Saranakilpikonna

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

SARANAKILPIKONNA
Kinixys sp.

Nämä kilpikonnat on helppo tunnistaa erikoisen kilpirakenteensa ansiosta. Yli 5-vuotiaat konnat pystyvät taivuttamaan selkäkilpensä takaosan muutamaa kilpilaattaa peräpäänsä suojaksi. Saranakilpikonnia ei kuitenkaan tule sekoittaa Amerikkalaisiin kotelokilpikonniin (Terrapene sp), joilla tämä taittuva alue ulottuu myös vatsakilven puolelle.

Kinixys-suvun saranakilpikonnista tunnetaan neljä lajia: K. homeana (Engl. Home ́s hinged  tortoise), K. belliana ( Engl. Bell ́s hinged  tortoise), K.natalensis (Engl. Natal  hinged tortoise) sekä K. erosa (Engl. Scheigger ́s hinged tortoise). 

Saranakilpikonnia tavataan luonnossa Afrikasta, K. homeana-lajin esiintymisalueena on Nigeria, Kongo ja Norsunluurannikko.

TERRAARIO

Saranakilpikonnat ovat yllättävän vilkkaita  liikkujia ja tarvitsevat  tästä syystä  mahdollisimman suuren tilan liikkua.  Aivan pieniä  poikasia  lukuun  ottamatta  kilpikonnaa  voidaan  pitää vapaana  huoneistossakin,  kunhan  lajille  sopiva  kosteus  ja lämpötila voidaan sille järjestää.
Varmista terraarion riittävä koko jo  ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.    

Sopivan kokoista terraariota suunniteltaessa antavat jonkinlaisen minimin seuraavat mitat:
Eläin alle 6 cm -> minimi 0,5 m²
Eläin 6-12 cm -> minimi 1,0 m²
Eläin 12-18 cm -> minimi 2,0 m²
Eläin yli 18 cm-> minimi 3,0 m

Tilantarve kasvaa, jos kilpikonniaon samassa   tilassa   useampia.  
Jonkinlainen    minimi    lisätilan    tarpeesta jokaista  samaan  tilaan  sijoitettavaa konnaa kohde on:
Eläin alle 6 cm -> lisätilaa 0,2 m²
Eläin 6-12 cm -> lisätilaa 0,4 m²
Eläin 12-18 cm -> lisätilaa 0,5m²
Eläin 18 cm -> lisätilaa 0,7 m²

Yllä    olevat    mitat    ovat    suunta-antavia   minimejä.   Mitä   isomman tilan  saat  aikaiseksi,  sen  parempi.

Kilpikonnan  koon  lisäksi  terraarion  tulee  huomioida  yksilöllinen  aktiivisuus    ja    konnien    sukupuolet. Sukukypsänä    koiraan    ja    naaraan pitäminen  jatkuvasti  samassa  tilassa  ei  ole  suositeltavaa,  sillä  koiraan innokkaat kosintayritykset   saattavat  stressata  naarasta. Samaa  sukupuoltakin  olevat  kilpikonnat  voivat   ottaa   rajustikin   yhteen,   joten useampia  kilpikonnia  samassa  tilassa  pidettäessä  tulee  varautua  erottamaan  kilpikonnat  toisistaan  välittömästi,  jos  ne  alkavat  tapella  tai esimerkiksi   jahdata   toisiaan   jatkuvasti. Helpointa  onkin  asuttaa  kilpikonna yksinään.

Eri   lajien   pitämistä   yhdessä   ei suositella  jo  erilaisten  olosuhdevaatimusten vuoksi.
Kilpikonnan  jatkuva  lattialla  pitäminen  ei  ole  suositeltavaa. Saranakilpikonna  tarvitsee lämmittelypaikan UV-valaistuksen  lisäksi  myös  suhteellisen  korkean  ilmankosteuden, jota on  vaikea  järjestää  lattialla. Lisäksi konna  saattaa  altistua  vedolle.  Se saattaa  syödä  jotain  sopimatonta, kuten myrkyllisiä huonekasveja. Lattialla  on  useita  vaaranpaikkoja: se  saattaa  jäädä  ihmisten  jalkoihin, toisten  lemmikkien  tai  pienten  lasten  riepoteltavaksi.  Vuodenaikojen vaihtelua  ei  tapahdu,  jos  konna  on lattialla.   Lattia   on   kova,   kuiva ja tasainen,  eli  konnan  alustaksi  epäluonnollinen    pohja,    joka    rasittaa pahasti   konnan   jalkojen   niveliä   ja voi  pitkällä  aikavälillä  aiheuttaa  kivuliaan nivelrikon ja/tai lonkkavaivoja.  Lattiaan  ei voi  myöskään  kaivautua. Konnan  yleisterveyden  tarkkailu  vaikeutuu,  jos  se  hortoilee  sohvien alla, terraariossa konna  on helpommin   nähtävillä. Lisäksi   eräs tärkeä seikka on se, ettei konna opi sisäsiistiksi, vaan sen jätöksiä löytyy lattialta. Kilpikonnan normaaliin suolistobakteerikantaan kuuluva salmonella  saattaa  tätä  kautta  kulkeutua   ihmiseenkin,   siksipä   esim. konttausikäisen  lapsen  ja  kilpikonnan  yhteiselo  samalla  tasolla  ei  ole järkevää.

