaan  pohjalle  esimerkiksi  mattoa
tai paperia.

Terraarioon tulee myös laittaa piilopaikkoja,  jonne  lisko  voi  halutessaan vetäytyä. Piilopaikoiksi sopivat esimerkiksi Faunattaristakin löytyvät korkkikaarnat  ja terraarioluolat.  Mahdolliset   kivirakennelmat   tulee  tehdä  turvallisiksi  liskoille, sillä liskot    voivat    romauttaa huterat kivikasat   helposti   ja   jäädä niiden alle  puristuksiin.  Laita  raskaat  kivet suoraan    pohjalasin    päälle,    jotta liskot eivät ryömi niiden alle. Akvaariosilikonia  käyttäen  voitkin  liimata kivistä  tukevia,  luonnollisen  näköisiä rakennelmia, jolloin liskot voivat nukkua    kivien    alla    ja    paistatella päivää niiden päällä.

Sisustukseen voit käyttää myrkyttömiä oikeita  kasveja,  mutta hyvin todennäköisesti  liskot  joko  syövät ne  tai  ruttaavat  ne  rikki.  Tekokasvit ovat   kestävämpiä.   Terraarioon   ei tule  laittaa  aitoja  kaktuksia  tai  muita teräviä tai piikikkäitä kasveja, sillä liskot   voivat   vahingoittaa   itsensä niihin. Mikäli  mielit  kuitenkin  kaktuksia  terraarioon, kysäise Faunatar-kauppiaaltasi tekokaktuksia.

OLOSUHTEET

Piikkihäntäagamat   ovat   päiväaktiivisia  ja  ne  tarvitsevat  ehdottomasti UVB-valon. Terraarioon     tuleekin sijoittaa  vähintään yksi, 10%  UVB:ta sisältävä loisteputki (esimerkiksi  ExoTerra  10%  UVB-putki),  joita myydään Faunatar-liikkeissä. Loisteputkia   käytettäessä   kannattaa  käyttää kahta  putkea,  esim.  10% ja  2%  UVB-putki  yhdessä. UVB-putki vaihdetaan    uuteen    6-12 kk    välein valmistajan   ohjeen   mukaan,   sillä UVB-teho  heikkenee  käytön myötä. Voit  käyttää  myös  monimetallivalaisimia   tai   elohopeapurkauslamppuja,  jotka  toimivat  sekä  UVB:n,  että lämmönlähteenä.

UVB-säteiden   avulla   piikkihäntäagama kehittää ihollaan D3-vitamiinia,   joka   vaikuttaa   eläimen kalsiumaineenvaihduntaan. UVA-säteellä  on  todettu  olevan  liskoille psykologinen  vaikutus,  eli  se  mahdollisesti   vaikuttaa   mm.   lisääntymisintoon   ja   aktiivisuuteen. Valon avulla   lisko   pystyy   myös   erottamaan   eri   vuorokaudenajat   toisistaan. Huomaa,  että  UV-säteet  eivät tule  lasin  läpi,  joten  lamppu  sijoitetaan  joko  terraarion  sisäpuolelle  tai esim. verkkokaton päälle.
Valaistusta  pidetään  päällä  n.  12-14   tuntia vuorokaudesta,   kesällä pidemmän    ja    talvella lyhemmän aikaa.

Piikkihäntäagama kaipaa  terraarioonsa    lämmittelyalueen    voidakseen     säädellä ruumiinlämpöään. Terraarion   toinen   pääty   tehdään lämmittelyalueeksi, jossa lämpö saa kohota    40-49    asteeseen. Koska piikkihäntäagamat ovat   päiväaktiivisia,   tulee   lämmittelyalueen   lämmön tulla    luonnollisesti    ylhäältä päin,  jotta se  vastaisi  piikkihäntägamien  luonnollista  lämmönlähdettä, aurinkoa. Lämmönlähteenä käytetään  siis  lämpölamppua,  joka sijoitetaan  niin,  ettei  lisko  voi  polttaa   itseään   siihen.   Lämpölampun alle  kannattaa  sijoittaa  esim.  liuskekivi,  luonnossa  liskot  lämmittelevät usein  kivien  päällä,  sillä  kivet  varastoivat auringon lämpöä itseensä. Yöksi myös   lämmitys sammutetaan  ja  lämpö  saa  laskea  noin  20 asteeseen.  Valaistus ja lämmitys on helpointa   pitää   säännöllisinä   ajastimen avulla.

Koska   piikkihäntäagamaon   aavikkolaji,  tulee  terraarion  sumuttelussa  olla  maltillinen.  Monesti  terraariota  ei  tarvitse  sumutella  lainkaan,  liian  korkea  ilmankosteus  on vain haitaksi.

