Tokeegekko

Gecko gecko
Englanniksi: Tokay gecko

Tokeegekkoja esiintyy luonnossa lähinnä Kaakkois-Aasiassa ja Indonesian saaristossa. Ne viihtyvät pääasiassa puissa, mutta ovat löytäneet tiensä jo hyvinkin lähelle ihmisasumuksia.

Nämä liskot ovat saaneet nimensä ääntelystään. Koiraiden kutsuhuuto "tokee" on voimakas ja hyvin tunnistettavissa. 

Tokeegekko on paitsi kaunis väritykseltään, myös näyttävän kokoinen, se voi kasvaa jopa noin 35 cm mittaiseksi.
Sillä on varpaissaan tehokkaat tarttumalevyt, joiden avulla se pysyy helposti vaikkapa lasisen terraarion katossa.
Silmäluomia tokeella ei ole ollenkaan, joten nukkuessaankin se pitää silmiään auki.
Tokeet ovat hämäräaktiivisiaja pysyttelevät päivisin piilossa lepäämässä. Illan tullen tokeet kuitenkin lähtevät liikkeelle etsimään ruokaa ja mahdollisia parittelukumppaneita.

TERRAARION VALINTA
Kun valitset asumusta tokeegekolle, suosi asumusta, joka on leveyttään korkeampi, sillä tokeet viihtyvät korkealla. Jonkinlainen minimi yhden tokeen asumukselle on 60 x 45 x 90 cm, mutta mitä suurempi, sen parempi. Tilantarve kasvaa huomattavasti, kun pidetään useampaa liskoa, jotta ne voivat tarvittaessa paeta asuinkumppaneitaan. Muista tarkistaa, että terraario on ehdottoman pakovarma. Kysy tarvittaessa neuvoa jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

Tokeet tulevat mainiosti toimeen yksinään, eivätkä ne kaipaa lajitoveria, mutta niitä voidaan pitää myös ns. haaremissa, jossa on yksi koiras ja useampia naaraita. Pareittain pidettynä koiras usein ahdistelee naarasta jatkuvilla paritteluyrityksillään, joka rasittaa liskoja turhaan. Ääritilanteessa naaras voi menehtyä jatkuvaan munimiseen. Suositeltavinta onkin sijoittaa jokainen lisko omaan asumukseensa. Jos kuitenkin asutat useita gekkoja samaan, pidä vain suunnilleen samankokoisia yksilöitä samassa terraariossa. Älä sijoita samaan terraarioon kahta koirasta, sillä ne todennäköisesti tappelevat. Koska suljetussa tilassa heikompi koiras ei pääse poistumaan vahvemman reviiriltä, voivat tappelut jatkua niin kauan että heikompi yksilö kuolee.

Tokeegekot tarvitsevat suhteellisen korkean ilmankosteuden, n. 70-80%, joten terraariossa tulee olla riittävä ilmanvaihto. Mikäli terraarion ilma ei kierrä kunnolla, sinne ilmestyy helposti hometta. Pohjamateriaalin homehtumista voit ehkäistä luonnollisesti laittamalla pohjamateriaalin sekään esim. hyppyhäntäisiä ja siiroja, jotka syövät pohjalle tippuvia ulosteita ja ruoantähteitä.

TERRAARION SISUSTUS
Terraarion sisustuksessa kannattaa pyrkiä jäljittelemään eläimen luonnollista elinympäristöä. Ýksi terraarioharrastuksen parhaista puolista onkin kaunis, luonnonmukaisesti sisustettu terraario, joka tuo palan luontoa kotiisi. Pienellä vaivannäöllä tokeelle onkin helppo rakentaa upea terraario, joka on paitsi liskoille mukava koti, myös silmää hivelevä sisustuselementti.

Pohjamateriaalina voit käyttää esim. lannoittamatonta turvetta, kookosturvetta, kaarnahaketta tai näiden sekoitusta. On tärkeää, että pohjamateriaali kestää kosteutta homehtumatta. Kauniin ja luonnollisen näköisen pohjan saat, kun lisäät esimerkiksi turvekerroksen päälle kaarnahaketta, kuivia lehtiä jne.

