Lehtisammakot

Hylidae
Englanniksi: Treefrogs

Veikeät "liimanäppiset" lehtisammakot ovat saavuttaneet suuren suosion terraarioeläiminä. Lehtisammakoita tavataan suuressa osassa maapalloa, mutta Pohjoismaissa ei yhtään.
Hylidae-heimoon kuuluu yli 600 eri lajia, joten valikoimaa piisaa! Lehtisammakoiden kirkas väri vaihtelee yleensä keltaisesta vihreään ja ruskeaan. Sormissa ja varpaissa niillä on hyvin kehittyneet kiinnityslevyt, joilla ne näppärästi tarttuvat lasiseinäänkin.

Lehtisammakot ovat pääsääntöisesti yöeläimiä ja toisten lajien koiraat saattavat olla öisin hyvinkin kovaäänisiä.
Sammakkoa on paras käsitellä kumihanskoin tai siirtää se esim. puhtaassa purkissa, sillä ihmisen käsissä olevat hiki ja rasvat voivat vahingoittaa sammakon herkkääihoa. Lehtisammakoiden ihoeritteet voivat taas ärsyttää ihmisen ja muiden kotieläinten silmiä, nenää ja suuta ,joten muista noudattaa huolellisuutta sammakon käsittelyssä.

MUUTAMA LAJI

Korallisormisammakko, Litoria caerulea
Englanniksi: White's treefrog / Dumpy treefrog / Green treefrog
Yksi suosituimmista terraariolajeista.
Lajista on kirjoitettu oma ohjeensa, pääset lukemaan sen TÄSTÄ >>

Kuuban lehtisammakko, Osteopilus septentrionalis
Englanniksi: Cuban treefrog
Levinneisyys: Florida, Kuuba, Bahama, Caymansaaret, Puerto Rico.
Kiipeilevä, yö-/hämäräaktiivinen laji.
Koiraat täysikasvuisena 4-9 cm, naaraat 5-12 cm. Elinikä: 5-10 vuotta

Lehmälehtisammakko, Trachycephalus resinifictrix
Englanniksi: Mission golden-eyed tree frog
Lajista on kirjoitettu oma ohjeensa, pääset lukemaan sen TÄSTÄ >>

Punasilmälehtisammakko, Agalychnis callidryas
Englanniksi: red-eyed treefrog.
Kauniin värikäs ja suosittu laji, josta on kirjoitettu oma ohjeensakin, pääset lukemaan sen TÄSTÄ>>

Valkohuulilehtisammakko, Litoria infrafrenata
Englanniksi: Giant Tree Frog / white lipped tree frog
Levinneisyys: Australia, Uusi Guinea ja Indonesia.
Kosteissa metsiköissä, soilla ja puutarhoissakin viihtyvä, kiipeilevä sammakkolaji. Kurnuttaa - tai oikeammin haukkuu - voimakkaasti niin halutessaan.
Koiraat täysikasvuisena noin 10 cm, naaraat jopa 12 cm.
Terraarion koko vähintään 70 x 50 x 70 cm. Laji kiipeilee paljon, joten korkeus on tärkeää. Peruslämpö 26 °C päivisin, yöksi lämpö voi laskea muutamalla asteella.

Viherlehtisammakko / vihreä lehtisammakko, Hyla cinerea
Englanniksi: American green tree frog
Levinneisyys: Pohjois-Amerikan kaakkoisosat sekä Missisipin laakso.
Puissa, pensaissa ja pusikoissa kiipeilevä laji, joka terraariossa kiipeilee ketterästi sileää lasiseinääkin pitkin. Viihtyy luonnossa lammikoiden ja jokien lähistöllä. Urokset "haukkuvat" suhteellisen voimakkaasti kutsuessaan naaraita ( lähinnä hämärällä ja öisin ).
Kokotäysikasvuisena noin 6,5 cm.
Terraarion koko määräytyy suhteessa sammakoiden lukumäärään, mutta esim. 60 x 40 x 60 cm neljälle sammakolle.
Peruslämpönä 22-25 astetta kesäisin, hieman vähemmän talvella. Terraarion kevyt sumuttelu päivittäin.

