Vihervesiagama

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

VIHERVESIAGAMA
Physignathus cocincinus
Englanniksi Green waterdragon, Chinese waterdragon

Vihervesiagamat pitkine häntineen ja kirkkaan vihreine värityksineen ovat näyttävän näköisiä liskoja.
Mittaa vihervesiagamille voi kertyä jopa metrin verran, josta suurin osa on häntää.Terraarioeläimenä ne tarvitsevatkin suuren terraarion sekä tilavan uima-astian polskuttelua varten. Vihervesiagama    on Physignathus-suvun ainoa laji. Ennen Itä-Australian   vesiagama   (Intellagama lesueurii)   luettiin   samaan   sukuun, mutta myöhemmät DNA-testaukset osoittivat näiden lajien kuuluvan eri sukuihin.
Luonnossa vihervesiagamia  tavataan  eteläisessä Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja joillakin Indonesian saarilla.
Nimensä   mukaisesti   vihervesiagama on väritykseltään kauniin vihreä, hännässä   sillä   on   tummia   raitoja. Vatsapuoli   on   usein   kellertävä   ja kurkku vaaleankeltaisesta jopa oranssiin.
Pituutta vihervesiagamakoiraille kertyy noin 80-90 cm, mutta metrin mittaisetkaan  yksilöt   eivät  ole  tavattomia.  Naaraat  ovat  hieman  pienempiä kuin koiraat.
Keskimääräisestä  eliniästä  ollaan montaa  mieltä,  mutta  todennäköisesti  laji  elää  terraario-oloissa  keskimäärin 15 vuotta.

TERRAARIO

Vesiagamat   ovat   arboreaalisia,   eli ne  viettävät  valtaosan  ajastaan vesistöjen  varsilla  kasvavien  puiden oksistoissa,   joten terraarion   korkeus on leveyttä tärkeämpää. Koska  kyseessä  on kookas liskolaji, ei pohjapinta-ala voi olla kovin pieni. Jonkinlaiset minimitat yhdelle vesiagamalle ovat 200 x 100 x 200 cm, mitä   suurempi   sen parempi. Mikäli majoitat useamman vesiagaman    samaan    terraarioon, kasvaa    tilantarve    huomattavasti, jotta   liskoilla   on   tilaa   tarvittaessa paeta asuinkumppaneitaan. Muista   tarkistaa,   että   terraario   on ehdottoman  pakovarma.  Kysy  tarvittaessa    neuvoa    jo    ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta.

Vesiagamat   on   viisainta   majoittaa kukin  omaan  terraarioonsa,  sillä  reviirikiistat  ovat  mahdollisia.    Varauksella   niitä   voidaan   pitää   myös   ns. haaremissa,  jossa  on  yksi  koiras  ja useampia  naaraita  tai  useampia  naaraita   yhdessä.   Pareittain   pidettynä koiras  usein  ahdistelee  naarasta  jatkuvilla     paritteluyrityksillään,     mikä rasittaa  molempia  liskoja  ja  ääritilanteessa  naaras voi  menehtyä  jatkuvaan  kosintaan ja munimiseen.    Myös    naaraat voivat  nahistella  keskenään.  Jos  asutat  useita  agamia  samaan, pidä  vain  suunnilleen  samankokoisia yksilöitä    samassa    terraariossa    ja tarkkaile,  että  jokainen  agama  saa ruokaa,  eivätkä  ne  tappele.  Älä sijoita  samaan  terraarioon  kahta  koirasta,  sillä  ne  todennäköisesti ottavat  verisesti yhteen.  Koska  suljetussa tilassa heikompi koiras ei pääse poistumaan    vahvemman    reviiriltä, voivat tappelut jatkua niin kauan että heikompi yksilö kuolee.

Vesiagamat  tarvitsevat  suhteellisen korkean ilmankosteuden, n. 70-80%,   joten terraariossa on hyvä olla riittävä ilmanvaihto. Mikäli terraarion   ilma   ei   kierrä   kunnolla,   sinne ilmestyy  helposti  hometta.  Pohjamateriaalin  homehtumista  voit  ehkäistä luonnollisesti  laittamalla  pohjamateriaalin sekaan esim. hyppyhäntäisiä ja siiroja,  jotka  syövät  ulosteita  ja  ruoantähteitä.