Lisäksi sisustukseen tarvitaan tietysti lukuisia kiipeilymahdollisuuksia, sillä tokeet ovat erinomaisia kiipeilijöitä. Muista kiinnittää oksat huolellisesti esim. terraarion kattoon tai seiniin esimerkiksi akvaariosilikonilla tai ruuveilla, jottei lisko voi niitä oksalta toiselle loikkiessaan kaataa. Panosta erityisesti terraarion yläosien sisustukseen ja huolehdi, että siellä on liskollesi myös riittäväsi näkösuojaa. Esim. muovi –ja silkkikasveja on helppo kiinnittää terraarion yläosiin ja ne tarjoavat liskollesi luonnollista näkösuojaa. Voit myös istuttaa terraarioon myrkyttömiä eläviä kasveja, suosi silloin kestäviä kasvilajeja, sillä lisko ei kunnioita istutuksisasi vaan saattaa rutata ne kiipeillessään rikki.

Sisustaessasi terraariota rajana on vain mielikuvituksesi. Voit esimerkiksi rakentaa terraarioosi itse näyttävän taustan. Lisätietoa terraarion sisustuksesta saat Faunattaren henkilökunnalta.

OLOSUHTEET
Luonnossa tokeiden elinympäristö vaihtelee aina viidakon hämäristä hotellihuoneen vessan seinään. Terraariossa kuitenkin pyrimme jäljittelemään tokeiden urbaanimman elinalueen sijaan niiden luontaisempaa elinympäristöä, sekä niiden olosuhteita. Hyvin suuri merkitys onkin oikealla lämmityksellä, kosteudella sekä valaistuksella.

Vaikka tokeet ovat hämäräaktiivisia, tulee niillekin järjestää oikeanlainen päivärytmi valaistuksen avulla, näin gekko erottaa vuorokauden ajat toisistaan. Voit käyttää tavallista loisteputkea, mutta luonnollisempaan tulokseen päästään UVB-valaistuksen avulla, esim. Exoterran 2.0% UVB-loisteputkella. UVB –säteilyllä on muutenkin positiivisia myös hämäräaktiivistenkin liskojen käytökseen ja terveyteen, sillä UVB-säteily edistää mm. kalkin imeytymistä elimistössä. Valaistus pidetään päällä 10-12 tuntia vuorokaudessa. Helpoiten valaistuksen säätely pysyy säännöllisenä ajastimen avulla.

Terraarion yleislämpötilaksi 25-30 astetta on sopiva. Koska tokee on muiden matelijoiden tapaan vaihtolämpöinen, tarvitaan myös lämmittelypaikka. Koska tokee viihtyy terraarion yläosissa, on viisainta käyttää lämpölamppua, joka suojataan niin, ettei gekko pääse siihen itseään polttamaan. Lämmittelypaikalla lämpö saa kohota neljänkymmenen asteen tuntumaan. Tärkeää on, että gekot voivat itse hakeutua lämpimämpään tai viileämpään. Yöksi lämmitys, kuten valaistuskin, sammutetaan ja lämpö saa laskea kahdenkymmenen asteen paikkeille.

Tokeiden luonnollisillakin elinaluella suhteellinen ilmankosteus on melko korkea. Terraariossa tämä voidaan järjestää sumuttelemalla terraariota kerran-kaksi päivässä tai erilaisilla kostutuslaitteilla, kuten nk. foggereilla tai sadetusjärjestelmillä - kysy näistä tarkemmin Faunatar-kauppiaaltasi.