TERRAARIO
Terraarion tulisi olla malliltaan korkea, sillä sammakot kiipeilevät ylhäällä eivätkä juuri koskaan nökötä maassa.
Koska lajit ovat hurjan erikokoisia, myös niiden tilavaatimukset poikkeavat suuresti toisistaan. Pienimmät lajit mahtuvat pienessä ryhmässä jo 30 x 30 x 45 kokoiseen terraarioon, kun taas suurimmat vaativat ainakin kaksi kertaa suuremman terraarion. Mikäli samaan terraarioon sijoitetaan useampi yksilö, on yksilöiden oltava keskenään suunnilleen samankokoisia ja terraarion riittävän tilava. Nämä sammakot syövät kaikkea mikä liikkuu ja kurkusta alas mahtuu, joten pienemmästä kaverista voikin tulla ateria. Tutustu siis huolella etukäteen juuri valitsemasi lajin tilavaatimuksiin ja varmista terraarion riittävä koko jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

Koska lehtisammakot tarvitsevat suhteellisen korkean ilmankosteuden, on tärkeää huolehtia, että terraariossa on riittävä ilmanvaihto. Mikäli terraarion ilma ei kierrä kunnolla, sinne ilmestyy helposti hometta. Lisäksi sammakot ulostavat paljon, joka lisää entisestään homeen ja bakteerien kasvua. Pohjamateriaalin homehtumista ja terraarion likaantumista voit ehkäistä luonnollisesti laittamalla pohjamateriaalin sekaan esim. hyppyhäntäisiä ja siiroja, jotka syövät pohjaltaulosteita ja muuta likaa. Lehtisammakot ulostavat kuitenkin myös kasveille ja laseihin, näistä ulosteet on poistettava itse.

TERRAARION SISUSTUS
Luonnossa lehtisammakot viettävät päivänsä piilotellen kasvillisuuden seassa. Lajien elinympäristöissä on huomattaviakin eroja ja lajin luonollista elinympäristöä on parasta pyrkiä jäljittelemään terraariossakin. Yksi terraarioeläinten omistamisen parhaista puolista onkin kauniit, luonnonmukaisesti sisustetut terraariot, jotka tuovat palan luontoa kotiisi. Huolellisesti sisustettu terraario miellyttää paitsi omaa silmääsi, on myös sammakoille miellyttävä paikka elää. Kauniiseen sisustukseen panostaminen kannattaa, näin terraariota on mukava katsella myös silloin, kun itse eläinei ole näkyvillä.

Pohjamateriaalina voit käyttää esim. lannoittamatonta turvetta, kaarnahaketta tai näiden sekoitusta. Myös talouspaperia voidaan käyttää, kunhan huolehditaan, ettei paperi homehdu. Lannoittamaton turve pitää kosteutta hyvin ja on luonnollisen näköinen. Kauniin ja luonnollisen näköisen pohjan saat, kun lisäät turvekerroksen päälle kaarnahaketta, kuivia lehtiä jne. Hiekka tai sanomalehti eivät sammakkoterraarioon kuulu; sammakot voivat niellä hiekkaa ruokaillessaan ja märästä sanomalehdestä voi tarttua painomustetta sammakon ihoon, mikä saattaa olla sammakolle jopa kohtalokasta. Lisäksi terraarioon kannattaa sijoittaa matalahko vesiastia. Huolehdi että sammakko pystyy vaivatta kulkemaan vesiastiaan ja sieltä pois, lehtisammakot eivät ole erityisen taitavia uimareita ja osa lajeista voi jopa hukkua liian syvään veteen.

