Keltanuolimyrkkysammakko

Dendrobates leucomelas

Keltanuolimyrkkysammakko on yksi suosituimmista terraariossa pidettävistä nuolimyrkkysammakoista upean ulkonäkönsä sekä helppohoitoisuutensa vuoksi. Tässä ohjeessa käsitellään keltanuolimyrkkysammakon erityispiirteitä.

Laajemman, nuolimyrkkysammakoiden hoitoa käsittelevän ohjeen saat lähimmästä Faunatar -myymälästäsi.

Keltanuolimyrkkysammakko kasvaa n. 3-3,8 cm pitkäksi.
Se on pohjaväritykseltään keltainen ja siinä on mustia juovia ja laikkuja.
Luonnossa lajia tavataan Etelä-Amerikan pohjoisosista, erityisesti Venezuelan alueella.
Laji viihtyy sademetsien pohjakerroksissa ja viettää aikaa pääasiassa maan tasalla tai matalassa kasvillisuudessa kiipeillen.
Keltanuolimyrkkysammakko on yksi äänekkäimmistä nuolimyrkkysammakoista ja koiraat usein kurnuttelevatkin ahkerasti. Lajin ääni on kova ja kantava, joten aivan herkkäkorvaisimmille laji ei välttämättä ole paras valinta.
Laji on suhteellisen rohkea ja sopii aloittelevallekin sammakkoharrastajalle.

TERRAARIO
Keltanuolimyrkkysammakot ovat hyvin territoriaalisia, eli reviiritietoisia. Luonnossa ne elävät pienissä ryhmissä ja puolustavat raivokkaasti reviiriään kilpailevilta ryhmiltä. Pienelle ryhmälle (3-4 sammakkoa) terraarioksi riittää 45 x 45 x 60 cm kokoinen terraario, mutta mitä suurempi, sen parempi. Laji on taitava kiipeilijä, joten terraariossa tulee olla runsaasti kestäviä kasveja, oksia ja muuta kiipeilytilaa, jossa sammakot voivat liikkua.

OLOSUHTEET
Nuolimyrkkysammakot ovat kotoisin trooppisista sademetsistä, mutta ne elävät pääasiassa sademetsien pohjalla, jossa ilmakin on viileämpää. Sopiva lämpötila on 21-25 astetta. Niiden terraarioon ei siis tarvitse laittaa erillistä lämmitystä, mikäli lämpötila pysyy lajille sopivana. Yöksi lämpö saa laskea muutaman asteen verran. Keltanuolimyrkkysammakko kestää kuumuutta paremmin kuin moni muu nuolimyrkkysammakkolaji, mutta sitäkään ei tule altistaa liian korkeille lämpötiloille, se on sammakolle stressaavaa.

Nuolimyrkkysammakot tarvitsevat hyvin korkean ilmankosteuden voidakseen hyvin, noin 75-95 %. Liian kuivassa sammakoiden aktiivisuus laskee ja ne alkavat piilotella enemmän.

LISÄÄNTYMINEN
Nämä sammakot ovat lisääntyneet terraariossa menestyksekkäästi jo vuosia. Jos terraarion olosuhteet ovat kunnossa ja siellä asuu kumpaakin sukupuolta, sammakot alkavat usein lisääntyä ihan itsekseen. Laji voi olla melko kausittainen lisääntyjä ja voi tarvita kuivan lepojakson lisääntymisinnon laukaisemiseksi.

Sukupuolien erottaminen etenkin nuorista eläimistä on haastavaa, eikä kovin helppoa aikuisistakaan eläimistä. Usein naaraat ovat koiraita suurempia, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa. Lajin koiraan sormissa olevat tarttumalevyt ovat suuremmat kuin naarailla.
Sukukypsäksi keltanuolimyrkkysammakko tulee yleensä reilun vuoden iässä.
Naaraat voivat syödä toistensa munia, jos sammakoita pidetään ryhmässä.
Lisääntymistä varten terraarioon laitetaan sen asukeille sopivia munintapaikkoja, kuten petrimaljoja, joiden päällä on puolikas kookospähkinä tai jokin muu piilo. Kutumaljaan voi laittaa esim. kostutettuja tammenlehtiä, luonnossa laji munii usein kasvien lehdille. Tästä huolimatta sammakot voivat laskea munat kasvien lehdille tai maahan, jolloin niiden löytäminen voi olla haastavaa.

Munat ja nuijapäät voi jättää sammakoiden hoidettavaksi, mutta varmimmin ne selviävät ihmisen hoidossa,jos munat löytyvät ja ne voidaan poistaa terraariosta turvallisesti.
Luonnossa koiras hoitaa munia, joita naaras munii yleensä 2-12 kerrallaan. Kun nuijapäät ovat kuoriutuneet, noin 10-14 vuorokauden kuluttua hedelmöittämisestä, koiras kantaa neselässään ananaskasvien lehtitaskuihin kertyneeseen veteen. Lajin nuijapäät on myös ihmisen hoidossa suositeltavinta majoittaa yksin, sillä kannibalismia voi esiintyä.
Nuijapäät hoidetaan kuten muidenkin lajien nuijapäät.
Muodonvaihdos ja poikasten maalle nouseminen tapahtuu 60-90 vuorokautta kuoriutumisesta.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Mikäli sammakkosi vaikuttaa sairaalta, käyttäytyy oudosti tai kieltäytyy useita kertoja peräkkäin syömästä, ota yhteyttä eläimen myyjään ja/tai sammakkoeläimiin perehtyneeseen eläinlääkäriin.

Huolehdi hygieniasta, sammakkoeläimet saattavat kantaa salmonellabakteeria normaalina suolistobakteerinaan.

Likaisin käsin sammakon veteen tai itse sammakkoon koskeminen saattaa aiheuttaa sammakolle ihotulehduksia ja muita ongelmia, joten pese kätesi myös ennen eläimen hoitamista.

© Faunatar-ketju.