Kuten muutkin liskot, myös tokee luo nahkansa. Mikäli ilmankosteus on liian matala, voi nahanluonti epäonnistua ja vanhaa nahkaa jäädä kiinni häntään tai varpaisiin. Ensimmäinen merkki tästä on usein tokeen kyvyttömyys kiipeillä ja se putoilee lasista, sillä vanha nahka varpaissa estää tarttumakänsiä saamasta otetta pinnoista. Kosteutta kannattaakin tarkkailla kosteusmittarin avulla. Jos huomaat liskossa merkkejä lähestyvästä nahanluonnista, sumuttele terraariota reippaammin.

Tokeet juovat luonnossakin pisaroista, joten vesikupin sijaan kannattaakin käyttää ns. dripperiä, joka tiputtelee vesitippoja tokeen juotavaksi. Terraarion pohjalla olevasta vesikupista ei tietenkään ole haittaa, mutta koska tokee asustelee terraarion yläosissa, jääse helposti käyttämättömäksi.

RAVINTO
Tokeet ovat erittäin ahneita lihansyöjiä ja ne syövätkin lähestulkoon kaiken, minkä ne saavat kiinni ja nieltyä. Terraariossa ruokalistalle kuuluvat suurikokoiset sirkat, torakat, jauhomadot, vahakointoukat ja muut hyönteiset. Silloin tällöin voit tarjota tokeellesi myös pakastettuja hiirenpoikasia jotka sulatetaan huolellisesti ennen tarjoamista. Faunattaren henkilökunta opastaa sinua mielellään oikeiden ruokaeläinten valinnassa. Voit tarjoilla hyönteiset esim. kupista tai pinseteistä. Kun ruoka tarjotaan pinseteistä, nähdään liskokin samalla ja sen terveydentilaa on helpompi tarkkailla. Sirkat ja muut ruokaeläimet jotka eivät kaivaudu, voidaan tarjoilla myös niin, että ne vapautetaan terraarioon. Näin tokee saa tekemistä metsästäessään ruokansa ja liskon hoitaja erittäin mielenkiintoista seurattavaa.

Monivitamiineja ja kalkki-mineraalivalmisteita lisätään ruokaan tokeen iästä riippuen. Poikasille etenkin kalkkia on hyvä lisätä miltei jokaisella ruokintakerralla, aikuisille kerran viikossa riittää hyvin.

Jos pidät useampia yksilöitä samassa terraariossa, varmista etteivät vahvemmat yksilöt ahmi kaikkea ruokaa. Ravitsemustilan voit tarkistaa helpoiten gekon hännästä, sillä se varastoi sinne vararavintoa. Hyväkuntoisena tokee voi olla kuukauden, joskus pidempäänkin syömättä. Normaalisti aikuiset on hyvä syöttää pari kertaa viikossa ja poikaset useammin. Varo kuitenkin ruokkimasta lemmikkejäsi ylilihaviksi.

LISÄÄNTYMINEN
Tokeet ovat jo pitkään lisääntyneet menestyksekkäästi terraario-oloissa. Sukukypsiksi liskot tulevat noin 1-1,5 vuoden iässä, mahdollisesti aiemminkin, mutta liian nuoria liskoja ei pidä lisäännyttää. Sukupuolet voi täysikasvuisista yksilöistä erottaa suhteellisen helposti. Vertaile liskojen peräaukon tuntumassa, takajalkojen sisäsivuilla olevia rauhasrivejä: koiraalla V:n muotoinen rauhasrivi on huomattavasti selkeämmin näkyvissä. Koiraat ovat yleensä rakenteeltaan naaraita raskasrakenteisempi ja niiden pää on leveämpi kuin naarailla, tosin aina sukupuolta ei voi luotettavasti päätellä vain ulkonäöstä.

Lisäännyttäminen on verraten helppoa, koiras ja naaras sijoitetaan samaan terraarioon parittelun ajaksi, tämän jälkeen ne on kuitenkin hyvä erottaa, jottei naaras stressaannu jatkuvista paritteluyrityksistä tai heikkene jatkuvan muninnan seurauksena. Erityisen tärkeää on huolehtia kantavan naaraan riittävästä ravinnosta ja erityisesti kalkin saannista, sillä munien tekemiseen kuluu paljon kalkkia. Pölytä siis kantavan naaraan ruoat kalkkijauheessa mieluiten jokaisella ruokintakerralla.