Terraariota voi somistaa kasveilla, kivillä ja juurakoilla. Sisustuksekseen tarvitaankin myös runsaasti kasveja, jotka luovat sammakoille turvaa ja joihin on helppo tarttua nukkumaan. Silkkisetkin kasvit käyvät, mutta aidot ovat parempia sillä ne luovuttavat ilmaan kosteutta. Oikeita kasveja käytettäessä on hyvä huomioida, ettei sammakko kunnioita kasveja millään tavoin, vaan saattaa liikuskellessaan rutata hentolehtiset kasvit nopeasti. Kasvit eivät saa olla teräväreunaisia tai piikikkäitä. Silkkikasvien sisällä kulkee usein rautalankoja kasvien tukena ja joskus rautalankojen päitä putkahtaa kasvien reunoista esiin. Rautalankojen päät vahingoittavat sammakon herkkää hipiää pahasti, joten ne on poistettava.

Sisustaessasi terraariota rajana on vain mielikuvituksesi. Voit esimerkiksi rakentaa terraarioosi itse näyttävän taustan ja vaikkapa vesiputouksen. Lisätietoa terraarion tuunaamisesta, terrascapingista, saat tietenkin Faunatar-myymälöiden henkilökunnalta sekä artikkelistamme TÄÄLTÄ >>.

OLOSUHTEET
Vaikka lehtisammakotovatkin yöaktiivisia, tulee niillekin järjestää oikeanlainen päivärytmi valaistuksen avulla, näin sammakko erottaa vuorokaudenja vuodenajat toisistaan. Jotkin lehtisammakot voivat reagoida puutteelliseen valoon siirtymällä ns. lepotilaan, jossa ne eivät syö.Luonnossa lehtisammakot eivät juurikaan saa auringonvaloa piiloihinsa, mutta UVB-valaistuksesta ei ole haittakaan; sillä on positiivisia vaikutuksia myös hämäräaktiivisten sammakkoeläinten käytökseen ja terveyteen, sillä UVB-säteily edistää mm. kalkin imeytymistä elimistössä. Huomioi, ettei UVB-säteily läpäise lasia. Mikäli asennat valaisimen terraarion sisäpuolelle, suojaa se niin, etteivät sammakot pääse sen kanssa kosketuksiin. Pahimmillaan loisteputkelle tai muulle polttimolle hyppäävä sammakko voi paitsi polttaa itsensä, kuivua siihen kiinni ja menehtyä. Valaistus pidetään päällä 12 tuntia vuorokaudessa, talvikaudella valaistusaikaa voi lyhentää. Helpoiten valaistuksen säätely pysyy säännöllisenä ajastimen avulla.

Toiset lajit viihtyvät huoneen lämmössäkin, toiset taas tarvitsevat korkeampia lämpötiloja. Lämmönlähteenä toimii tarkoitukseen lämpölamppu, kunhan se on suojattu siten, että sammakot eivät pääse siinä itseään polttamaan.

Lehtisammakot viihtyvät melko korkeissa kosteuksissa, mutta lajien välillä on eroja. Terraario on hyvä sumuttaa kerran-pari päivässä lajin tarpeista riippuen. Mikäli laji vaatii oikein korkean kosteuden, voi automaattiseen sadetusjärjestelmään satsaaminen olla hyvä idea. Huomioithan,että lajien välillä olosuhteissa on eroja, joten olisi mahdotonta eritellä kaikkien olosuhdevaatimuksia tässä ohjeessa. Tutustu siis huolella valitsemasi lajin olosuhdevaatimuksiin jo ennen hankintaa. Lisätietoa saat paitsi kirjallisuudesta ja internetistä, myös Faunattaren henkilökunnalta.

RUOKINTA
Lehtisammakoiden ruokalistalle kuuluvat hyönteiset, joita tulisi tarjota mahdollisimman monipuolisesti. Sammakoille kelpaavat mm. sirkat, kärpäset, vahakoin toukat, jauhomadot, kastemadot ja torakat. Toisinaan voit tarjoilla myös tai suurille lajeille sulatetun pakastehiiren poikasen herkkuna. Kesäisin kannattaa hyödyntää ulkoa löytyvät hämähäkit, perhoset ja muut hyönteiset, kunhan muistat kerätä hyönteisiä vain alueilta, joissa ei ole käytetty torjunta-aineita. Aivan autoteiden vierestäkään hyönteisiä ei kannata kerätä.