Riittävän  kokoisen  liikkuma-alueen  lisäksi  saranakilpikonna tarvitsee ehdottomasti lämpölampun jonka alla lämpö nousee 35-45 asteeseen. Tämä   on erittäin tärkeää   kilpikonnan ruoansulatusjärjestelmälle. Lämpölampuksi soveltuu tavallinen  ”spotti-mallinen”  hehkulamppu, joka on kiinteästi asennettu siten että konna ei pääse siinä  itseänsä  polttamaan eikä lamppua horjuttamaan. Muualla konnan  alueella  24-27  astetta sopiva. Lämpölamppu pidetään päällä päivisin 8-12 tuntia. Kilpikonnalle, kuten  muillekin matelijoille, on  elintärkeää  saada  vapaasti  vaeltaa  lämpötilasta toiseen. Lämpölampun lisäksi kilpikonna tarvitsee UVB-säteitä valaisevan  loisteputken. Näitä matelijakäyttöön tarkoitettuja loisteputkia saat  lemmikkieläinliikkeistä.

Kilpikonna tarvitsee UVB-valoa muodostaakseen D3-vitamiinia,  joka  vaikuttaa  eläi-men kalsiumaineenvaihduntaan. Kesällä lämpötilan ollessa reilusti yli 20 astetta auringossa voi konnan  viedä ulos,  keväällä kannattaa  kuitenkin  olla  varovainen,  sillä  vaikka  ulkona  olisi lämmintäkin,  voi  maa  vielä  olla kylmä. 
Konnan  ulkoillessa  on syytä vahtia sen kulkua tarkasti. Konna  on  myös  erinomainen kaivautuja,  mikä  on  syytä  ottaa huomioon,  jos  rakentaa sille ulkoaitauksen. Mahdollisen ulkoaitauksen sijainti täytyy valita   huolella siten, että konnalla  olisi  aina  käytössään sekä  varjoinen  että aurinkoinen paikka.      
Koska  konnat  kaivelevat  mielellään,  olisi  niille  hyvä  järjestää sisällekin jonkinlainen kaivupaikka. Jos multa tai turve tuntuvat kovin sotkuisilta ratkaisuilta, voi ne  korvata  vaikkapa  kangastilkuilla tai froteepyyhkeillä.   
Terraarion  pohjamateriaalina voidaan  käyttää  matelijoille  tarkoitettua matelijamattoa, mutta luonnollisemman  tuntuinen  on turve,  johon  sekoitetaan  hienojakoista hiekkaa.     
Saranakilpikonnat  kaipaavat suhteellisen  korkeaa  ilmankosteutta, joten osa pohjasta tulee olla  kosteana.  Älä  kuitenkaan kastele  koko  pohjaa,  konnan tulee voida olla kuivallakin alustalla. 
Mikäli  pohjamateriaalina käytetään matelijamattoa, tulee terraarioon sijoittaa kostella turpeella täytetty laakea astia konnan  kaivupaikaksi.  Turveastia myös  nostaa  terraarion ilmankosteutta.  
Terraarion alle sijoitettu lämpömatto pitää pohjan mukavan  lämpöisenä.  Lämpömatto  saa  peittää  pohjasta korkeintaan puolet.     
Pohja  pidetään  puhtaana  siivoamalla  sitä  tarvittaessa  päivittäin  ja  vaihtamalla  se  aika ajoin  kokonaan  uuteen.  Mattoa käytettäessä matto pestään vähintään  joka  toinen  päivä. Puhtaus  on  tärkeää,  sillä  likaisena kostea ja lämmin pohja on erinomainen  kasvualusta  erilaisille  bakteereille  joista  konna voisi sairastuakin.

Säännöllinen kylpy  matalassa haaleassa vedessä pitää konnan puhtaana ja aktivoi ruoansulatusjärjestelmää. Terraarioon sijoitetaan  matala  vesiastia,  johon  konnan  on  helppo  kulkea. Huomioi,  että  saranakilpikonna ei  ole vesikonna, joten liian syvässä  vesiastiassa  se  saattaa hukkua.