Muninta tapahtuu noin kuukauden kuluttua parittelusta ja naaras munii n. kuukauden välein 2 munaa kerrallaan, 2-3 kertaa peräkkäin, eli yhteensä munia tulee useimmiten 6-8 yhdestä parittelusta. Naaraat muuraavat läpimitaltaan n. 2 cm kokoiset munansa kivienkoloihin, puunkuoren väliintai muuhun sopivaksi katsomaansa paikkaan. Useimmiten naaras munii kaikki munat samaan paikkaan ja hautoo niitä tarvittaessa, joten älä poista koristeita, joihin naaras on muninut. Älä yritä irrottaa munia alustasta, sillä ne ovat yleensä lujasti kiinni, eivätkä lähde ehjänä irti. Mikäli sopivaa munintapaikkaa ei löydy, naaras voi säilöä sperman ja siirtää munintaa jopa vuodella.

Munat kuoriutuvat useimmiten noin 90-120 vuorokauden kuluttua, mutta tähän voi kulua jopa puoli vuotta. Poikasten kuoriuduttua, ota ne erikseen kasvamaan, jotta voit varmistua, että ne saavat riittävästi ravintoa, eivätkä isommat lajitoverit syö niitä suihinsa. Parhaiten ne kasvavat jokainen erikseen pidettynä.
Poikasterraarioksi sopii esim. muovinen faunaboksi,jossa olosuhteet luodaan vastaavaksi kuin aikuisilla. Pienille poikasille paras pohjamateriaali on talouspaperi, joka on paitsi helppo siivota, myös turvallinen, sillä ruokaa metsästävä poikanen ei voi niellä siitä paloja.
Muista, että pienet poikaset mahtuvat myös karkaamaan pienistä väleistä. Tarkista siis, että käyttämäsi poikasasumukset ovat ehdottoman pakovarmoja.
Poikaset hoidetaan kuten aikuisetkin, mutta ne ruokitaan useammin ja pienemmillä ruokaeläimillä, kuten banaanikärpäsillä ja pienillä sirkoilla. Ruokaeläinten kokoa nostetaan sitä mukaa kun poikaset kasvavat. Kalkin ja vitamiinien saannista tulee huolehtia.

Huomioithan että tämä lisääntymisohje on tiivistetty, joten tutustu huolellisesti lajin lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Tokeet ovat hyvin nopeita ja pystyvät kiipeämään ongelmitta mm. seinää pitkin pakoon, karanneen yksilön kiinni saaminen onkin melko haastavaa.
Toisin kuin nisäkkäät eivät matelijat kaipaa hoitajaltaan yhteisiä seurusteluhetkiä, vaan kokevat ne enemminkin ahdistavina.

Vältä tokeen turhaa käsittelyä, sillä ne ovat usein varsin hanakoita puolustamaan itseään eivätkä juuri kesyynny. Tokeilla on voimakkaat leuat ja ne purevat tarvittaessa lujasti. Näin ne saattavatkin vain satuttaa itsensä rimpuillessaan tai puremaa säikähtäneen käsittelijän pudottaessa liskon. Liiallinen käsittely saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa niille turhaa stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia.

Jos lisko lakkaa pitkäksi aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan oloinen, ota yhteyttä matelijoihin perehtyneeseen eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään. Ota jo ennen liskon hankintaa selvää, mistä saat tarvittaessa liskollesi apua.

Huolehdi hygieniasta, monet matelijat saattavat kantaa luonnollisena suolistobakteerinaan salmonellabakteeria.

Tokeegekko on vuoden 2019 lisätty CITES II ja EU:n B-lajilistalle. Näin ollen liskolla tulee olla mukanaan alkuperätodistus. Lisäinfoa ympäristökeskuksen sivuilla >>

© Faunatar-ketju