Sammakot eivät reagoi ruokaan, joka ei liiku, joten hyönteiset tarjotaan elävinä, joko erillisestä kiposta, pinseteistä tai laittamalla ruokaeläimet terraarioon ja poistamalla syömättömät ruokaeläimet viimeistään vuorokauden kuluttua. Ruokintaväli ja ruoan määrä riippuu täysin eläimen lajista, iästä ja koosta. Pieniä poikasia ruokitaan päivittäin, pienehköjä lajeja noin joka toinen päivä ja suuria 1-2 kertaa viikossa. Sammakoiden ruokahalu voi tuntua loputtomalta. Tästä huolimatta ruokaa ei ole hyvä tarjota aivan niin paljon kuin ne kerralla söisivät, sillä ylimääräinen ruoka voi sammakoiden vatsassa pilaantua. Varo myös ettet syötä aikuista sammakkoasi ylilihavaksi. Liian suuria ruokahyönteisiä ei kannata tarjota, sillä sammakko voi yrittää niellä liian suurenkin aterian ja tukehtua.

Voimakkaassa kasvuiässä oleville yksilöille lisätään kalkkia jokaiseen ateriaan, vanhemmille yksilöille harvemmin.
Vitamiinia lisätään nuorten sammakoiden ruokaan pari kertaa viikossa, vanhemmille yksilöille harvemmin.

LISÄÄNTYMINEN
Näiden pienten eläinten sukupuolen määritys ei aina ole helppoa, mutta tässä joitain eroja: koiraat ovat yleensä naaraita pienempiä, koiraat ovat muodoltaan "kulmikkaampia" kuin naaras, koirailla on kaulassaan pussi, jonka avulla ne kurnuttavat ja koiraat voivat ollan aaraita värikkäämpiä. Sukupuolierot vaihtelevat lajeittain.

Kurnuttava uros on merkki siitä, että sammakot viihtyvät. Kurnutuksen tarkoitus on kertoa muille uroksille, että tämä reviiri on varattu, mutta se on tarkoitettu myös kosioääneksi naaraille: mitä voimakkaampi kurnutus, sitä elinvoimaisempi ja parempi sulhanen.

Monet lajit lisääntyvät vain, jos terraario-olosuhteissa jäljitellään lajin luonnollisen elinalueen vuosirytmiä niin valon, lämmön kuin kosteudenkin suhteen. Oikeiden vaihteluiden valitseminen on kiinni siitä, mitä lajia on tarkoitus kasvattaa. Laajan lajivalikoiman vuoksi tässä hoitomonisteessa on mahdotonta käsitellä kaikkia vaihtoehtoja. Lisää tietoa juuri valitsemasi lajin lisääntymisestä voit hankkia kirjallisuudesta, internetistä sekä tietysti henkilökunnaltamme.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Toisin kuin nisäkkäät eivät sammakkoeläimet kaipaa hoitajaltaan yhteisiä seurusteluhetkiä, vaan voivat kokea ne ahdistavina. Liiallinen käsittely saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa niille tarpeetonta stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia. Lisäksi ihmisen iholla oleva hiki, rasva ja muu lika voivat olla erittäin vahingollisia sammakon herkälle iholle.

Jos sammakkosi vaikuttaa sairaalta, käyttäytyy oudosti tai kieltäytyy useita viikkoja syömästä, ota yhteyttä eläimen myyjään ja/tai sammakkoeläimiin perehtyneeseen eläinlääkäriin. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä selvittää jo etukäteen, mistä löydät lemmikkisi hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi hygieniasta, sammakkoeläimet saattavat kantaa salmonellabakteeria normaalina suolistobakteerinaan.

© Faunatar-ketju.