Konnaterraariota  ja sen asukkaita voidaan sumutella vedellä - tämä vastaa sadetta. Sumuttelu ennen  ruokintaa  saattaa kiihottaa  konnien  ruokahalua, sillä luonnossa nämä lähtevät  sateen  jälkeen  etsimään kosteassa  luonnossa  liikkuvaa ruokaa kuten  etanoita   ja kastematoja.  

Yöksi  terraariosta  sammutetaan  valot  ja  lämmitys,  kunhan lämpö  ei  putoa  alle  20  asteen. Konnat  hakeutuvat  mielellään nukkumaan  kuivien  lehtien  ja aluskasvillisuuden suojaan, joten tarjoa  terraarioonkin  mukavia, hämyisiä   piilopaikkoja.  Näitä konnat  käyttävät  myös  päiväuniensa aikana.    

Terraarioon voidaan laittaa oikeita kasveja, mutta tulee muistaa,  että  konna varmastikin maistelee niitä, on siis suositeltavaa  välttää  myrkyllisiä kasveja.

Kilpeä ei saa rasvata tai öljytä.

RUOKINTA

Saranakilpikonnat ovat sekasyöjiä, joille maistuvat niin kasvikset kuin liha. Pääosin  ruokavalio  koostuu kasviksista. 
Hyviä  vaihtoehtoja ruokavalioksi  ovat  mm. porkkana,  kurpitsa,  tomaatti,  erilaiset salaatit,  kesäkurpitsa,  fenkoli, omena, paprika, papaya, persilja, kurkku  sekä  tietenkin ulkoa kerätty voikukka, apila, ratamo, maksaruohokasvit, juuresvarret, heinät, vesikrassi,  pujo, ruiskaunokki,  takiaisten  lehdet ja koivunlehdet. Huonekasveista  suositeltava ravinnonlähde on  limoviikuna, jonka  lehdet  sisältävät  paljon kalsiumia.  Voit  myös  idättää auringonkukkaa  ja  muita nopeasti  versoja  kasvavia lajeja. 
Kasvisravinnon  lisäksi  saranakilpikonnalle tulee tarjota lihaa kuten etanoita, kastematoja, jauhomatoja, jättijauhomatoja,  kotiloita, sirkkoja ja vastaavia selkärangattomia muutaman kerran viikossa.   
Lisäksi  konnan  ruokaan  lisätään  matelijoille tarkoitettua kalkki -vitamiini  valmistetta,  jossa   kalsium-fosfori-suhde on vähintään 2 : 1. 
Konnalle voidaan  antaa  myös  seepiansuomua,  jonka  nakertelu  pitää nokan  kunnossa.  Lisäksi  konna saa siitäkin kalkkia.

TALVEHTIMINEN

Saranakilpikonnat eivät varsinaisesti   nuku   talviunta, vaan selvästi  rauhoittuvat  ja  tulevat passiivisemmiksi   keskitalvella. Ne  nukkuvat  normaalia  enemmän ja syövät vain vähän. Jotkin yksilöt  kaivautuvat      turveastiansa  uumeniin  ja  pysyttelevät siellä pitkiä aikoja. Tänä  aikana  tulee  tietenkin päivittäin tarkistaa  konnan kunto, mutta muutoin antaa sen olla   rauhassa. 
Valaistusaikaa voidaan  lyhentää  normaalista kahdestatoista  tunnista  noin viiteen tuntiin ja nostaa se taas normaaliksi  kevään  koittaessa.
Siirtymäaikoihin   tulee   varata noin  viikko,  yhdessä  yössä  ei talvi saa tulla.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Muista hyvä hygienia kun käsittelet  kilpikonnaa  tai  sen  varusteita.  Monet  matelijat  kantavat salmonellabakteereita  luonnollisina suolistobakteereinaan. 
Jos  kilpikonnasi  vaikuttaa  sairaalta tai käyttäytyy omituisesti, ota  yhteyttä  eläimen  myyjän ja/tai  matelijoihin  perehtyneeseen eläinlääkäriin.

Sranakilpikonnat kuuluvat CITES III -lajilistalle.

Teksti ja kuvat © Faunatar-ketju.

Katso myös:

Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin.
Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: uhanalaiset eläimet ja lainsäädäntö
Osa lemmikkieläimiksi myytävistä eläinlajeista on luonnossa uhanalaisia. Kun lemmikiksi ollaan hankkimassa tällaista lajia, tai kun tällaista lajia ollaan myymässä, on tärkeää tietää, kuinka tulee menetellä ja mitä kaikkia dokumentteja eläin mukaansa tarvitsee... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>