Punasilmälehtisammakko

Agalychnis callidryas
Englanniksi: red-eyed treefrog

Punasilmälehtisammakko on yksi kauneimmista terraariossa pidettävistä lehtisammakoista. Laji on saanut nimensä kirkkaanpunaisista silmistään. Tässä ohjeessa käsitellään punasilmälehtisammakon erityispiirteitä.

Laajemman, lehtisammakoiden hoitoa yleisesti käsittelevän ohjeen löydät TÄSTÄ >>

Punasilmälehtisammakko kasvaa n. 5-6 cm pitkäksi, suurimmat naaraat voivat yltää yli 7 cm pituuteen.
Laji on pohjaväritykseltään vihreä. Kyljet ja raajojen sisäpuolet ovat siniset, kyljissä on keltaisia raitoja. Varpaat ovat oranssit ja silmät lajin nimen mukaisesti punaiset.

Luonnossa lajia tavataan Keski-Amerikan sademetsistä jokien, purojen ja lampien varsilta. Laji on arboreaalinen, eli se elää pääasiallisesti puissa ja pensaissa, maanpinnan yläpuolella. Päivisin punasilmälehtisammakko lepää liikkumatta suojaväriinsä luottaen. Se piilottaa kirkkaanväriset jalkansa ja kylkensä, jättäen vain vihreää näkyviin ja maastoutuu näin lehtien sekaan.
Hämärän laskeuduttua se lähtee saalistamaan.

TERRAARIO
Punasilmälehtisammakot voidaan asuttaa yksin tai pienissä ryhmissä. Terraarion korkeus on pohjapinta-alaa tärkeämpää. Pienelle ryhmälle (2-4 sammakkoa) terraarioksi riittää 45 x 45 x 60 cm kokoinen terraario, mutta mitä suurempi, sen parempi.
Laji on taitava kiipeilijä ja hyppijä, joten terraariossa tulee olla runsaasti kestäviä kasveja, oksia ja muuta kiipeilytilaa, jossa sammakot voivat liikkua.

OLOSUHTEET
Punasilmälehtisammakot ovat kotoisin trooppisista sademetsistä. Sopiva lämpötila päivisin on 23-27 astetta. Lämmitys voidaan järjestää esimerkiksi matalatehoisella lämpölampulla. Yöksi lämpö saa laskea muutaman asteen verran.

Punasilmälehtisammakot tarvitsevat melko korkean ilmankosteuden voidakseen hyvin, noin 60-70 %. Liian kuivassa sammakoiden aktiivisuus laskee.

Lajilla tulee olla tarjolla vesiastia tai vesielementti, jossa ne pääsevät kastautumaan kokonaan. Jos käytetään vesiastiaa, tulee vesi vaihtaa mieluiten päivittäin.

LISÄÄNTYMINEN
Punasilmälehtisammakoita on jonkin verran onnistuttu lisäännyttämään vankeudessakin, mutta kovin helppoa se ei ole. Laji voi olla melko kausittainen lisääntyjä ja voi tarvita kuivan lepojakson lisääntymisinnon laukaisemiseksi.
Sukupuolien erottaminen etenkin nuorista eläimistä on haastavaa, mutta aikuisista eläimistä helpompaa. Naaraat ovat usein koiraita suurempia, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa. Sukukypsät koiraat voivat kurnuttaa öisin.
Luonnossa punasilmälehtisammakot munivat lehdille vesistöjen ylle, mistä kuoriutuneet nuijapäät putoavat jopa metrejä veteen.
Lajin kehitys on nopea ja nuijapäät käyvät läpi muodonvaihdoksen 8-10 viikossa.

MUUTA HUOMIOITAVAA
Toisin kuin nisäkkäät eivät sammakkoeläimet kaipaa hoitajaltaan yhteisiä seurusteluhetkiä, vaan voivat kokea ne ahdistavina. Liiallinen käsittely saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa niille tarpeetonta stressiä, josta saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia. Lisäksi ihmisen iholla oleva hiki, rasva, saippuajäämät ja muu lika voivat olla erittäin vahingollisia sammakon herkälle iholle. Pese aina kätesi huolellisesti ennen hoitotoimenpiteitä akvaariossa tai sammakkoon koskemista.

Mikäli eläin vaikuttaa sairaalta, käyttäytyy oudosti tai kieltäytyy useita kertoja peräkkäin syömästä, ota yhteyttä sammakkoeläimiin perehtyneeseen eläinlääkäriin tai eläimen myyjään. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä selvittää etukäteen, mistä löydät sammakkoeläinten hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi hygieniasta, jotkin sammakkoeläimet ja matelijat saattavat kantaa salmonellabakteeria normaalina suolistobakteerinaan.

© Faunatar-ketju.