TERRAARION SISUSTUS

Luonnossa    vihervesiagamia    tavataan  pääasiassa  vesistöjen  varsilla kasvavien puiden oksistoissa. Mikäli vaara  uhkaa  ne  hyppäävät  oksilta veteen    ja    lahjakkaina    uimareina polskivat tiehensä.

Terraarion   sisustuksessa   kannattaakin    pyrkiä    jäljittelemään    juuri eläimen  luonnollista  elinympäristöä. Eräs terraarioharrastuksen parhaista  puolista  on  kaunis,    luonnonmukaisesti    sisustettu terraario, joka tuo palan luontoa kotiisi. Pienellä   vaivan   näöllä   vesiagamalle   onkin   helppo   rakentaa upea terraario, joka on paitsi liskoille  mukava  koti ja liskon omikstajan silmää  hivelevä  sisustuselementti.

Pohjamateriaalina voit käyttää esim. lannoittamatonta turvetta, kookosturvetta, kaarnahaketta    tai näiden  sekoitusta.  On  tärkeää,  että pohjamateriaali kestää   kosteutta homehtumatta.  Kauniin  ja  luonnollisen  näköisen  pohjan  saat,  kun  lisäät esimerkiksi turvekerroksen päälle kaarnahaketta, kuivia lehtiä jne.

Lisäksi  sisustukseen  tarvitaan  tietysti  lukuisia  kiipeilymahdollisuuksia, sillä  vihervesiagamat  ovat  erinomaisia  kiipeilijöitä.  Muista  kiinnittää  oksat  huolellisesti  esim.  terraarion  kattoon  tai  seiniin  esimerkiksi  akvaariosilikonilla  tai  ruuveilla,  jottei  lisko  voi niitä oksalta toiselle loikkiessaan kaataa. Panosta    erityisesti    terraarion    yläosien  sisustukseen  ja  huolehdi,  ettäsiellä  on  liskollesi  myös  riittäväsi  näkösuojaa. Esim. muovi –ja silkkikasveja   on   helppo   kiinnittää   terraarion yläosiin ja ne tarjoavat liskollesi luonnollista näkösuojaa. Voit    myös    istuttaa    terraarioon myrkyttömiä   eläviä   kasveja,   mutta todennäköisesti vesiagama ruttaa ne kiipeillessään  rikki  ja  voi  jopa  syödä ne.

Sisustaessasi  terraariota  rajana  on vain mielikuvituksesi. Voit esimerkiksi rakentaa  terraarioosi  itse  näyttävän taustan.  Lisätietoa  terraarion  sisustuksesta   saat  Faunattaren henkilökunnalta.