Piikkihäntäagamat juovat  harvoin vesiastiasta,  mutta  olisi  hyvä  että raikasta vettä olisi koko ajan tarjolla matalasta vesiastiasta.

RUOKINTA

Piikkihäntäagamat ovat kasvissyöjiä,   joiden   ruokavalio   koostuu pääasiassa kasviksista ja siemenistä. Päivittäisestä kasvisruokavaliosta 75-80%  tulisikin koostua  lehtevistä kasviksista,  kuten tummista  salaateista,  yrteistä  ja  kesäisin  myrkyttömistä    luonnonkasveista,    kuten voikukanlehdistä  ja  kukista,  piharatamosta,   vesiheinästä   ja   apilasta. Lisukkeena   voidaan   tarjota   esim. raastettua   porkkanaa,   kesäkurpitsaa,  fenkolia,  sinimailasta,  pinaattia (pienissä  määrin),  omenaa, kurpitsaa ym. 

Proteiinin  lähteenä  piikkihäntäagamille   luonnossa   toimivat erilaiset   siemenet ja   palkokasvit, joita    tulee    tarjota    liskolle    myös terraariossa.    Voit    tarjota    hirssiä, pellavansiemeniä  tai  valmiita  pienille  linnuille  tarkoitettuja   siemenseoksia.

Kasvisaterian    päälle    sirotellaan kalkkia,  sekä monivitamiinijauhetta aikuisille   eläimille   noin   kerran   viikossa-kahdessa,   poikasille   useammin. Vastoin   yleistä   luuloa   piikkihäntäagamat eivät   kaipaa   ruokavalioonsa lainkaan eläinproteiinia    ja luonnossakin  ne  syövät  hyönteisiä vain   kasvisruoan   ollessa   vähissä. Piikkihäntäagamat ovat kasvissyöjiä ja  liiallinen  eläinproteiini  voi  aiheuttaa   paitsi   ruoansulatusvaikeuksia, myös   vakavia   maksa -ja munuaisvaurioita.   Koska  terraariossa  kasvisruokaa    on    aina    saatavilla,    ei hyönteisiä ole tarpeen antaa. Mikäli hyönteisiä kuitenkin tarjotaan, tulee  niitä  tarjota  vain  harvinaisena herkkuna,   hyvin   vähän   kerrallaan.  Vältä jauhomatoja, kovakuoriaisia ja muita   hyönteisiä,   joilla   on   paksu kitiinikuori,  sillä  piikkihäntäagaman suolisto   voi   tukkeutua   sulamattoman kitiinikuoren vuoksi.

LISÄÄNTYMINEN

Piikkihäntäagamat     ovat     lisääntyneet    menestyksellisesti    terraario-oloissa  jo  vuosia.  Liskot kaipaavat talvikauden  lisääntyäkseen.  Talvehtiminen tapahtuu joulu-maaliskuussa. Talviajan pituuteen ja talvikauden  suositeltavimpaan  lämpötilaan   vaikuttaa   lajin   luontainen   levinneisyysalue,  eroja  eri  piikkihäntäagamalajien    kesken    on    jonkin verran,  joten tutustu  juuri  omistamasi  lajin  vaatimuksiin  huolellisesti ennen lisäännyttämistä.

Parittelu tapahtuu huhtikuussa ja muninta  touko-kesäkuussa. 
unat haudotaan 4:1 vermikuliitti-vesi seoksessa,   siis   huomattavasti   kuivemmassa    kuin    useiden    muiden liskojen munat. 
Haudontalämpötila 29-31  astetta.  Haudonta  kestää  55-65  vuorokautta,  riippuen  lajista  ja haudontalämpötilasta.
Poikaset aloittavat ruokailun muutaman   päivän   päästä   kuoriutumisesta. Poikaset   hoidetaan samalla tavoin, kuin aikuisetkin, mutta poikasterraarion   lämpötilat   voivat olla hieman alhaisemmat kuin aikuisilla.

Huomioithan  että  tämä  lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin  kuin  nisäkkäät,  matelijat eivät  odota  hoitajaltaan  yhteisiä seurusteluhetkiä.    Liiallinen   käsittely   saattaa   pahimmassata-pauksessa  aiheuttaa  niille stressiä,  josta  saattaa  seurata  ruokahaluttomuutta   ja   muita   ongelmia.

Jos  lisko  lakkaapitkäksi  aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on  sairaan  oloinen,  ota  yhteyttä matelijoihin perehtyneeseen eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä selvittää jo etukäteen,  mistä löydät matelijoiden hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi  hygieniasta,  monet   matelijat   saattavat   kantaa luonnollisena suolistobakteeri-naan salmonellabakteeria.

©   Faunatar-ketju.

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>