OLOSUHTEET

Koska  vesiagamat  ovat  päiväaktiivisia,  ne  tarvitsevat UVB-valon.  Terraarioon     tuleekin sijoittaa  vähintään  5%  UVB:ta  sisältävä  UVB-loisteputki    (esimerkiksi ExoTerra  %  UVB-putki),  joita  myydään   Faunatar-liikkeissä. UVB-putki  vaihdetaan  uuteen  6-12kk  välein    valmistajan    ohjeen    mukaan, sillä    UVB-teho    heikkenee käytön  myötä.  Voit  käyttää  myös monimetallivalaisimia tai eloho-peapurkauslamppuja,   jotka   toimivat   sekä   UVB:n,   että   lämmönlähteenä. Kysäise näistä lisäinfoa Faunatar-kauppiaaltasi.
UVB on varsinkin kasviksia syövälle  lajille  tärkeä  D-vitamiinin  lähde, sillä  kasvisruokavalio  ei  sisällä  juuri lainkaan    D-vitamiinia.  UVB-säteiden  avulla  vesiagama  kehittää ihollaan  D3-vitamiinia,  joka  vaikuttaa  eläimen  kalsiumaineenvaihduntaan.   Vitamiinilisällä  ei  voikorvata UVB-valoa.
UVA-säteellä   on   todettu   olevan liskoille   psykologinen   vaikutus,   eli se  mahdollisesti  vaikuttaa  mm.  lisääntymisintoon   ja   aktiivisuuteen. Valon avulla lisko pystyy myös erottamaan  eri  vuorokaudenajat  toisistaan. 
Huomaa,  että  UV-säteeteivät tule  lasin  läpi,  joten  lamppu  sijoitetaan  joko  terraarion  sisäpuolelle  tai esim. verkkokaton päälle.
Valaistusta  pidetään  päällä  n.  12-14   tuntia   vuorokaudesta,   kesällä pidempään   ja   talvella   lyhemmän aikaa.
Vihervesiagama   kaipaa   terraarioonsa    lämmittelyalueen    voidakseen säädellä ruumiinlämpöään. Terraarion   toinen   pääty   tehdään lämmittelyalueeksi, jossa lämpö saa kohota   38-48   asteeseen.   Muualla terraariossa 24-27 astetta on sopiva lämpö.
Vesiagamat  ovat  päiväaktiivisia  ja  luonnossakin paistattelevat  päivää  puiden  oksistossa,  joten terraariossakin lämmön  tulee  tulla ylhäältä  päin,  jotta  se  vastaisi  luonnollista  lämmönlähdettä,  aurinkoa. Lämmönlähteenä käytetään lämpölamppua, joka sijoitetaan niin,  ettei  lisko  voi  polttaa  itseään siihen. Yöksi   myös   lämmitys   sammutetaan  ja  lämpö  saa  laskea  noin  21-22 asteeseen.  Valaistus ja lämmitys on helpointa   pitää   säännöllisinä   ajastimen avulla.

Kuten  nimestäkin  voi  päätellä,  vihervesiagamat     elävät     luonnossa usein   veden lähellä   ja   ovat   erinomaisia  uimareita.  Siksi  terraarioon tuleekin  sijoittaa  vesiastia,  joka  on mielellään   niin   kookas,   että   lisko mahtuu    siinä    vaivatta    kokonaan pinnan alle. Vesi pidetään puhtaana suodattimen  avulla  tai  vaihtamalla se  päivittäin.  On  tärkeää  huomioida, että etenkin nuoret yksilöt eivät välttämättä    tajua    juoda    kupista, joten  pari  kertaa  päivässä   sumuttaminen   pitää   paitsi   yllä   sopivaa ilman   kosteutta,   takaa,   että   vesiagama  saa myös juodakseen pisaroista. Sumuttelun sijaan voit kytkeä terraarioon automaattisesti toimivan sadetusjärjestelmän, kysy tästä lisää Faunatar-myymälästä. 
Ihanteellinen  suhteellinen  ilman-kosteus  on  noin  70-80  %.

RUOKINTA

Luonnossa  vesiagamat syövät hyönteiä, kalaa,  sammakoita,  lintuja, pieniä liskoja ja jonkin verran kasvispohjaista ravintoa.

Terraariossa  vesiagamien  ruokalistaan kuuluvat keskikokoiset ja isot sirkat, jauhomadot, jättijauhomadot, vahakoin  toukat,  pienet  torakat  ja muut   hyönteiset.   Voit   myös   itse pyydystää  hämähäkkejä,  pieniä  perhosia,  toukkia  ym.  Mitä  monipuolisemmaksi  ruokavalion  saat,  sen  parempi. Lisäksi   voit   silloin   tällöin   tarjota pakkasesta   sulatetun   hiiren   poikasen tai tuoretta kalaa. Vesiagamalle sopivia ruokahyönteisiä ja pakastettuja ruokaeläimiä löydät myymälöistämme.

Pieni  osa ruokavaliosta (n.10-15%) koostuu kasviksista. Kasvisravinnoksi soveltuvat  hedelmät,  kukat,  vihannekset  ja  lehtipuiden  oksat.  Tarjoa kasviravinto   kupista   tai   kiinnitä   se esim. pyykkipojalla kiipeilyoksiin kiinni.

Nuori,  kasvava  agama  ruokitaan 1-2     kertaa     päivässä     hyönteisillä mahdollisimman   monipuolisesti. Tarjottavat hyönteiset pölytetään kalkki-vitamiiniseoksessa. Aikuinen  vihervesiagama  ruokitaan  kasviksilla  ja  hyönteisillä  aktiivisuudesta  riippuen  päivittäin  tai joka  toinen  päivä.    Aikuiselle  riittää vitamiinien   lisäys   kerran   tai   kaksi viikossa.

LISÄÄNTYMINEN

Vesiagamat  ovat   lisääntyneet   menestyksellisesti   terraario-oloissa   jo vuosia. Sukupuolet  erottaa  parhaiten  vertailemalla    täysikasvuisia    yksilöitä toisiinsa.  Uroksen  pää  on  leveämpi, niskaharja    korkeampi    ja    koirailla erottuvat  femoraalirauhaset  pieninä  pisteinä takajalkojen  reisien  sisäsivuilla.

Vesiagamat  saavuttavat  sukukypsyyden  n.  40  cm  pituisina,  eli  jopa vuoden  iässä.  Lisääntymiseen  valitun  pariskunnan  olisi  kuitenkin  suositeltavaa    olla    yli   2-vuotiaita. Lisäännyttämiseen  tulee  käyttää  vain riittävän suuria, terveitä  ja  hyvässä ravitsemustilassa  olevia  liskoja,  sillä munien   tuottaminen   on   naaraalle äärimmäisen raskasta.

Lisääntyäkseen   liskot   kaipaavat talvikauden,   mutta    lisäännyttäminen   voi   onnistua   ilmankin.   Talvikauden  ajaksi  lämpötilaa  lasketaan ja valaistusaikaa  lyhennetään  noin kahdeksi kuukaudeksi.Parittelu  tapahtuu  viileimpään  aikaan  vuodesta. 

Naaras  munii  yleensä  10-18  munaa  kerrallaan.  Munat haudotaan   vermikuliitti-vesi   seoksessa,  noin  29-31  asteen  lämmössä ilmankosteuden  ollessa  noin  70-80 %.

Noin   15  cm  pituiset  poikaset kuoriutuvat  reilun  60  vrk:n  jälkeen muninnasta. Poikaset on parasta asuttaa omissa terraarioissaan, sillä  aikuiset liskot  voivat  syödä  jälkikasvunsa  ja suuressa ryhmässä pidetyt poikaset saattavat    alkaa    napsia    toistensa varpaita   ja häntiä,   mikäli   kilpailu ravinnosta    ja    lämmittelypaikoista käy kovaksi.
Poikaset aloittavat ruokailun muutaman   päivän   päästä   kuoriutumisesta.
Poikaset hoidetaan kuten aikuisetkin,  mutta  ne  ruokitaan  useammin ja pienemmillä ruokaeläimillä. Ruokaeläinten kokoa nostetaan sitä mukaa  kun  poikaset  kasvavat. Kalkinja vitamiinien saannista tulee huolehtia.

Huomioithan  että  tämä  lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen. 

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin kuin nisäkkäät, matelijat eivät odota  hoitajaltaan  yhteisiä  seurusteluhetkiä.  Liiallinen  käsittely  saattaa    pahimmassa    tapauksessa    aiheuttaa  niille  stressiä,  josta  saattaa seurata ruokahaluttomuutta ja muita  ongelmia.  Jos   lisko   lakkaa   pitkäksi   aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan  oloinen,  ota  yhteyttä  matelijoihin  perehtyneeseen  eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään.  Yllättävien  tilanteiden  varalle on  hyvä  selvittää  jo  etukäteen,  mistä  löydät  matelijoiden  hoitoon  perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi  hygieniasta, monet   matelijat   saattavat   kantaa luonnollisena   suolistobakteerinaan salmonellabakteeria.

© Faunatar-ketju.

 

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>